Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Oulun Raksilassa sijainnut Sokos-market oli suosittu ostospaikka.

Oulun Raksilassa sijainnut Sokos-market oli suosittu ostospaikka.

Miksi meillä on Prisma eikä Sokos-market? Altavastaajan konsepti oli selkeä

Teksti:
Marko Eriksson
Kuvat:
Arina, SOK, POK
Julkaistu: 17.3.2022
Muokattu: 17.3.2022
Kaikille suomalaisille tuttu Prisma täyttää 2022 pyöreät 50 vuotta. Viisiosaisessa Yhteishyvän juttusarjassa käydään läpi ketjubrändin keskeisiä käänteitä ja erikoisia sattumuksia. Osa 2.

Alussa ei ollut lainkaan selvää, että nimenomaan Prismasta tulisi koko Suomen tuntema ketju.

Jyväskylän Seppälään 1972 avattu hypermarket kulki Prisma-nimellä, mutta sitä lukuun ottamatta kaikki muut osuuskauppojen automarketit käyttivät Sokos-market-nimeä. Nämä myymälät sijaitsivat Seppälän Prisman tapaan usein taajamien ulkopuolella. Ensimmäinen Sokos-market avautui Turkuun vuonna 1971, ja uusia syntyi eri puolille Suomea lähes parikymmentä 1970- ja 1980-luvun aikana.

”Suomessa tapahtui 1960–1980-luvuilla voimakasta kaupunkikeskusten ja autoistumisen kehittymistä. Maaseutu-Suomi oli tyhjenemässä, kun kaupunki- ja kuntakeskuksiin tultiin työn ja toimeentulon perässä. Ei ihme, että automarketit yleistyivät voimakkaasti”, Keskimaan pitkäaikainen market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Veijo Karhula muistuttaa.

Sokos-market-ketjun myymälät olivat hyvin erilaisia tavaratarjonnan, koon ja toimintatapansa puolesta. Kukin myymälä oli omansa näköinen. Ulkoiseen näyttävyyteenkään ei niin paljon kiinnitetty huomiota, sillä liikkeen piti kuvastaa edullisuutta.

”Kunkin myymälän valikoimat perustuivat niitä pyörittävien osuuskauppojen painottamiin asioihin. Keskeisesti valikoimiin vaikutti tietysti se, millaisia tuotteita oli tarjolla. Etenkin 1970-luku oli kaupparatsujen kulta-aikaa, sillä heidän aktiivinen toimintansa vaikutti oleellisesti kunkin myymälän valikoimiin. Huomattavat tarjoukset eli hinta oli aina tärkein viesti asiakkaalle”, Karhula muistelee.

Markkinat ja ajankohta suosivat S-ryhmän automarketteja 1970-luvulla – elettiin niiden synnyin- ja suorastaan uhmakkaiden nuoruusvuosien aikaa. 1980-luku puolestaan muistetaan kaupparyhmässä suuren kehittymisen vaiheena. Ei vähiten siksi, että S-ryhmässä toteutettiin mittava rakennemuutos. Toiminnan läpikotainen uudistaminen oli välttämätöntä, koska kyse oli koko kaupparyhmän eloonjäämisestä.

Monenlaiset Sokos-marketit

Vuonna 1983 alkaneen saneerausvaiheen seurauksena SOK luopui omasta teollisuudesta, samalla syntyi nykyinen alueosuuskauppaverkosto. SOK:ssa lähdettiin vahvasti kehittämään liikeideoita ja konsepteja, jotka pohjautuivat ketjumaiseen toimintaan. Tähän liittyivät esimerkiksi valtakunnalliset markkinointiohjelmat ja teemat, joilla pyrittiin kasvattamaan S-ryhmän eri ketjujen, kuten Sokos-markettien, yhtenäisyyttä ja tunnettuutta. Samaan aikaan käynnistyivät koko kaupparyhmän hankinnan ja logistiikan kehittämistoimenpiteet, joiden varaan voitiin rakentaa ketjujen kilpailukykyä.

Sokos-markettien toiminta perustui päivittäisiin erikoistarjouksiin ja tuote-eriin, eikä myymälöillä ollut suurtakaan pysyvää valikoimaa. Pidemmän päälle tämä toimintatapa ei ollut kannattavaa. Vaikka erityisesti isot Sokos-marketit olivat paikkakunnillaan usein pt-kaupassa markkinajohtajia, koko S-ryhmän markkinaosuus oli laskenut: 1980-luvun puolenvälin jälkeen se oli enää viitisentoista prosenttia. Näkymiä käänteestä ei ollut, joten S-ryhmässä alettiin vuonna 1987 kehittämään uudenlaista automarketketjun liikeideaa.

Uuden ketjun luomistyössä keskeisellä paikalla oli muutamaa vuotta aiemmin SOK:n palvelukseen tullut erikoistavaralinjan johtaja Harri Mönkkönen. Hän oli saanut tehtäväkseen hoitaa oman toimen ohella uuden automarket-liikeidean kehittämisen ja toteuttamisen. Kentällä pelättiin, että ”pääkonttorilta” eli SOK:sta käsin johdettu ketju rajoittaisi jotenkin osuuskauppojen vaikutusmahdollisuuksia oman liiketoiminnan pyörittämiseen. Monilla osuuskaupoilla oli lisäksi vahvoja tunnesiteitä omia Sokos-marketteja kohtaan.

”Sokos-marketteja oli kaikkiaan parisenkymmentä. Jokainen myymälä oli oma yksilönsä, eikä niissä ollut yhteisiä valikoimia tai toimintatapoja. Toinen ongelma oli se, että Sokos-markettien toiminta perustui päivittäisiin erikoistarjouksiin ja yksittäisten erien myyntiin, eikä niiden valikoimissa juurikaan ollut pysyvyyttä. Tarjoushinnoittelulla hankaloitettiin tuotteiden saatavuutta ja asiakasmäärien ennustettavuutta. Tämä ei ollut pidemmän päälle kannattavaa liiketoimintaa”, Mönkkönen tiivistää Sokos-markettien ongelmat.

Prismoja oli vain yksi. Sillä oli konsepti. 16 Sokos-marketia muuttui pian Prismaksi ja tuntemamme kauppaketju nykyisellään sai alkunsa. Tästä lisää juttusarjan seuraavassa osassa.

Prisma 50 vuotta - lue juttusarjan kaikki jaksot

Lisää aiheesta