Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Sokokselta ja marketeista alusvaatteita ostava mies ostaa vuodessa keskimäärin 1,5 kalsarit.

Naiset ostavat miesten alusvaatteista 49 %. Vertailun vuoksi: Miehet ostavat naisten alusvaatteista 15 %.

Kasvovoiteista miehet ostavat 69 %. Naiset kuitenkin ostavat noin kolmanneksen miesten kasvovoidepurnukoista.

Alle 35-vuotiaat miehet ostavat virvoitusjuomia selvästi enemmän kuin maitoa. Kun ikää on yli 35-vuotta, maitoa kannetaan kaupasta enemmän.

> Kun ikää on yli 35-vuotta, maitoa kannetaan kaupasta enemmän.

Alkoholittoman oluen ostajista peräti 85 % on yli 35-vuotiaita miehiä. Kaikista asiakkaista yli 35-vuotiaita on 76 %.

Suosituin kauppapäivä kaikilla miehillä on perjantai.

Eri ikäiset miehet käyvät kuitenkin kaupassa eri aikaan, vanhemmat herrat shoppailevat aamupäivisin ja nuoremmat iltapäivisin tai iltaisin.

### Miesten suosituimmat tunnit käydä kaupassa:
- Yli 70-vuotiaat: klo 11
- 60-69-vuotiaat: klo 12
- 25-59-vuotiaat: klo 16
- Alle 25-vuotiaat: klo 20

*Tiedot on poimittu S-ryhmän asaiakasomistaja- ja asiakasrekisterin tiedoista.*

Yhteishyvä

Miehen yleisin kauppapäivä on perjantai ja vuodessa hän ostaa 1,5 kalsarit

Nainen vaatekirpputorilla, jossa on paljon erilaisia vaatteita rekeissä. Hänellä on kädessään kengät ja vaatteeita.

YH0224 kolme tapaa verkko paakuva 2400x1350

Sirkku löysi euron housut, Anne arvostaa helppoa markettimuotia – Näin suomalaiset shoppailevat vaatteita

Mikä painaa vaakakupissa, kun maailma on täynnä vaatteita ja tyylejä? Ratkaiseeko brändi, hinta vai vastuullisuus?

Yksi käyttää rahaa merkkivaatteisiin, toinen suosii helppoa ja käytännöllistä markettimuotia ja kolmas löytää vaate-aarteensa käytettyinä.

Kolme suomalaista kertoo, millaisia vaatteita ostaa ja miksi.

__Sirkku Miikkulainen__, 34, osti viimeksi mustat, korkeavyötäröiset verkkarit. Hän maksoi niistä euron. Helsinkiläisen Miikkulaisen mukaan housut käyvät mihin tahansa tilanteeseen ja tyyliin. Hän oli etsinyt monikäyttöisiä housuja jo pitkään, kunnes ne löytyivät viimein riihimäkeläiseltä kirpputorilta.

Keskustelu vaateteollisuuden epäekologisuudesta on siivittänyt käytettyjen vaatteiden suosiota ja niiden imago onkin kohentunut. Monet second hand -vaatteita myyvät paikat ovat nykyään siistejä pikkuputiikkeja. Second hand -aarteet ovat löytäneet paikkansa myös Helsingin ja Tampereen Sokos-tavarataloista kokonaisina Emmy-osastoina.

Bränditietoiset nuoret ostavat mielellään second hand -vaatteita, sillä käytetty merkkivaate voi maksaa murto-osan uuden vaatteen hinnasta.

Miikkulainen ostaa lähes kaikki vaatteensa käytettynä, sillä hän ei halua kuluttaa pikamuotia. Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeimpiä syitä hankkia vaatteet kirpputoreilta.

”Pikamuotibisnes on likaista ja epäekologista. Jos ostan jotain uutena, haluan olla varma, että vaate on tehty inhimillisissä oloissa ja työstä maksettu kunnon korvaus.”

Toinen tärkeä syy käytettynä ostamiseen on raha. Miikkulainen on tällä hetkellä pääasiassa pienen lapsen kanssa kotona eikä halua kuluttaa vaatteisiin suuria summia. Hän arvioi käyttävänsä vaatteisiin noin 20 euroa kuukaudessa.

”Ainakaan enempää ei mene.”

Summa on roimasti vähemmän kuin keskivertosuomalaisella. Vuonna 2022 suomalainen käytti vaatteisiin keskimäärin 732 euroa vuodessa eli 61 euroa kuukaudessa.
Kirppiksillä kiertely on Miikkulaiselle myös harrastus, joka alkoi opiskeluaikana. Tuolloin rahaa oli vähän ja vaateteollisuuden eettisyys alkoi kiinnostaa.

Miikkulaisen tyyli oli nykyistä boheemimpi, ja hän osti vaatteita paljon. Nykyään ostopäätökseen vaikuttaa yhä enemmän vaatteen käytännöllisyys ja klassisuus. 

”Pyrin ostamaan vähemmän ja ajattomampaa. Joskus mukaan tarttuu toki räikeitäkin löytöjä.”

Miikkulainen suosii pienten kaupunkien kirppistarjontaa. Hän on tehnyt löytöjä pikkurahalla esimerkiksi Riihimäen, Forssan ja Hämeenlinnan kirpputoreilta.

Miikkulainen käyttää myös verkon kauppapaikkaa Toria varsinkin silloin, kun hän etsii jotain tiettyä vaatekappaletta.

”Jos haluan hankkia esimerkiksi Marimekon vaatteen, katson ensin, löytyykö se käytettynä. Melkein aina löytyy.”

Kirppistely säästää rahaa ja maapalloa 

Salossa asuvan __Anne Korpisen__, 49, viimeisin vaatehankinta oli pitkä, musta sifonkitunika. Se tarttui mukaan Prismasta, josta Korpinen vaatteensa pääasiassa ostaa. Hän tykästyi tunikaan, sillä vaate on ajaton ja monikäyttöinen. Tunika maksoi noin 12 euroa.

Korpisen tapaan moni muukin suomalainen ostaa vaatteensa marketeista. Viime vuosien kuluttajatutkimuksissa marketit ovat kirineet vaatekauppojen ohi suosituimmiksi vaatteiden ostopaikoiksi.

Markettimuodissa Korpista viehättää helppous. Vaatevalikoiman voi käydä katsomassa samalla, kun tekee viikon ruokaostokset.

”Vaatteiden esillepanot houkuttelevat kurkkaamaan tarjonnan ohimennen. Voin katsella vaatteita rauhassa, mutta saan myös apua halutessani.”

Korpinen on aikoinaan työskennellyt Prisman muotiosastolla myyjänä. Hän aloitti vuonna 2006 ja seurasi yli kymmenen vuotta markettimuodin muutosta.

Markettivaatteilla oli pitkään stigma. Jos joku kehui marketista ostettua vaatetta, kantaja saattoi sanoa vähätellen, että vaate on vain marketista.

Nyt vaatevalikoima on marketeissa aikaisempaa laajempi ja rekissä saattaa roikkua yhteistyömallistoja ja suomalaista designia. Prismasta voi ostaa muun muassa Globe Hopen ja Nanson vaatteita.

”Nykyään moni muukin ostaa vaatteensa marketista, eikä se ole kovin erikoista”, Korpinen sanoo.

Hän käyttää arvionsa mukaan vaatteisiin 0–150 euroa kuukaudessa. Summa vaihtelee, sillä Korpinen ei osta vaatteita joka kuukausi. Hinta on hänelle yksi merkittävä syy ostopäätökseen.

”Jos hyvännäköinen vaate maksaa alle 50 euroa, ostan sen. Jos hinta taas on lähempänä sataa euroa, harkitsen tarkemmin.”

Hinta ohjaa vahvasti suomalaisten vaatehankintoja. Kiristynyt taloudellinen tilanne ja hintojen nousu ovatkin saaneet monet karsimaan vaateostoksista.

Ostotilanteessa Korpinen kurkkaa usein myös vaatteen materiaalilapun. Käytössä viskoosi ja polyesteri ovat osoittautuneet kestävimmiksi. Kierrätyspuuvillaisia collegevaatteita Korpinen välttelee, sillä kangas menee hänen kokemuksensa mukaan nopeasti epäsiistin näköiseksi.

”En halua ostaa kertakäyttövaatetta.”

Vaatteiden valmistusmaihin Korpinen ei ole kovin paneutunut.

”Luotan, että iso toimija huolehtii, että asiat ovat tuotantoketjussa kunnossa”, hän sanoo.

Myös kierrätys kuuluu Korpisen tapoihin. Jos vaate ei ole päässyt pariin vuoteen käyttöön, hän vie sen surutta kirpputorille tai lahjoittaa eteenpäin.

Markettimuodista hävisi stigma

Turkulaisen __Arja Hellstenin__, 76, viimeisin ostos oli A-linjainen tunika paikallisesta putiikista. Hellsteniä viehättivät vaatteessa kotimaisuus, iloiset värit ja taskut. Hän maksoi tunikasta 180 euroa.

Hellsten rakastaa pukeutua väreihin. Hän pitää laadukkaista, aikuisille suunnatuista vaatteista.

”En halua pukeutua mummomaisesti. Olen mieleltäni ikuinen pikkulikka.”

Hellstenin ikäryhmä on vaatealan sokea piste. Vaateteollisuutta kiinnostaa nuoriso, vaikka nykyiset eläkeläiset ovat yhtä tottuneita kuluttamaan.

Hellsten on aina ollut kiinnostunut vaatteista. Viime vuosina hän on vähentänyt vaatteiden ostelua ympäristösyistä. Nykyään hän hankkii uusia vaatteita muutaman kerran vuodessa.

”Etsin aikaa kestäviä vaatteita. Pintamuodista en ole kiinnostunut”, Hellsten sanoo.

Hänelle tärkeintä vaatteen valinnassa ovat istuvuus ja itselle sopivat värit. Kun vaatteen pukee päälle, sen täytyy tuntua hyvältä.

”Yleensä tunnen ja näen heti, että tämä on minun vaatteeni.”

Jos vaate miellyttää, Hellsten katsoo seuraavaksi hintaa. Noin 200 euron vaate on jo kipurajoilla, ja ostopäätös vaatii harkintaa.

”Mieluiten hinta saisi olla noin sata euroa.”

Hellsten käyttää vaatteisiin kuukausitasolla arviolta 80–100 euroa.
Laadukkaat vaatteet kestävät myös seuraaville käyttäjille. Hellsten on lahjoittanut esimerkiksi vanhoja Marimekon Jokapoika-paitojaan tyttärensä opiskelijaikäiselle kummitytölle.

”Hän oli paidoista ikionnellinen. On ihanaa, että vaate kelpaa seuraavillekin sukupolville.”

Kaikilla ei ole varaa kuluttaa vaatteisiin suuria summia. Hellsten onkin huomannut, että ikätoverit kaipaavat edullisia arkivaatekauppoja, josta voisi ostaa aikuiselle sopivia mutta ajanmukaisia vaatteita.

”Useimmat eläkeikäiset eivät halua mummovaatteita. Tässäkin iässä voi pukeutua nuorekkaasti ja antaa pukeutumisen tuoda iloa päivään.”  

Laatuvaatteet kestävät sukupolvelta toiselle

*Juttua varten on haastateltu myös kulutustutkija Terhi-Anna Wilskaa.*

Lue myös

Miska Viljanen kuvattuna vaaleaa seinää vasten

YH0224 Puhutaan Rahasta kainalo verkko paakuva 2400x1350

Miska Viljanen, 24, osti asunnon, vaikka hinta hirvitti: "Lyhennämme mieluummin lainaa kuin maksamme vuokraa"

## Paljonko lyhentäisit asuntolainaa vuokrallasi?

Miska asui tyttöystävänsä kanssa vuokralla Tampereella 5,5 vuotta. Halvin vuokra-asunto kustansi 520 euroa kuussa, kallein 960 euroa. Vuokra oli keskimäärin 700 euroa kuukaudessa, ja Miska maksoi tästä puolet. Näin Miska maksoi vuokraa viidessä ja puolessa vuodessa noin 23 100 euroa.

Asunnon ostamiseen liittyvä piirroskuvitus, talo joka on kuin säästölipas, avaimet värikkäällä avaimenperällä.

YH0224 PuhutaanRahasta verkko paakuva 2400x1350

Onko nyt oikea aika ostaa asunto? Asiantuntija kertoo, miten heiluviin korkoihin kannattaa suhtautua

Ensiasunnon osto on yksi elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Ensimmäisen suuren lainan otto voi hirvittää – etenkin juuri nyt, kun maailmalla kuohuu. Muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat luoneet asuntokaupoille epävarmuutta ja arvaamattomuutta. Lainojen korot ja muut elämisen kustannukset ovat korkealla, ja asuntojen hintakehitystä on vaikea ennustaa.

Kannattaako asuntokaupoille ryhtyä nyt, vai pitäisikö odottaa? Vai menikö otollisin hetki ehkä jo?

## Talouden kehitystä ei voi ennustaa

S-Pankin kehityspäällikkö __Annemari Airaksinen__ ei pidä jossittelua järkevänä.

”Monessa asiassa voi katsoa taaksepäin ja miettiä, että otollisin aika meni jo. Jos esimerkiksi ensiasunnon olisi ostanut vuoden 2023 puolella, ei siitä olisi tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa”, Airaksinen sanoo.

Varainsiirtoverovapaus oli iso kannustin ensiasunnon ostajalle. Joulukuussa 2023, kun verohuojennus oli vielä voimassa, asuntokauppa nousi 33,3 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun nähden, kertoo Kiinteistövälitysalan keskusliitto.

Nytkin on kuitenkin tietyllä tapaa otollisempi aika ostaa ensiasunto kuin viime vuonna, Airaksinen sanoo. Esimerkiksi ASP- eli asuntosäästölainan enimmäismääriä nostettiin huhtikuun 2024 alusta lähtien.

Ensiasunnon ostoa tänä vuonna voi puoltaa sekin, että korkotason on ennakoitu lähtevän laskuun. Silti asunnon ostoa ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaa, Airaksinen sanoo.

”Kukaan ei voi ennustaa talouden kehitystä. Jos jää odottamaan parempia aikoja, voi odottaa vuosia. Jos ostaminen on oman elämäntilanteen kannalta mahdollista, on juuri silloin hyvä aika ostaa.”

## Asuntosäästölainalla alkuun

Millainen sitten on se hyvä elämäntilanne, joka mahdollistaa ensiasunnon oston? Airaksisen mukaan olennaista on, että on vakituiset tulot, riittävästi säästöjä ja halu sitoutua asuntoon ja lainan maksuun.

”Jos ei ole varma, millaisessa asunnossa tai millä alueella haluaisi asua, ei rahojaan kannata kiinnittää omistusasuntoon. Vuokralla asuminen on huolettomampaa ja joustavampaa.”

Airaksisen mukaan ensiasunnon ostajan kannattaa useimmiten asennoitua siihen, että asunto tuskin täyttää ihan kaikkia asumiseen liittyviä unelmia. Jokaisen on hyvä miettiä, mistä on valmis tinkimään. Asuntotoiveet täytyy suhteuttaa lainansaantimahdollisuuksiin.

Ensiasunnon ostamista helpottaa ASP-laina. Se on valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan 15–44-vuotiaille. ASP-lainaa voi saada Helsingissä 215 000 euroa ja Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 160 000 euroa. Turussa ja Tampereella määrä on 140 000 ja muissa kunnissa 120 000 euroa.

> Ensiasunnon ostamista helpottaa ASP-laina.

ASP-tilille säästetyille rahoille saa normaalia paremman koron verovapaasti, ja ASP-lainan korko on normaalin asuntolainan korkoa edullisempi. Keväästä 2024 lähtien ASP-lainaa on voinut asunnon sijaintikunnasta riippuen saada 15 000–25 000 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Näin ASP-lainalla voi rahoittaa esimerkiksi suuremman asunnon kuin ennen tai ensiasunnon voi saada entistä paremmalta sijainnilta.

Ensiasunnon ostajalla tulee olla omia säästöjä sen verran, että ne vastaavat 5–10 prosenttia asunnon kauppahinnasta. ASP-lainassa vakuudet ovat automaattisesti kunnossa, koska tilin omistaja on säästänyt rahaa tilille useamman vuoden ajan. Jos omia säästöjä ei ole, voi hyödyntää esimerkiksi mahdollisia vanhempien vakuuksia tai maksullista takausta.

”Lisäksi lainan määrä ja kuukausittaiset lyhennyserät pitää pystyä mitoittamaan niin, että lyhennyksiin menisi noin 30–40 prosenttia tuloista”, Airaksinen sanoo.

## Varaudu myös muihin kuluihin

Omistusasunnossa lainanlyhennyksen ja korkojen päälle tulevat mahdolliset remonttikulut sekä sähkö- ja vesimaksut. Asunto-osakeyhtiössä asuja maksaa myös yhtiövastiketta ja mahdollista rahoitusvastiketta. Omakotitalossa kiinteitä maksuja ovat esimerkiksi kiinteistövero ja jätehuoltomaksut.

Jo lainaa harkitessa tulee miettiä myös sitä, miten selviää mahdollisista koron nousuista, yllättävistä remonteista tai siitä, jos omat tulot laskevat merkittävästi. Airaksinen suosittelee tutustumaan lainanantajien ehtoihin ja lisäpalveluihin.

”S-Pankissa lainalle voi sopia kiinteän koron viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Tänä aikana lainan kuukausierä ja korko eivät muutu. Lisäksi lainaan voi tarvittaessa saada lyhennysvapaata, jonka aikana maksetaan vain korkoa.”

S-Pankki tarjoaa myös lainaturvavakuutuksia kuoleman, tapaturmien tai työkyvyttömyyden varalle. Jos pahin toteutuisi, jäljellä olevan lainan tai osan siitä voi maksaa pois vakuutuksesta saatavalla rahalla.

## Monta hyvää syytä omistaa asunto

Kun maksat asuntolainaa, kerrytät omaa varallisuuttasi sen sijaan, että lyhentäisit vuokrarahoilla jonkun toisen lainaa. Jos taloustilanne yllättäen muuttuu, voi asuntolainan maksuun järjestää joustoa, jollaista harvalta vuokranantajalta heruu. Ja kun koti on oma, ei kukaan voi yllättäen irtisanoa vuokrasopimusta.

Jos omat säästöt eivät riitä ensiasunnon ostamiseen, Airaksinen kannustaa säästämään.

”Jo pienillä summilla voi kartuttaa pesämunaa. Se, että rahaa saa säästöön, ruokkii säästöhalukkuutta.”

S-Pankin asiakas voi kartoittaa säästötavoitteitaan ja itselle sopivia säästämisen keinoja maksuttomasti sijoitusasiantuntijan kanssa. ASP-tilin lisäksi säästäminen onnistuu myös esimerkiksi S-mobiilin Säästäjä-palvelussa.

Timo Lajunen seisoo puisen seinän edustalla hymyillen.

YH0124 PUHUTAANRAHASTA verkko paakuva 2400x1350-2

Perinnöistä kannattaa puhua avoimesti, vaikka se voi tuntua erikoiselta, sanoo isotätinsä perinyt Timo 

Savonlinnalainen __Timo Lajunen__ peri isotätinsä. Lajunen oli ehtinyt jo valmistautua tulevaan toimittuaan tätinsä edunvalvojana:

”Isotädilläni ja hänen miehellään ei ollut lapsia. Minä ja siskoni olimme isotätini puolelta heidän läheisimmät omaisensa. Viimeisinä vuosina minä olin myös isotätini edunvalvoja. Kun hänen miehensä kunto alkoi heiketä, nimettiin hänelle edunvalvoja hänen suvustaan.

Vuosi sitten syksyllä isotätini ja hänen miehensä sairastuivat ja menehtyivät molemmat viikon sisällä. Lähdin hoitamaan kuolinpesää hyvässä yhteisymmärryksessä isotätini miehen puolen sukulaisten kanssa, jotka olivat jo tulleet minulle tutuiksi.

Perintö ei tullut minulle yllätyksenä. Edunvalvojana olin käsitellyt isotätini ja hänen miehensä asioita ja nähnyt heidän testamenttinsa. Jo muutamia vuosia ennen poislähtöään he myivät maitaan ja asunto-osakkeitaan niin, että kuolinpesään jäi omakotitalo, yksi asunto-osake ja käteistä rahaa. Kiinteistöjen jakamisesta he puhuivat minulle useamman kerran. Alkuun se tuntui vähän erikoiselta, mutta kun tähän palattiin uudelleen, ymmärsin, että asioiden käsittely oli heille tärkeää. Ehkä he halusivat varmistaa, että kaikki sujuisi sovussa. 

Olin jo aikaisemmin ollut mukana oman äitini ja mummoni perunkirjoituksissa, joten prosessi oli minulle tuttu. Lupauduin isotätini ja hänen miehensä kuolinpesien ilmoittajaksi ja pesänjakajaksi, koska uskoin, että asiat saataisiin hoidettua ongelmitta.

Kuolinpesässä oli kaikkineen yhdeksän osakasta, mutta testamentin myötä meillä oli hommaan aika selvät sävelet. Perukirjan teimme pankissa, ja saimme pankista myös neuvoja asioiden edistämiseen.

Hautajaiset pidettiin vuosi sitten marraskuussa. Perukirjan teimme tammikuussa, ja perintöveropäätökseen meni tämän jälkeen puolisen vuotta.

> “Pystyin maksamaan perintöveron käteisellä, jota sain perinnöksi.”

Olin itse toisen veroluokan edunsaaja, eli veroluokka oli korkeampi kuin lähisukulaisilla. Veroa meni useita tuhansia euroja, ja pystyin maksamaan sen käteisellä, jota sain perinnöksi. Perintöveroon käteinen aika hyvin kuluikin.

Käteisen lisäksi sain osuuden asunto-osakkeesta. Omistan asunnon nyt yhdessä siskoni kanssa, ja toistaiseksi pidämme sen, sillä siinä on vuokralainen.”


Perintöaiheinen piirroskuvitus, jossa mökki, astiasto, liljoja ja isoisän kuva kehyksissä.

YH0124 PUHUTAANRAHASTA verkko paakuva 2400x1350 (1)

Miten ottaa perintöasiat puheeksi? – Asiantuntija neuvoo, miten perintöveroon voi varautua

Läheisen kuolema on iso asia, joka vaatii käytännön järjestelyitä. Perunkirjoitus ja pankkiasioista huolehtiminen ovat surun hetkellä velvollisuuksia, joista täytyy huolehtia melko ripeässä aikataulussa.

”Siinä helpottaa se, jos läheisen varallisuudesta voidaan puhua yhdessä jo hänen elinaikanaan”, sanoo S-Pankin asiantuntija __Emilia Simola__.

> Vuonna 2019 perintöveroa maksoi 57 000 suomalaista.

Tieto mahdollisesta perinnöstä voi olla hyödyllinen perintöveron kannalta. Vuonna 2019 sitä tuli Tilastokeskuksen mukaan maksettavaksi lähes 57 000 henkilölle, joiden omaiset jättivät jälkeensä arvokasta omaisuutta, kuten tilivaroja, rahasto-osuuksia, pörssiosakkeita tai kiinteistöjä: koteja, mökkejä, metsää, maata. 

Joskus perintövero erääntyy ennen kuin perinnön saa muutettua rahaksi, ja siksi siihen olisi hyvä varautua. 

Kun henkilö kuolee, hänen omaisuutensa, velkansa ja perillisensä tulee selvittää perunkirjoituksella. Sen tekemiseen on aikaa kolme kuukautta.

Jos omaisuutta jää velkojen jälkeen jaettavaksi, lasketaan perunkirjoituksessa jokaiselle perilliselle kuuluva osuus perinnön arvosta. Jos oma osuus on 20 000 euroa tai sitä suurempi, tulee perinnöstä maksaa henkilökohtainen perintövero. Sukulaissuhde ja perintöosuuden arvo vaikuttavat perintöveron suuruuteen. Lähisukulaisilla veroprosentti on matalampi kuin kaukaisemmilla sukulaisilla.

Verohallinnossa perunkirjoituksen käsittelyyn menee keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen, ja perintövero tulee yleensä maksettavaksi kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen tekemisestä.

”Jos perinnöksi jää esimerkiksi tilivaroja tai helposti rahaksi muutettavia sijoituksia, voi perintöveroa maksaa perinnöksi saaduilla varoilla”, Simola sanoo.

Joskus perintöveron maksaminen voi kuitenkin olla hankalaa. Simola antaa esimerkiksi tilanteen, jossa henkilö perii syrjäseudulta kiinteistön, jonka muuttaminen rahaksi vie aikaa, eikä omia säästöjä ole. Perintövero tulee siinäkin tapauksessa maksaa perunkirjoituksen valmistuttua.
Tällaisten tilanteiden vuoksi on hyvä, jos mahdollisesta perinnöstä voi puhua läheisensä kanssa jo hänen elinaikanaan, Simola sanoo.

”Keskustelun voi aloittaa oman huolen kautta. Läheiselle voi sanoa, että perintöverosta selviytyminen mietityttää ja voin varautua siihen vain, jos tiedän suunnilleen, millaisen perinnön olen saamassa.”

Näin perintövero määräytyy

Perintöveroa varten voi säästää rahaa samaan tapaan kuin muihinkin muuttuviin elämäntilanteisiin, Simola sanoo. Jos puskuria säästää rahastoon, on hyvä tarkistaa, millaisia ehtoja rahaston lunastamiseen liittyy.

”Joitakin sopimuksia pystyy purkamaan päivissä, jolloin rahat saa nopeasti käyttönsä. Esimerkiksi joissakin erikoissijoitusrahastoissa lunastusajankohdat on kuitenkin määritelty erikseen, eikä niitä pysty muuttamaan rahaksi yhtä nopeasti.”

> Perintöä voi järjestellä etukäteen verotusta silmällä pitäen.

Perintöä voi myös järjestellä etukäteen perintöverotusta silmällä pitäen. Jos esimerkiksi omilta vanhemmilta on jäämässä perinnöksi mökki ja itsellä on jo mökki, voidaan keskustella siitä, että mökki siirrettäisiin suoraan esimerkiksi lapsenlapsille, Simola sanoo.

Perintövero tulee joka tapauksessa perinnönsaajien, edellisen kaltaisessa tapauksessa lastenlasten, maksettavaksi. Jos perintö siirretään yhden sukupolven yli, vältytään yhden sukupolven perintöverolta. Ja jos perintöosuus jakautuu useamman lapsenlapsen kesken ja yhden osuuden arvo jää alle 20 000 euron, ei veroa tarvitse maksaa.

Perintöveroon voi varautua

Perinnöstä voi luopua kokonaan, jos perintövero kuormittaa omaa taloutta liikaa. Ohjeet löytyvät [Verohallinnon nettisivuilta](https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/perinn%C3%B6st%C3%A4-luopuminen/).

Jos perinnöstä luopuu, se siirtyy lain mukaan seuraavana perintökaaressa tuleville henkilöille, kuten mahdollisille omille lapsille. Tällöinkin perintövero tulee heidän maksettavakseen, jos perintöosuuden arvo on yli 20 000 euroa.

Jos ensin ottaa perinnön vastaan ja sitten antaa siihen kuuluvaa omaisuutta eteenpäin, tulee itselle maksettavaksi perintövero ja lahjoituksen saajalle lahjavero.

Joissakin tilanteissa kannattaa harkita perintöveron maksamista pankkilainalla. Simolan mukaan lainaa kannattaa harkita, jos se ei kuormita omaa taloutta liiaksi tai jos perityn kiinteän omaisuuden pystyy kohtalaisessa ajassa muutamaan rahaksi, jolla lainan voi maksaa. 

”Kulutusluotto voi olla selkeämpi ratkaisu kuin esimerkiksi sukulaisten kesken tehdyt sopimukset. Tällöin velan maksuehdot ovat selkeät ja virallisesti dokumentoidut”, Simola sanoo.  

Veron voi maksaa väliaikaisesti lainalla

Perintöveroon on kaksi veroluokkaa. Vero on pienempi ensimmäisessä veroluokassa, jossa perijöinä ovat esimerkiksi aviopuoliso ja lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat. 

Oheinen taulukko koskee ensimmäistä veroluokkaa. Toisessa veroluokassa, jossa perijöinä ovat muut kuin lähimmät sukulaiset ja perheen ulkopuoliset henkilöt, veroprosentti on korkeampi.

Kuinka paljon perintövero on?

Esimerkki: Saat 30 000 euron arvoisen perinnön. 20 000 eurosta vero on 100 euroa. 20 000 euron ylimenevästä osasta eli 10 000 eurosta vero on 7 prosenttia eli 700 euroa. Perintövero on yhteensä 800 euroa.

Miehen yleisin kauppapäivä on perjantai ja vuodessa hän ostaa 1,5 kalsarit

Miesten suosituimmat tunnit käydä kaupassa:

Lisää aiheesta

Uusimmat