Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Marjaana Pohjola ja Katariina Vesterinen sanovat, että kasviksista kokkaaminen tekee hyvää niin maapallolle kuin ihmisillekin.

Fallero valloitti suomalaiset – hetkittäin kaupoissa myytiin jopa eioota, kun suosio yllätti

Teksti:
Mari Schildt
Kuvat:
Vesa Tyni, Joni Autio
Julkaistu: 28.12.2021
|
Muokattu: 29.3.2022
Suomalainen menestysresepti -kilpailun voittaneen Falleron arvoista ei tingitä. Siksi kotimaisista raaka-aineista valmistettu kasvispyörykkä maistuu kaupasta ostettunakin ravintolatasoiselta. Haku seuraavaksi menestysreseptiksi on nyt auki - hae mukaan!

Suomalainen menestysresepti 2021 -kilpailun voittajalla Marjaana Pohjolalla on takanaan kiireinen vuosi. Suomalaiset ovat ottaneet hänen Fallero-pyörykkänsä vastaan innostuneesti, ja yrittäjän päivät täyttyvät palavereista ja uusista suunnitelmista.

Pohjola kertoo nauttineensa viime kesänä televisiossa nähdystä kilpailusta ja sen jälkeisestä kiireestä. Haasteet ovat hänelle se juttu, joka sytyttää.

”Olen oppinut paljon uutta. Enhän minä aikaisemmin tiennyt elintarviketeollisuudesta ja vähittäiskaupasta juuri mitään. Nyt tiedän, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun lähtee kehittämään kauppaan uutta ruokatuotetta. Hyvä resepti ei yksin riitä”, hän sanoo.

Suosikkilounasta lähikauppoihin

Hyvästä reseptistä kaikki kuitenkin alkoi.

Kun korona sulki väliaikaisesti Pohjolan kaksi kasvisravintolaa Turussa, hän ryhtyi miettimään yhtiökumppaninsa Katariina Vesterisen kanssa, mikä avuksi.

”Pohdittiin, mitä voitaisiin tehdä, kun ravintolat ovat kiinni, mutta vuokrakulut juoksevat”, Pohjola muistelee.

Naiset olivat jo aikaisemmin miettineet tuotteiden valmistamista kaupoissa myytäviksi. Nyt idea alkoi jalostua teoiksi. Tuotteeksi valikoitui falafel.

”Sen perässä ihmiset tulevat Kuori-ravintolaamme lounaalle”, Pohjola kertoo.

Pohjola ja Vesterinen alkoivat toimittaa läheisiin kauppoihin ravintolakeittiössä valmistettuja falafel-annoksia. Niistä tuli pian niin suosittuja, että Pohjola muistaa jonkun kauppiaan jopa suuttuneen, kun he eivät pystyneet tekemään niitä enää enempää.

”Siitä syntyi ajatus, että näillä voisi olla laajempaakin menekkiä”, hän muistelee.

Juuret Lähi-idässä, raaka-aine Suomesta

Falafel on kotoisin Lähi-idästä. Perinteisesti se tehdään kikherneestä, sipulista, yrteistä ja idän mausteista. Jauhetusta massasta pyöritellään kakkunen, joka friteerataan öljyssä. Pohjola ja Vesterinen heräsivät pohtimaan raaka-aineiden alkuperää. Kikherneet tulevat Turkista.

”Keksimme, että sille voisi löytyä kotimainen vaihtoehto. Meillä on Suomessa vanha, hieno raaka-aine: härkäpapu. Se on proteiinipitoinen kasvi, jolla on pieni hiilijalanjälki”, Pohjola kertoo.

Ensimmäiset kokeilut härkäpavuista tehdyistä falafeleista olivat melkoisen kuivakoita. Kun massaan lisättiin kotimaisia vihanneksia, saatiin aikaan tarvittava mehevyys. Kokonaisuus trimmattiin huippuunsa ammattitaitoisella maustamisella.

”Keksimme, että kikherneelle voisi löytyä kotimainen vaihtoehto.”

”Meiltä on kysytty, eivätkö kasvisten omat maut riitä. Minun mielestäni kasvisruoassa saa kuitenkin olla makua. Maustaminen on meidän juttumme”, Pohjola sanoo.

”Mausteet tuovat falafeleihin elävyyttä ja pientä särmää. Emme halua tehdä mitään tylsästi”, Vesterinen komppaa.

Falleroksi falafel muuttui kuluttajatutkimuksen jälkeen. Palautteen perusteella asiakkaat kokivat 30 grammaa painavat falafelit liian suuriksi ja toivoivat puolet pienempiä tuotteita. Niin syntyi tutun oloinen pallero, Fallero.

”Kaikki suomalaiset eivät ehkä tiedä, mikä on falafel, mutta pyörykän tuntevat kaikki”, Pohjola sanoo.

Kysyntä yllätti valmistajan

Kasvispyöryköiden suosio sai Pohjolan ja Vesterisen miettimään tuotannon kasvattamista. Ensin mielessä oli oma tuotantolaitos, mutta sitten sopimusvalmistajaksi löytyi Kannuksessa toimiva ruokatalo Pouttu.

Tehtaan operatiivinen johtaja Pirkko Rahkonen kertoo, että Falleroita tehtiin ensin ruokatalon uudella ja tehokkaalla laitteistolla. Pyörykät eivät kuitenkaan tahtoneet pysyä kasassa. Jotta laitteisto olisi toiminut, Falleroiden reseptiä olisi pitänyt muuttaa. Reseptiin ei kuitenkaan tarvinnut kajota, kun Poutun vanhempi laitteisto osoittautui toimivaksi kasvispyöryköiden valmistukseen.

S-ryhmässä arvioitiin ennakkoon Falleroiden kysyntää ja tuotteen menekkiin uskottiin. Kolme viikkoa ennen elokuun alun lanseerausta huikea menekkiarvio melkein pelästytti tekijät. Kolme ensimmäistä kuukautta Falleroita valmistettiinkin Poutulla kaksi kertaa enemmän kuin oli alun perin arvioitu. Enimmillään niitä tehtiin yli satatuhatta pussillista viikossa. Silti ne loppuivat joistakin kaupoista kesken.

Kannuksessa Fallerot aiheuttivat säpinää.

”Keskitimme voimia ja priorisoimme. Falleroita tehtiin kahdessa vuorossa, ja muita tuotteita yritettiin sovitella sinne väliin”, Rahkonen kertoo.

”Tämä on ollut yksittäisten tuotteiden lanseeraukseksi poikkeuksellisen suuri hanke. Vaikka tuotteet ovat hyviä ja tuoteryhmä voimakkaassa kasvussa, en olisi osannut ennustaa ensimmäisten viikkojen menekkiä”, Rahkonen myöntää.

Hänen mielestään kasvisruoka sopii hyvin myös perinteikkään lihatalon tuotantoon. Poutulla nähdään, että Fallerot ja kasvisruoka ylipäätään ovat tulleet jäädäkseen.

”Koneet eivät kysy, mitä niihin laitetaan. On vain tekijöiden ja kehittäjien ajatuksista kiinni, mitä niillä valmistetaan”, hän sanoo.

Falleroita tehdään kahta eri makua: paahdettua punajuurta ja herne-lehtikaalia. Paahdettu punajuuri on hitusen suositumpi.

Tinkimättömiä ympäristöarvoja

Pieneen Falleroon on ladattu suuria arvoja.

”Ekologisuus, kotimaisuus ja pienempi hiilijalanjälki”, Pohjola luettelee.

Falleron vihannekset ovat kotimaisia. Härkäpavut viljellään uudistavalla viljelymenetelmällä, joka parantaa maan multavuutta ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Menetelmän ansiosta ravinteita liukenee vesistöihin normaalia vähemmän ja pelto sitoo paremmin hiiltä.

”Tuotteiden avulla voi vaikuttaa siihen, mitä perheissä syödään.”

”Monet härkäpavun viljelijöistä ovat pientuottajia. Olemme sitoutuneet maksamaan heille parempaa hintaa, jotta härkäpapua ei tarvitse viljellä tappiolla. Tämä on meidän oma reilu kauppamme, jossa kaikki voittavat”, Pohjola sanoo.

Vesterinen sanoo, että he ovat pyrkineet tekemään kaiken pakkausta myöten niin, että vastuullisuus kestää tarkastelun. Uusiakin ideoita Falleroiden ympärille on muhimassa. Pohjola sanoo, että Suomalainen menestysresepti -kilpailusta alkanut tie elintarviketeollisuuden tuotekehittäjänä on vasta alussa.

”On ollut mahtavaa huomata, miten tuotteiden avulla voi vaikuttaa siihen, mitä perheissä syödään. Jos saan jonkun valitsemaan kasvisvaihtoehdon, se on itselleni suurin voitto.”

Suomalainen menestysresepti -kilpailun seuraava haku alkaa tammikuussa 2022!

Voimat Falleroiden takana

  • Marjaana Pohjola on turkulainen keittiömestari, ravintoloitsija ja yrittäjä. Hän pyörittää Turussa kasvisravintola Roots Kitcheniä sekä yhdessä yhtiökumppaninsa Katariina Vesterisen kanssa Kuori-kasvisravintolaa ja tuotekehitysyhtiö Mums Oy:tä. Molemmat naiset olivat mukana Falleroiden kehityksessä.

  • Falleroiden sopimusvalmistaja on ruokatalo Pouttu Oy, joka työllistää noin 180 työntekijää. Yhtiön tehdas sijaitsee Kannuksessa.

  • Fallerot löysivät tiensä suomalaisten ruokapöytiin Suomalainen menestysresepti 2021 -kilpailun voiton kautta. Ruokainnovaatiokilpailu on S-ryhmän järjestämä, ja se käydään televisioyleisön edessä. Myös aiempien vuosien voittajat Rostis ja Boltsi ovat olleet hittituotteita.

  • Uuden menestysreseptin haku on käynnissä. Hae mukaan täältä!

Lue lisää Tuotteen takana -sarjan tarinoita