Lapin luonnosta ruokapöytään – poronliha sopii myös pizzoihin ja wrappeihin - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Lapin luonnosta ruokapöytään – poronliha sopii myös pizzoihin ja wrappeihin

Poronlihan suosio kasvaa hyvästä syystä: se on vähärasvaista ja ravinteikasta riistaa, joka kasvaa vapaana Lapin luonnossa. 25 vuotta poronlihaa tuottanut kemiläinen Veljekset Rönkä on ottanut historiansa aikana monia riskejä, mutta ne ovat kannattaneet.

Jaa Somessa
Teksti
Heli Koppelo
Kuvat
Timo Heikkala

Liha suorastaan murenee suussa. Haarukassa on klassista poronkäristysannosta: suolaista käristyslihaa, perunamuusia, makeaa puolukkahilloa ja kirpakoita suolakurkkuviipaleita. Annos huuhtoutuu alas oluella. Makuelämys on täydellinen.

”Tässä on meidän poronlihaamme perinteisimmillään”, myhäilee Veikko Oljakka, poronlihan jalostukseen erikoistuneen Veljekset Rönkä -yrityksen toimitusjohtaja.

”Poronliha on vähärasvaista ja ravinteikasta, Lapin puhtaassa luonnossa vapaana kasvanutta lihaa – ja lähiruokaa”, sanoo Juha Rönkä, yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Pohjoissuomalaisuus on yritykselle tärkeä arvo. Se tarkoittaa sitä, että yritys tuntee lihantuottajat ja niiden toimintatavat, ja myös eläinkuljetuksissa matkat pysyvät lyhyinä. Nämä asiat vaikuttavat myönteisesti lihan laatuun.

Koko perhe lihaa leikkaamassa

Veljekset Röngän tarina vie 35 vuoden taakse Ouluun. Juha Rönkä muistaa tilanteen, kun Ahti-isä alkoi keittiön pöydän ääressä puhua oman lihanjalostusyrityksen perustamisesta. Isä oli liha-alan ammattilainen, joka oli työskennellyt Osuustukkukauppa OTK:ssa hankintapäällikkönä. Hän osasi myös lihanleikkaamisen ja kouluttamisen.

Ahti Rönkä uskoi pienen perheyrityksen mahdollisuuksiin Ruotsin rajan tuntumassa. Perhe innostui ajatuksesta: äiti Katri, 17-vuotias Juha sekä hänen vanhemmat veljensä Jouko ja Pentti lähtivät tarmokkaasti mukaan toimintaan.

Yrityksen nimeksi tuli Veljekset Rönkä ja hyvän logistisen sijainnin takia kotipaikaksi Kemi. Perhe pakkasi kimpsunsa ja muutti Lappiin 1984.

”Olin ammattikoulussa, mutta siihen jäi koulunkäynti sillä erää. Teimme koko perhe ympäripyöreitä päiviä kuutena päivänä viikossa. Isä koulutti, eikä mitään työtehtäviä ylenkatsottu. Kaveritkin pääsivät viikonlopputöihin leikkaamaan lihaa.”

Juha Röngän mukaan hänen isänsä oli kaukaa viisas. 1980–90-luvuilla lihantuotanto alkoi keskittyä harvempiin ja suurempiin yrityksiin. Lähiruokaan keskittyvälle perheyritykselle oli paikkansa.

Poronkäristys kuului paikallisten koulujen ruokalistalle.

Alussa Röngän toiminta oli naudanlihan teurastusta ja suurtalousmyyntiä. Poronlihan tuotanto alkoi 1990-luvun alussa, kun Rönkä osti Isosydänmaan paliskunnalta 30 poron ruhoa.

”Siihen aikaan poronkäristys kuului paikallisten koulujen ja muiden kunnallisten laitosten ruokalistalle. Lähdimme vastaamaan kysyntään”, Juha Rönkä muistelee.

Nyt Röngällä on 60 työntekijää, ja tilat ovat kasvaneet alun tuhannesta neliöstä nelinkertaisiksi. Yritys tuottaa edelleen eniten naudanlihavalmisteita, mutta viiden viime vuoden aikana yrityksen poronlihan ja porojalosteiden myynti on kaksinkertaistunut.

Haasteena lihan saatavuus

Poronlihan tuotannon haasteena on kotimaisen lihan saatavuus.

Suomessa on 54 paliskuntaa, ja kunkin paliskunnan jäsenet valtuuttavat luottamushenkilön eli poroisännän tekemään kaupat kaikkien puolesta. Poronlihakaupat tehdään vuodeksi kerrallaan, ja se luo saatavuuteen epävarmuutta.

Röngälläkin on jouduttu välillä turvautumaan ruotsalaiseen poroon, koska suomalaista ei ole saatu tarpeeksi.

”Meillä on kuitenkin hyvät suhteet poroisäntien kanssa. Molemminpuolinen luottamus on avain pitkäaikaiseen kumppanuuteen”, Rönkä kertoo.

Koko alalla poronlihan tuotanto pyörii kahden miljoonan kilon kieppeillä vuosittain.

Rohkea siirtymä pienempiin pakkauksiin

Veljekset Rönkä on kehittynyt voimakkaasti koko olemassaolonsa ajan. Suomen ja EU:n lait ja vaatimukset ovat vaikuttaneet niin tiloihin, eläinten käsittelyyn kuin pakkausmerkintöihinkin.

Rönkä on tehnyt yrityksenä suurimmat harppauksensa vuoden 2010 jälkeen. Siihen saakka lihaa ja jalosteita myytiin pääosin suurissa 30 kilon pakkauksissa kauppojen lihatiskeille ja ravintoloihin.

Kauppojen palvelutiskien vähentyminen ja perheiden keskikoon pienentyminen ovat lisänneet pienten valmispakkausten kysyntää. Röngän siirtyminen pienten kuluttajapakkausten tuotantoon oli riski, mutta se on kääntänyt liikevaihdon kasvuun.

Tuotannon modernisointi vaatii jatkuvaa työtä. Rönkä on esimerkiksi laajentanut tiloja, uusinut linjastoja ja automatisoinut tuotantoaan.

”Viimeisen puolen vuoden aikana olemme investoineet kaksi ja puoli miljoonaa euroa, joka on valtava summa 19 miljoonan euron liikevaihtoa tekevälle yritykselle”, Oljakka havainnollistaa.

Poroa voisi syödä ympäri vuoden

Rönkä tähtää tulevaisuudessa yhä merkittävämmäksi liha-alan toimijaksi. Tuotannosta Ruotsin-vientiin menee muutamia prosentteja, ja kasvumahdollisuuksiakin on – myös Suomessa. Röngän tuotteista pakasteena myytävät Aito poronkäristys ja Poron paistikäristys ovat saatavilla S-ryhmän kaupoissa kautta maan.

Tällä hetkellä poronliha on syksyn ja alkutalven sesonkituote, koska poroerotus tapahtuu syys–marraskuussa.

”Me toivoisimme, että poronlihaa käytettäisiin nykyistä monipuolisemmin ympäri vuoden. Se sopii esimerkiksi piirakoihin, wrapeihin tai pizzan päälle”, Oljakka pohtii.

Poronliha myydään pääosin pakasteena, joten ympärivuotiselle käytölle ei olisi esteitä. Liha säilyttää laatunsa myös pakasteena.

”Etenkin ohuiksi lastuiksi vuoltua käristyslihaa on helppo ja nopea käyttää”, Rönkä sanoo.

Usein poro mielletään nimenomaan juhlaruoaksi, mutta Rönkä ja Oljakka muistuttavat, että siitä saa myös hyvää arkiruokaa. Poronlihasta voi valmistaa niin makoisia pihvejä, keittoja, piirakoita kuin kastikkeitakin.

”Poronliha toimii hyvin pataruoissa. Kun vanhemmat ovat tehneet valmiiksi ison padallisen poronkäristystä, sitä on koululaisenkin helppo lämmittää”, Rönkä neuvoo.

”Ohuiksi lastuiksi vuoltua käristyslihaa on helppo ja nopea käyttää.”

Poronlihan kulutus on edelleen pientä verrattuna esimerkiksi naudanlihan kulutukseen. Siinä missä suomalaiset söivät viime vuonna nautaa 19,3 kiloa henkilöä kohden, poronlihaa kului 300 grammaa.

Ennen vanhaa poroa syötiin paljon myös kuivalihana ja siitä tehtynä keittona. Kuivattaminen oli harvoja tapoja saada liha säilymään. Kuivalihan kulutus on uudelleen kasvussa.

Vastuullisesti oikealla uralla

Tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana toimiva Juha Rönkä on perustajaperheestä ainoa, joka on mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa.

Ahti-isä kuoli 2013, mutta oli mukana toiminnassa loppuun saakka vähintäänkin puhelimitse.

Ahti-isän visiona yrityksen aloittaessa oli työllistää perheensä jäsenet hamaan tulevaisuuteen saakka. Vision toteutuminen on vielä epävarmaa, sillä nuorimmat Röngät eli Juhan kaksi poikaa käyvät yhä koulua.

Jotain yrityksen perheenomaisuudesta kertoo kuitenkin se, että Röngällä viihdytään.

Veikko Oljakka aloitti Röngällä lihanleikkaajana Ahdin houkuttelemana vuonna 1984. Välillä hän kävi töissä Ruotsissa, mutta palasi Röngälle toimitusjohtajaksi vuonna 2010. Juha Rönkä siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi ja hoitamaan taloushallintoa. Miehet kokevat, että työnjako toimii.

Myös moni työntekijä on ollut rönkäläinen vuosikymmeniä.

”Välillä täällä on riidelty niin, että ikkunat ovat helisseet. Enää siihen ei ole ollut tarvetta. Nyt olemme vahvasti oikealla uralla”, Juha Rönkä summaa.

”Pohjoissuomalaisuuden lisäksi vastuullisuus ja hallittu kasvu ovat meille tärkeitä arvoja. Vastuullisuuteen kuuluvat esimerkiksi pakkausmateriaalien kierrätettävyys sekä henkilökunnan tyytyväisyys”, Oljakka sanoo.

Veljekset Rönkä

  • Perustettu 1984 Kemissä.
  • Toiminta: lihanhankinta, teurastus ja jalostus.
  • Kemin toimipisteen lisäksi poronkäsittelylaitos Ranualla ja lihanjalostusyksikkö Keminmaassa.
  • Liikevaihto 19 miljoonaa euroa (2018).
  • Päätuotteet: naudanliha (2 miljoonaa kg/v.), poro (300 000 kg/v.), karitsa (110 000 kg/v.).
  • Röngän poronkäristyksiä on saatavilla S-kaupoissa kautta maan.

Lue suomalaisten tuottajien tarinoita

Katso riistareseptejä

Julkaistu: 25.11.2019
Muokattu: 28.11.2019
Jaa Somessa