Yksin lomalla: Anu ja Marica nauttivat omasta ajasta

Anu Vihonen, 53, henkilöstövalmentaja

"Olemme viettäneet 30 vuoden ajan kaikki lomat mieheni kanssa yhdessä. Alamme tuntea toistemme ajatukset: tykkäämme käydä matkoilla divareissa ja syödä iltaisin hyvin tietynlaisissa ravintoloissa. Matkoilla on enää hyvin vähän yllätyksiä, olimmepa missä tahansa. Jostain syystä aloin viime syksynä etsiä paikkaa, johon mennä yksin. Sattumalta löysin netistä Kopanin luostarin, joka sijaitsee Kathmandussa Nepalissa. Lähdin sinne kymmenen päivän meditaatio- ja hiljentymisretriittiin. Mieheni tuki minua suunnitelmassani.

Matka oli hyvin erilainen kuin yhteiset matkamme ovat olleet. Luostarissa asui 350 munkkia ja munkiksi opiskelevia poikia. Lisäksi meitä oli 139 kurssilaista ympäri maailmaa. Kathmandun saasteisiin ja kurjuuteen verrattuna elimme kuin paratiisissa muurien sisällä.

Vaikutuin luostarin säännönmukaisuudesta. Herätys tuli joka aamu kello 5.45. Lounaaseen asti kaikkien piti olla puhumatta. Päivään kuului 3–4 meditaatiosessiota, joilla istuttiin tyynyillä isoissa saleissa ja harjoiteltiin pään tyhjentämistä. Opiskelimme myös buddhalaista filosofiaa, joka opettaa paljon sitä, miten elämään kannattaa suhtautua. Kun saimme puhua, oli mielenkiintoista kuulla eri kulttuureista tulevien ajatuksia.

Kaksi viimeistä päivää vietimme täydessä hiljaisuudessa. Viimeistään silloin omat ajatukset lähtivät liikkeelle. Kysymykset, jotka olivat päässä, saivat vastaukset. Se olikin matkan suurin anti. Omille ajatuksille oli tilaa. Kenenkään kommentit eivät sekoittaneet niitä. Mitään teknisiä laitteita ei luostarissa sallittu. Oivalsinkin, että olen liian addiktoitunut nettiin ja puhelimeen. Aion pitää huolta siitä, etten enää notku jatkuvasti koneen ääressä. Pyrin pitämään informaatiotulvan mahdollisimman vähäisenä.

Mietin etukäteen, kuinka vaikeaa on olla erossa miehestä. Mutta päiväohjelma oli niin tiivis, että siinä ei ollut sijaa työlle, puolisolle tai millekään huolelle eikä ollut ikävä ketään. Haluan jatkossakin sisällyttää lomiini jonkun ihan oman jutun. Sen ei tarvitse olla yhtä pitkä tai yhtä kaukana, mutta aion pitää retriittityyppiset lomat elämässäni. Vuoden päästä lähdemme varmaan myös yhdessä miehen kanssa johonkin päin Aasiaa, mutta siitä tulee erilainen loma."

"Omalla lomaviikollani leikin turistia"

Marica Thorén, 28, avainasiakaspäällikkö

"Oikeastaan kyseessä oli vahinko. Ensimmäisenä yhteisenä kesänämme vietimme mieheni kanssa osan lomasta erikseen, koska emme saaneet lomia samaan aikaan. Ensin asia harmitti, mutta sitten huomasimme, että sehän toimikin superhyvin. Seuraavina vuosina järjestely on tehty tarkoituksella.

Mieheni aloittaa loman viikkoa aiemmin kuin minä. Omalla viikollaan hän saattaa linnoittautua kotiin, pelata tietokonepelejä, tilata pitsaa ja katsoa leffoja. Hän tarvitsee selkeästi enemmän aikaa irrottautuakseen töistä, minun taas on helpompaa hypätä lomalle. Kun aloitan oman lomani, mies on jo hengähtänyt ja ladannut akkunsa. On mukavaa, kun voimme heti tehdä jotain yhdessä – ja vastassa on rentoutunut, iloisen oloinen mies. Asiat sujuvat kitkattomasti.

Yhteisten lomaviikkojen aikana puuhaamme paljon asioita yhdessä, ja samalla teemme kompromisseja. Niitä minun ei tarvitse tehdä lainkaan omalla lomaviikollani, jonka pidän, kun mies lähtee takaisin töihin. Silloin on sallittua, etten välitä kenenkään muun aikatauluista, ota huomioon toisen tekemisiä tai käy sukulaisissa. Teen vain asioita, joita itse haluan.

Yhdeksi perinteeksi on jo muodostunut kulttuurihaahuilupäivä Helsingissä. Käyn parissa näyttelyssä, kirpputorilla, kahvilla ja lounaalla. En kerro edes ystävilleni olevani keskustassa, jotta saan rauhassa leikkiä turistia kotiseudullani.

Ennen lomaa kerään listaa asioista ja paikoista, joita olisi hauskaa kokea. Omalla lomaviikollani toteutan myös näitä ideoita: käyn lehdestä bongatussa uudessa ravintolassa tai uimarannalla, jolla en vielä ole käynyt. Tai saatan ajaa mökiltä Turkuun Aurajoen rannalle jäätelölle. Kutsun näitä piipahduksia omiksi retkikseni.
Viikon aikana tulee usein se fiilis, miksen tee tätä useammin. Mutta tiedän, että kerran vuodessa oma viikkoni on aina tulossa."