Matias haki kesätöitä: ”Ujona ihmisenä jännitin hirvittävästi” – introvertti työnhakija voi olla oikea aarre - Yhteishyvä

Matias haki kesätöitä: ”Ujona ihmisenä jännitin hirvittävästi” – introvertti työnhakija voi olla oikea aarre

Matias Hokkanen sai kesätöitä Hurissalon Salesta ja on päättänyt sittemmin jäädä kaupan alalle.

Matias Hokkanen sai kesätöitä Hurissalon Salesta ja on päättänyt sittemmin jäädä kaupan alalle.

Juuri nyt nuoret hakevat kiivaasti kesätöitä. Mutta miten napata työpaikka, jos on kovin ujo?

Jaa Somessa
Teksti
Irina Björkman
Kuvat
Hurissalon Sale

Miksi haet juuri meille kesätöihin? on kysymys, jota esitetään tiheästi juuri nyt monilla työpaikoilla. Myös S-ryhmässä, jossa tulevana sesonkina aiotaan työllistää peräti 14000 kesätyöntekijää.

Se tietää hurjaa määrää hakemuksia ja työhaastatteluita.

Mutta miten suurista ihmismassoista löydetään töihin juuri oikeat ihmiset, kun suurella osalla ei vielä ole mainittavaa kokemusta työelämästä? Ja entä jos nuori hakija on kovin ujo, eikä osaa tuoda itseään työhakemuksessa tai haastattelussa näyttävästi esiin?

”Se onkin aina kysymys, jonka edessä on pysähdyttävä. On hyvin tärkeää, että rekrytoijan ihmiskuva on tarpeeksi laaja, eikä etsitä vain itsen kaltaisia työntekijöitä”, S-ryhmän henkilöstöjohtaja Susa Nikula toteaa.

Myös työnhakijan kannattaa Nikulan mielestä harjoitella työhaastattelua varten sitä enemmän, mitä epävarmemmaksi olonsa tuntee.

”Ja se harjoittelu kannattaa aloittaa hakemuksesta ja hyvästä taustatyöstä.”

Kahden tunnin työhaastattelu

Harjoittelusta on hyötyä. Sen myöntään myös kuusi kesää Puumalassa Hurissalon Salessa kesätöissä viihtynyt kauppatieteen opiskelija Matias Hokkanen, 24. Hän muistaa erittäin hyvin ensimmäisen työhaastattelunsa.

”Ujona ihmisenä jännitin haastattelua ihan hirvittävästi. Se kesti noin kaksi tuntia. Ensin minua haastatteli Hurrisalon Salea pyörittävä Jorma Tikka ja sen jälkeen joku jo aiemmin kaupassa kesätyössä ollut nuori, joka haastatteli minua englanniksi.”

Matias Hokkanen muistaa, kuinka Tikka kertoi paljon kaupasta ja sen työtehtävistä. Niitä riitti, sillä kaupan yhteydessä myös apteekki- ja anniskeluoikeudet.

”Esittely oli sillä tavallakin reilua, että myös työnhakija saattoi siinä vaiheessa miettiä, soveltuuko itse varmasti kyseiseen tehtävään.”

Puhelias rekrytoija helpotti Hokkasen mielestä myös hänen, ujon ihmisen, oloa. Oli helpompi alkaa keriä juttua kasaan.

”Erityisesti se, että Hurissalossa käytetään toisena haastattelijana toista nuorta, helpottaa monen introvertin tuskaa. Nyt kun olen itse jo useana vuonna haastatellut samaisesta kaupassa töitä hakevia nuoria, olen huomannut, että he kertovat minulle eri asioista kuin Jormalle.”

Entä mitä sitten kannattaa kertoa?

”Jos puhuminen ei ole kovin luontevaa, kannattaa miettiä aiheita, joita voisi ottaa esille ja mistä kannattaisi esittää kysymyksiä. Ehkä tehdä haastetteluun jopa jonkinlaiset muistiinpanot. Kun ottaa etukäteen selvää kyseisestä työpaikasta ja osoittaa kysymyksillä kiinnostusta, se huomataan varmasti”, Hokkanen toteaa.

Jorma Tikalle Matias Hokkasen kaltaiset kesätyöntekijät ovat aina olleet aarteita. Siksi hänestä työhaastatteluihin on syytä paneutua.

”Tällaisella haja-asutusalueella ikärakenne on niin nousujohteinen, että meillä on suorastaan pulaa hakijoista. Siksi tarvitsemme mieluummin useamman kesän viihtyviä nuoria kuin tähdenlentoja”, Tikka toteaa.

Hän on huomannut, että monesti juuri vähän aremman oloiset hakijat, joista ei meinaa työhaastattelussa saada mitään irti, ovatkin sitten niitä, jotka myöhemmin alkavat suorastaan loistaa. Kaikenlaisia temperamentteja tarvitaan Tikan mielestä kesätyöelämässä, niin puheliaita ja mietiskelijöitä.

”Ja kaikenlaisia työtehtäviä. Jos nuori pistetään hyllyttämään aamusta iltaan, niin helposti siinä työmotivaatio laskee. Siksi se, että panostamme nuoriin, on puhtaasti meidän etumme”, Tikka myöntää.

Matias Hokkaselle seuraava kesä Hurissalon Salessa tulee olemaan viimeinen, sillä hän valmistuu tänä vuonna kauppatieteiden maisteriksi.

”Näillä töillä on ollut suuri vaikutus opiskelu- ja uravalintaankin. Nyt tiedän, että haluan kaupan alalle.”

Sosiaalisuutta voi oppia

Ujous on yksi työelämän haasteista, sen myöntää kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

”Ujo ihminen on vähän kuin orkidea: kun hän löytää hyvän, suotuisan elinympäristön, hän alkaa kukkia. Toisaalta ei-salliva ympäristö herkästi lakastuttaa hänet”, hän toteaa.

Nuorten rekrytoituminen työelämään on Salmela-Aron mielestä herkkää puuhaa. Aikuisten on välillä vaikea eläytyä nuoren elämäntilanteeseen. Nuoren temperamentti voi vielä elämänsiirtymissä muuttua. Samoin sitoutuminen asioihin voi olla aikuisen näkökulmasta jokseenkin puolinaista. Sen on jopa todettu viime aikoina uusien diginatiivisukupolvien parissa viivästyvän, samoin kuin oma-aloitteisuuden. Nuoret eivät aikuissilmään vaikuta yksinkertaisesti reippailta. Kun nuori sitten on vielä ujo, tutustuminen häneen vie aikaa.

Ujous ei silti Salmela-Aron mukaan ole tuomio tai temperamenttipiirre, jonka olisi mahdotonta oppia sosiaaliseksi.

”Tärkeä signaali nuorelle on, että sosiaalisia taitoja voi oppia ja että nuorena sosiaalinen pelisilmä kehittyy nopeimmin.”

Juuri näitä taitoja nuori kehittää erityisesti työelämässä. Sinne pääsemiseen Salmela-Aron mielestä kannattaa panostaa, ja asia pitäisi ottaa huomioon myös nuoren perheessä. Nuorta voi kannustaa ja patistaa näkemään vaivaa työpaikan eteen.

Sama mieltä on Matias Hokkanen. Hänen työhakemuksensa oikoluki ja kommentoi aikoinaan oma äiti.

”Kotona saa ja pitää kannustaa, mutta menee siinäkin raja. Jos äiti tai isä tulisi minulta kysymään kaupasta työpaikkaa, niin en varmasti kiinnostuisi. Oma-aloitteisuutta pitää harjoitella”, Hokkanen toteaa

Lue lisää työelämään liittyviä artikkeleita:

Julkaistu: 22.1.2019
Muokattu: 6.2.2019
Jaa Somessa