Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Prismat yleistyivät koko Suomessa. Lamavuosina Prismojen myynti kannatteli koko S-ryhmää.

Kahvihylly herätti ostovimman jopa ilman tarjoushintaa – Prisma-ketjusta syntyi S-ryhmän lama-ajan pelastaja

Teksti:
Marko Eriksson
Kuvat:
PeeÄssä, Keskimaa, SOK
Julkaistu: 17.3.2022
|
Muokattu: 17.3.2022
Kaikille suomalaisille tuttu Prisma täyttää 2022 pyöreät 50 vuotta. Viisiosaisessa Yhteishyvän juttusarjassa käydään läpi ketjubrändin keskeisiä käänteitä ja erikoisia sattumuksia. Osa 3.

Jyväskylän Seppälän Prisman oli käynnistynyt jo vuonna 1972. Samaan aikaan ympäri Suomea oli toiminut noin 20 toisistaan hyvin erilaista Sokos-marketia. Oli pohdittava, miten ketjua johdetaan.

Vuonna 1987 SOK:ssa pohdittiin hyvää nimeä valtakunnalliselle automarketketjulle, joka siis tuli yhdistämään olemassa olevan Seppälän Prisman ja liudan eri puolilla maata toimineita Sokos-marketteja. SOK:n erikoistavaralinjan johtaja Harri Mönkkönen oli yksi Prisma-ketjun kehittäjistä. Hän kertoo, ettei Sokoksen yhdistäminen uuden ketjun nimeen ei tullut kysymykseen.

”Sokos-marketeissa ei ollut yhteneväistä valikoimaa, vaan toimipaikat olivat hyvin sekalaista seurakuntaa. Halusimme lähteä puhtaammalta pöydältä, ja lisäksi erottua nimenkin puolesta Sokos-tavarataloista, joka oli ja on yhäkin aivan oma ketjunsa.”

Tekeillä olevan uuden ketjun, jonka nimeksi tuli sittemmin Prisma, konseptissa johtava ajatus oli ostamisen helppous. Perimmäisesti tämä tarkoitti myymälöiden hyvää sijaintia ja helppoa saavutettavuutta, runsaita parkkitiloja, leveitä käytäviä selkeine esillepanoineen, koko ketjulle yhtenäistä valikoimaa, luotettavaa saatavuutta, sujuvia kassapalveluita sekä pitkälle vietyä itsepalvelua. Ja pysyvästi edullista hinnoittelua.

Valtakunnallinen Prisma-ketju käynnistyi vuonna 1988. Se koostui Jyväskylän Seppälän Prismasta sekä aiemmin Sokos-market-nimellä toimineista myymälöistä, joista ketjuun hyväksyttiin mukaan 16 markettia. Sen jälkeen, kun ne olivat sitoutuneet muuttamaan konseptinsa uuden Prisma-ketjun mukaiseksi.

Ensimmäiset uudet, konseptin mukaiset Prismat avattiin Pietarsaaressa, Joensuussa ja Helsingin Malmilla. Joensuun Prisman avauksesta Mönkköselle on jäänyt mieleen yksi asiakaskohtaaminen.

”Avajaispäivänä kuljin asiakkaiden joukossa. Kahvihyllyn luona keski-iän ylittänyt nainen lappoi kahvia kärryyn hirveitä määriä. Uteliaisuuttani meni juttusille ja kysyin, että miltä tämä uusi Prisma vaikuttaa ja että onko isotkin juhlat tiedossa. Nainen kertoi, että kahvi on nyt niin halpaa, että täytyy ostaa sitä enemmänkin. Sanoin hänelle, että älkää sitoko rahojanne turhaan tähän, koska tämä on meillä aivan normaali kahvin hinta, eikä mikään tarjous. Annoin hänelle vielä käyntikorttini saatesanoin, että soittakaa minulle, jos kahvin hinta nousee kolmen kuukauden aikana. Hän ei koskaan soittanut.”

Yhteinen valikoima läpi ketjun

Uudessa Prisma-ketjussa tavoiteltiin ei enempää eikä vähempää kuin hinta- ja kustannusjohtajuutta. Tämä kilpailuetu saavutettiin vuoteen 1992 mennessä. Mönkkönen antaa tästä tunnustusta S-ryhmän tehokkaalle logistiikalle ja hankinnalle, jonka roolin muuttuminen tukkukaupasta vähittäisyksiköiden hankintapalveluiksi oli yksi avainmuutos, koko ketjun yhtenäiselle valikoimalle sekä ketjuohjauksen ja osuuskauppojen väliselle yhteistyölle. Nämä yhdessä takasivat koko Prisma-konseptin toimintakelpoisuuden.

”Yhtenäisellä valikoimalla pyrittiin tarkoituksenmukaisuuteen asiakkaan, ei hankinnan näkökulmasta. Ketjun mukaisista, yhtenäisistä valikoimista oltiin tarkkoja, eivätkä osuuskaupat saati yksittäiset toimipaikat voineet enää tehdä ’heräteostoksia’. Ketjuuntumisen myötä asiakkaat tunsivat myymälästä riippumatta mitä Prismat ovat ja mitä niistä saa. Ostovoima keskittyi ja yhtenäisyys helpotti markkinointia, koska mainostaminen valtakunnallisesti tuli mahdolliseksi”, Mönkkönen taustoittaa.

Valikoimien selkeys ei helpottanut vain Prisman asiakkaiden elämää. Se yhdistettynä selkeään hankinta- ja logistiikkaprosessiin oli huomattava etu myös myymälähenkilökunnalle – aina ylintä johtoa myöten.

”Iisalmen Prismaan tuli uusi johtaja. Hän oli aiemmin ollut kauppiaana kilpailijalla. Tämä tuore Prisma-johtaja kertoi minulle puhelimessa, että töiden tekeminen ei koskaan ole ollut näin helppoa. Kysyin, että mitenkäs niin. Hän vastasi, että valikoimat ja hinnat ovat selvät, eikä joka päivä tarvitse sopia tavarantoimittajien kanssa, mitä tarjouksia keksitään huomiselle. Hän tietää nyt täsmälleen kuinka monta asiakasta käy kunakin viikonpäivänä ja tuotteita on saatavilla aina riittävä määrä – mainoskin laitettiin paikallislehteen vain kerran kahdessa viikossa”, Mönkkönen kertoo.

Prisman nousu markkinoiden piikkipaikalle oli yllättävänkin nopea, mutta ei kuitenkaan helppo. Etenkään, kun laajennetaan perspektiiviä koko S-ryhmän silloiseen tilanteeseen. Prisma-ketjun lanseeraukseen suunniteltiin SOK:n markkinoinnin ja mainostoimiston kanssa yhdessä avausmainonta, jota ei kuitenkaan voitu toteuttaa rahanpuutteen takia.

Päivittäistavarakauppa on aina ollut Prisman toiminnan ydin. Tavoitteena oli, että pt-kaupan osuus on 60 prosenttia ja käyttötavarakaupan 40 prosenttia. Mönkkösen mukaan 90-luvun laman aikana pt-kaupan osuus nousi korkeimmillaan 85 prosenttiin. Ruoan suuri osuus valikoimissa piti Prismat kannattavina – ja koko kaupparyhmän elossa.

”Lamavuosina S-ryhmän muut liiketoiminnot tekivät tappioita. Ilman menestyvää Prisma-ketjua S-ryhmä ei olisi pysynyt pystyssä”, Mönkkönen myöntää.

Prisma 50 vuotta - lue juttusarjan kaikki jaksot

Lisää aiheesta