"Aloitin työelämän 14-vuotiaana Malmin Prismasta. Tarvitsin töitä, koska olin hävinnyt partioleirillä pokerissa 500 markkaa. Oli kunnia-asia, että maksan velan pois, " kertoo toimittaja Riku Rantala, 43.
"Vuonna 1988 Suomessa elettiin nousukautta ja nuoren oli suhteellisen helppoa päästä töihin. Marssin kevättodistukseni kanssa tulevan esimieheni juttusille ja pyysin duunia. Sain kärrypojan homman 16 markan tuntipalkalla.
Työ oli monella tavalla kasvattavaa.
Viihdyin Prismassa kymmenen vuotta. Ylenin hedelmä- ja vihannesosastolle, jossa tuntipalkkani oli jo 25 markkaa. Työporukkaan kuului kaikenikäisiä ihmisiä ja minut otettiin hyvin joukkoon mukaan.
Työ oli monella tavalla kasvattavaa jo lähtien siitä, että töihin piti tulla ajoissa ja työt piti hoitaa kunnolla. Palkkalaskelmasta piti osata tarkistaa, että siihen oli ynnätty kaikki lisät ja että ennakonpidätys oli laskettu oikein. Siinä oppi ihan väkisin, miten yhteiskunta toimii. Oppi jotain myös kaupankäynnistä, että sisäänostohinnoilla ja kateprosenteilla on väliä. Asiakaspalvelussa oppi sosiaalista olemista erilaisten ihmisten kanssa.
Kun sitten hain nuorena yliopisto-opiskelijana oman alan töihin Helsingin Sanomiin, esimies naureskeli, 'ai sulla on oikein Helsingin Osuuskaupan ansiomerkki!' Olin saanut huomionosoituksen kymmenen vuoden työskentelystä HOK:lla. Huvittuneisuudesta huolimatta uskon, että hän näki ansion arvon: jos kaveri on jaksanut laitella hedelmiä tiskiin kymmenen vuotta, ehkä se on valmis muutenkin tekemään tosissaan hommia.
Työhistoriani vaikuttaa myös niissä tilanteissa, joissa olen itse rekrytoimassa ihmistä ja näen ansioluettelosta, että tyyppi on ehtinyt tehdä vähän kaikenlaista. Palkkaan mielellään ihmisen, joka ei ole kasvanut oman alan kuplassa.
Jos kaveri on jaksanut laitella hedelmiä tiskiin kymmenen vuotta, ehkä se on valmis muutenkin tekemään tosissaan hommia.
Ja oli minulle HOK:n vuosista sekin hyöty, että sain säästettyä pesämunaa, jolla pääsin kiinni osaomistusasuntoon. Ilman vakituista työtä pankki ei olisi myöntänyt lainaa.
Suomen työolot ovat muuttuneet huimasti niistä ajoista, kun isoisäni oli 7-vuotias ja lähti ensimmäiseen työhönsä paimenpojaksi. Kasvattina vieraassa talossa hän maksoi osan ylläpidostaan työllään. Se oli aivan luonnollista. Reissuillani ympäri maailmaa olen voinut todeta, että kehitysmaissa eletään edelleen niin kuin isoisäni aikoihin.
Suomessa lasten ei enää tarvitse tehdä työtä, mutta olisi tärkeää, että kaikki nuoret pääsevät töihin. Työkokemus on avain eteenpäin elämässä," Riku Rantala painottaa.
S-ryhmä tarjoaa sillan työelämään
S-ryhmä on Suomen suurin yksityinen työnantaja. Se työllistää 40 000 työntekijää. Kesällä 2018 S-ryhmässä työskentelee lisäksi 13 000 kausityöntekijää, joista suurin osa on nuoria. HOK-Elannon alueella pääkaupunkiseudulla kesätyöläisiä on 2 000.
"Jotta HOK-Elannolle pääsee kesätöihin, nuorella pitää olla mahdollisuus sitoutua annettuun työtehtävään sopimuksen mukaisesti. Mutta kaikkein tärkeintä on ennakkoluuloton suhtautuminen erilaisia työtehtäviä kohtaan. Asenne ratkaisee", HOK-Elannon rekrytointivastaava Tuija Kaasalainen sanoo.
Koko S-ryhmä on luonteva nuorten työllistäjä, koska sen päätoimialat ovat kauppa sekä hotelli- ja ravintola-ala. Aloille tullaan tyypillisesti kesätöiden kautta. Työtehtäviin voidaan perehdyttää työn ohessa.
"Olemme ylpeitä siitä, että saamme kasvattaa ja kouluttaa nuoria. Meillä on yli 1 600 yksikköä ympäri Suomea. Lähes jokaisesta Suomen kaupungista löytyy S-ryhmän toimipiste. Nuorten sisääntulo kaupan alalle on siksi hyvin luontevaa", SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula sanoo.
Koulutamme hyviä tyyppejä urapolulla eteenpäin
Kesätyöntekijöitä tarvitaan aina ja siitä monen ura lähtenyt käyntiin. Osa jää kesätyön jälkeen tekemään osa-aikaista työtä. Osasta tulee vakinaisia työntekijöitä, joita S-ryhmä kouluttaa mielellään vaativampiin ja vastuullisempiin työtehtäviin. Kesätyö voi olla nuorelle polku ammattiin.
"Koulutamme hyviä tyyppejä urapolulla eteenpäin ja sitoutamme heitä sitä kautta. Toivomme, että meille tullaan sillä ajatuksella, että meillä voi luoda uran", Susa Nikula sanoo.
S-ryhmän vastuu
S-ryhmä käynnisti viime vuonna kolmivuotisen Nuori mieli työssä -hankkeen, jonka tavoitteena on synnyttää työvälineitä helpottamaan nuorten työllistymistä. Työvälineitä kehitetään niin esimiehille kuin myös nuorille. Hankkeessa on haastateltu 1 500 S-ryhmässä työskentelevää nuorta.
S-ryhmä haastaa yrityksiä Suomessa näkemään, että vastuu nuorten työllistymisestä on aikuisilla ja työnantajilla.
"Koemme S-ryhmässä, että olemme isossa kasvattajan roolissa. Haluamme olla nuorille siltana koulusta työelämään."
