Lapsilla ja nuorilla on entistä vakavampia huolia – kaikkiin puheluihin ei ehditä vastata | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Minna Wessman tuntee suomalaisten lasten ja nuorten murheet, sillä hän vastaa heidän puheluihinsa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa päivystäjät eivät asetu yläpuolelle kertomaan, mikä nuorelle on parhaaksi. ”Tehtävämme on toimia peilinä”, sanoo Minna Wessman.

Lapsilla ja nuorilla on entistä vakavampia huolia – kaikkiin puheluihin ei ehditä vastata

Teksti:
Kirsi Hemanus
Kuvat:
Meeri Utti
Julkaistu: 30.4.2020
Muokattu: 30.4.2020
Minna Wessman tuntee suomalaisten lasten ja nuorten murheet, sillä hän vastaa heidän puheluihinsa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa. Lomat voivat olla monille nuorille raskasta aikaa. Jos sosiaaliset suhteet ovat vain koulupäivän varassa, kesäloma saattaa tuoda paljon yksinäisyyttä. Arjen rutiinien puuttuminen voi aiheuttaa turvattomuutta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on käytössään huone, jossa puhelinlinjat käyvät kuumana vuoden jokaisena päivänä. Vapaaehtoiset vastaavat Lasten ja nuorten puhelimeen kolmen tunnin ajan joka ilta. Soittaa saa mistä tahansa asiasta. Jos soittajan huoli on hyvin vakava tai haasteellinen, puhelu on mahdollista ohjata ammattilaiselle.

Yksi ammattilaisista on päivystystyön koordinaattori Minna Wessman. Hän kertoo, että parasta Lasten ja nuorten puhelimessa on nimettömyys.

”Lapset uskaltavat soittaa, sillä heidän ei tarvitse kertoa nimeään. Emme näe, mistä puhelu tulee, eikä puhelu näy puhelinlaskussa. Puhelusta ei seuraa mitään vastoin heidän tahtoaan”, Minna kertoo.

Puheluja tuli viime vuonna noin 13000. Muita MLL:n lasten ja nuorten tukipalveluja ovat nettikirjeet, lasten ja nuorten chat sekä Nuortennetin keskustelupalsta. Kaiken kaikkiaan viime vuonna vastattiin lähes 17000 yhteydenottoon.

Kaiken kaikkiaan viime vuonna vastattiin lähes 17000 yhteydenottoon.

Eniten puheluja tulee 9–11-vuotiailta ja seuraavaksi eniten 12–14-vuotiailta. 15–17-vuotiaat ovat kolmanneksi suurin ryhmä. Kaikki alle 21-vuotiaat voivat ottaa yhteyttä.

Masennus ja ahdistus mietityttävät

Pojat soittavat puheluista puolet, tytöt taas kirjoittavat herkemmin nettikirjeitä tai chattaavat. Osa yhteydenottajista ei halua määritellä sukupuoltaan.

Aiheet ovat vakavoituneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Huoli omasta psyykkisestä terveydestä ja mielialasta on yleisin aihe. Masennuksen ja ahdistuksen kokemukset mietityttävät monia”, kertoo Minna.

”Masennuksen ja ahdistuksen kokemukset mietityttävät monia.”

Toinen hyvin yleinen aihe on seksi ja seksuaalisuus. Niihin liittyvistä asioista voi kysyä niin kuin itse haluaa.

”Aika paljon siitä heitetään vitsiä, kun soitetaan kaveriporukalla.”

Minna kertoo, että päivystäjillä on käytössään seksiin liittyvä sanasto.

”Tämä työ opettaa aika paljon siitä aihepiiristä”, hän sanoo nauraen.

Mutta toki asiasta puhutaan usein vakavasti, pohditaan omaa itsetuntoa, sitä olenko riittävän hyvä, mietitään ekaa kertaa tai ihastumisia. Moni pohtii omaa seksuaalista suuntautumista tai sukupuolen kokemusta.

Myös perheen ongelmat ja arjen yksinäisyys nousevat esiin.

”Monet kertovat yksinäisyydestä, jota ovat kokeneet jo pidemmän aikaa. Siihen saattaa liittyä kiusaamista tai ulkopuolisuuden kokemuksia.”

Toisaalta joku voi jutella uudesta marsustaan tunnin, ja sekin sopii. Puhelimeen voi soittaa, vaikka ei olisi mitään asiaakaan. Jotkut kaipaavat vain aikuista juttukaveria.

Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat kaikenikäisiä 25-vuotiaista eläkeläisiin. Miehiäkin on joukossa, joskin vähemmän.

Some on luonut uudenlaista kiusaamista

Palvelu on niin suosittu, että kaikkia puheluita ei valitettavasti pystytä vastaanottamaan.

Erityisesti yli 15-vuotiaat tytöt kirjoittavat paljon nettikirjeitä. Vastaus luvataan kahdessa viikossa, mutta käytännössä se tulee yleensä muutamassa päivässä.

”Aiheena on usein oma mieliala, kaverisuhteiden solmut sekä seurustelusuhteet tai ihastukset.”

Minna Wessman näkee sosiaalisessa mediassa nuorten kannalta sekä hyviä että huonoja puolia. Monelle nettikaverit voivat olla hyvin tärkeitä. Toisaalta some lisää vertailua, mistä voi seurata huonommuuden tunteita.

”Some on luonut myös uudenlaiset puitteet ulkopuolelle jättämiselle. Voi olla kiusaamista, johon on vaikea puuttua.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Moni ei saa tarvitsemaansa apua

Työssä näkyy se, että osa lapsista ja nuorista voi erittäin hyvin, mutta huonosti voivien ongelmat kasaantuvat. Kynnys avun hakemiseen on usein korkea, ja resurssit ovat vähäisiä.

Välillä esiin tulevat asiat ahdistavat. Minnaa turhauttaa se, että moni ei saa tarvitsemaansa apua.

Lomat voivat olla raskasta aikaa. Jos sosiaaliset suhteet ovat vain koulupäivän varassa, kesäloma saattaa tuoda paljon yksinäisyyttä. Arjen rutiinien puuttuminen voi aiheuttaa turvattomuutta.

”Tai perheessä voi olla riitoja, väkivaltaa, alkoholin käyttöä tai mielenterveyden ongelmia. Nämä asiat ovat edelleen tabuja, niitä hävetään. Kavereita ei voi kutsua silloin kylään.”

Erityisesti Minna Wessmania harmittaa se, että vaikkapa nuorisopsykiatrian piirissä oleville nuorille voi tulla pitkä tauko hoitokontaktiin kesän aikana.

”On sääli, että oma tuttu hoitaja puuttuu. Kuulluksi tulemisen tunteella voi olla lapselle tai nuorelle hyvin suuri merkitys.”

Tärkeää on valaa toivoa ja antaa suuntaviivoja

Rutinoituuko puhelimeen vastaamiseen? Ei, toivoo Minna.

”Tilanne on jokaisen puhelun aikana uusi ja siihen on hyvä paneutua. Sitä paitsi koskaan ei tiedä, mitä seuraava puhelu koskee. Sieltä voi tulla ihan mitä vain.”

Välillä tulee kysymyksiä, joihin Minna ei oikeasti osaa vastata. Sitten asiaa selvitetään yhdessä.

”Jotkut hakevat tietoa, mutta usein takana on pelkoa tai huolta ja ennen kaikkea tarve tulla kuulluksi oman asiansa kanssa. Meille on tärkeää päästä sukeltamaan soittajan maailmaan.”

Esimerkiksi kiusaamisesta on usein helpompi kertoa anonyymisti. Silloin ei tarvitse pelätä, mitä kertomisesta seuraa.

Esimerkiksi kiusaamisesta on usein helpompi kertoa anonyymisti.

Jos soittaja kertoo kuolema-ajatuksistaan, on erityisen tärkeää pysähtyä kuuntelemaan.

”Vaikeiden tunteiden sietäminen ja vastaanottaminen on oleellista. Puhelimeen vastaava aikuinen ei saa hätääntyä sellaisistakaan asioista, joista nuoren vanhemmat luonnollisesti hätääntyisivät.”

Kaikkea ei aina voi ratkaista yhden puhelun aikana, mutta tärkeintä on yrittää valaa toivoa, antaa uskoa ja suuntaviivoja.

Joskus se tarkoittaa sillan rakentamista seuraavaan aamuun.

Lasten Päivän Säätiö

Linnanmäen Huvipuisto perustettiin vuonna 1950, joten se täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Huvipuiston perustivat kuusi lastensuojelutyötä tekevää järjestöä. Vuonna 1957 järjestöt perustivat Lasten Päivän Säätiön, joka ylläpitää huvipuistoa. Säätiö lahjoitti viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön.

Yksi säätiön perustajajärjestöistä on Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Se on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.

SOK on yksi Linnanmäen kolmesta pääyhteistyökumppanista, jotka kaikki tukevat panoksellaan lastensuojelutyötä. S-ryhmä myy Linnanmäen päivärannekkeita edulliseen asiakasomistajahintaan. Vielä on epävarmaa, milloin Linnanmäen Huvipuisto pystyy avaamaan ovensa kesällä 2020.

Lue lisää