Jyväskylän Seppälän Prisman oli käynnistynyt jo vuonna 1972. Samaan aikaan ympäri Suomea oli toiminut noin 20 toisistaan hyvin erilaista Sokos-marketia. Oli pohdittava, miten ketjua johdetaan.
Vuonna 1987 SOK:ssa pohdittiin hyvää nimeä valtakunnalliselle automarketketjulle, joka siis tuli yhdistämään olemassa olevan Seppälän Prisman ja liudan eri puolilla maata toimineita Sokos-marketteja. SOK:n erikoistavaralinjan johtaja Harri Mönkkönen oli yksi Prisma-ketjun kehittäjistä. Hän kertoo, ettei Sokoksen yhdistäminen uuden ketjun nimeen ei tullut kysymykseen.
”Sokos-marketeissa ei ollut yhteneväistä valikoimaa, vaan toimipaikat olivat hyvin sekalaista seurakuntaa. Halusimme lähteä puhtaammalta pöydältä, ja lisäksi erottua nimenkin puolesta Sokos-tavarataloista, joka oli ja on yhäkin aivan oma ketjunsa.”
Tekeillä olevan uuden ketjun, jonka nimeksi tuli sittemmin Prisma, konseptissa johtava ajatus oli ostamisen helppous. Perimmäisesti tämä tarkoitti myymälöiden hyvää sijaintia ja helppoa saavutettavuutta, runsaita parkkitiloja, leveitä käytäviä selkeine esillepanoineen, koko ketjulle yhtenäistä valikoimaa, luotettavaa saatavuutta, sujuvia kassapalveluita sekä pitkälle vietyä itsepalvelua. Ja pysyvästi edullista hinnoittelua.
Valtakunnallinen Prisma-ketju käynnistyi vuonna 1988. Se koostui Jyväskylän Seppälän Prismasta sekä aiemmin Sokos-market-nimellä toimineista myymälöistä, joista ketjuun hyväksyttiin mukaan 16 markettia. Sen jälkeen, kun ne olivat sitoutuneet muuttamaan konseptinsa uuden Prisma-ketjun mukaiseksi.
Ensimmäiset uudet, konseptin mukaiset Prismat avattiin Pietarsaaressa, Joensuussa ja Helsingin Malmilla. Joensuun Prisman avauksesta Mönkköselle on jäänyt mieleen yksi asiakaskohtaaminen.
”Avajaispäivänä kuljin asiakkaiden joukossa. Kahvihyllyn luona keski-iän ylittänyt nainen lappoi kahvia kärryyn hirveitä määriä. Uteliaisuuttani meni juttusille ja kysyin, että miltä tämä uusi Prisma vaikuttaa ja että onko isotkin juhlat tiedossa. Nainen kertoi, että kahvi on nyt niin halpaa, että täytyy ostaa sitä enemmänkin. Sanoin hänelle, että älkää sitoko rahojanne turhaan tähän, koska tämä on meillä aivan normaali kahvin hinta, eikä mikään tarjous. Annoin hänelle vielä käyntikorttini saatesanoin, että soittakaa minulle, jos kahvin hinta nousee kolmen kuukauden aikana. Hän ei koskaan soittanut.”