Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Minun kotiseutuni: Hämeen lempeät lehdot

Teksti:
Hanna Moilanen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 14.12.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Hämeenlinnan mukulakivikaduilta on lyhyt matka Aulangon kansallismaisemaan ja Ahveniston harjulle. Kaupungissa hämäläinen rauhallisuus yhdistyy vilkkaaseen kulttuuritarjontaan.

Kun Taija Tuominen, 51, käynnistää urheilumallisen autonsa parkkihallissa ja ajaa luiskaa ylös kohti muita kaupunkeja, hän kuljettaa mukanaan jotain hämäläisestä rauhallisuudesta. Siihen tunnelmaan on hyvä tulla takaisin, kun työt muualla on tehty.

"Hämeenlinna on aina ollut kirjoittajien ja kirjailijoiden kaupunki. Senkin takia täällä on hyvä olla. Ystäväni ja tuttuni asuvat täällä. Vilkkaan kulttuurielämän lisäksi on tietty rauha tarkkailla maailmaa", kuvaa Tuominen kotikaupunkiaan.

Kirjailijalle ja kirjoittamista opettavalle Tuomiselle Hämeenlinna on juuri sopivan kokoinen kaupunki hyvien liikenneyhteyksien varrella. Työn vuoksi eri puolille Suomea reissaava Tuominen huomaa maakuntien erot ensimmäisenä murteessa, huumorintajussa ja tavassa jutustella.

"Hämäläisten huumori on jotenkin jäyhää ja suoraa. He ottavat muualta tulevan ystävällisesti vastaan ja ovat hyvin uteliaita."

Tuominen on asunut koko ikänsä Hämeessä. Lapsuuden maisemaa olivat Hauhon pellot, metsät ja suojärvet. Aikuisiän asuinpaikka on ollut kaupungissa.

"Ruokakauppa on samassa korttelissa, ja alakerrassa on baari. Elokuvateatteri, kirjasto, kulttuurikeskus, raatihuone ja kaikki tarpeellinen ovat ihan lähellä."

Maisemaa halkovat tiet

Lapsuudesta Tuomisen mieleen on painunut sydänhämäläinen maaseutu. Se, jota Hella Wuolijoki kuvasi Niskavuori­-näytelmissään.

"Olin päivähoidossa navetan tyhjässä karsinassa. Paras ystäväni oli naapurikarsinan vasikka", Tuominen kuvaa lapsuuttaan 1960-­luvulla.

Maalla yksinäinen lapsi oppi viihtymään omillaan. Hän löysi rohkeuden tutkia uutta, avata pimeän ladon oven ja kurkistaa aina seuraavan metsän reunan taakse.

Jo pikkutyttönä Tuominen kiinnitti sukset jalkoihinsa ja hiihti parikymmentä kilometriä Hämeenlinnaan. Kaupungin valoihin kiteytyivät unelmat vapaudesta.

"Aulangon puistoon rakastuin jo lapsena. Aulangolla on kuvattu paljon vanhoja kotimaisia elokuvia. Kiertelin puistometsässä ja etsin kuvauspaikkoja."

Tärkeä osa kotiseutua ovat myös hämäläistä maaseutua halkovat tiet, jotka ovat sopivan mutkittelevia ja kulkevat vaihtelevien, pehmeiden maisemien keskellä. Tuominen kiersi ne kaikki jo 16­-vuotiaana kevytmoottoripyörällä. Vauhdin hurma on kulkenut mukana, vaikka nykyisin Tuominen ajaakin lähinnä autolla.

"Rakastuin Aulangon puistoon jo lapsena. Siellä on kuvattu paljon vanhoja kotimaisia elokuvia."

Vuosikymmenten unelma

Hämeen lempeät lehdot ja puistot lumosivat Tarja Rannikon, kun hän tuli 18­-vuotiaana kesätöihin Hauholle. Taivaita kurottelevat jalopuut ja koko maisema olivat niin toisenlaiset kuin kotona Toholammilla Keski-Pohjanmaalla.

"Seinäjoen­ opiskeluvuosina tapasin tulevan mieheni, joka oli kotoisin Hämeenlinnasta. Siitä asti toivoin, että saisin joskus asua täällä", Rannikko naurahtaa.

Unelma ei toteutunut heti. Kului parikymmentä vuotta, ennen kuin Rannikko muutti Hämeenlinnaan pysyvästi. Sitä ennen hän ehti asua Jyväskylässä, Turun saaristossa ja muuttaa takaisin lapsuusmaisemiinsa Toholammille. Maalaiselämä ei kuitenkaan tuntunut enää omalta.

"Oli yllättävän vaikeaa palata aikuisena lapsuuden kotiseudulle. Ihmisillä oli monenlaisia odotuksia ja oletuksia. Kun oli kerran lähtenyt pois, ei enää kuulunut joukkoon", Rannikko pohtii.

Hämeenlinnassa Rannikko asuu Ahveniston harjun lähellä rintamamiestalossa puolisonsa ja nuorimman lapsensa kanssa. Ulkoilu­ ja hiihtomaastot ovat aivan äärellä. Ja töihinkään Kanta-­Hämeen poliisilaitokselle psykiatrisena sairaanhoitajana työskentelevällä Rannikolla ei ole kuin viiden minuutin kävelymatka.

Vehreyden keskellä

Hämeenlinnasta on tullut Tarja Rannikolle kotiseutu, jossa hän uskoo asuvansa loppuelämänsä ajan.

Luonnon vehreys ihastuttaa edelleen, ja Vanajaveden rannat keskellä kaupunkia ovat kutsuneet kulkemaan jo vuosien ajan.

"Arvostan Hämeenlinnan vanhaa ja omaleimaista kaupunkikuvaa mukulakivikatuineen. Keskustaan yhdistyy lähellä oleva luonto ja metsän tuoksu. Toinen osa kaupungin luonnetta on sen vilkas kulttuuritarjonta erilaisine musiikkijuhlineen, teattereineen, keskiaikaisine markkinoineen ja klubi­iltoineen."

Lapsuudessaan keskipohjalaiseen vaatimattomuuteen tottunut Rannikko on viihtynyt hyvin hämäläisten seurassa.

"Pidän hämäläisiä tosi mukavina ja miellyttävinä. Tutustuminen voi olla vähän hidasta, mutta se ei ole tylyyttä tai varautuneisuutta. Perushämäläisyyttä on se, että asioita lähdetään kertomaan hyvin kaukaa ja varsinaista asiaa lähestytään verkkaisesti", Rannikko kuvaa kokemuksiaan.

"Tämä kuulostaa vitsiltä, mutta lasteni isä oikeasti saattaa vastata kysymykseen vasta seuraavana päivänä. Kantahämäläiset voivat reagoida ja myös suuttua viiveellä."

"Hämeenlinna on aina ollut kirjoittajien ja kirjailijoiden kaupunki."

Taijan matkailuvinkit

  • Koe Aulanko. Kuljeskele puistometsässä, ja ihastu Linnavuorelta avautuvaan kansallismaisemaan.
  • Nauti kulttuurista Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tarjolla on taidetta, teatteria, musiikkia, elokuvia ja muita kulttuurielämyksiä laidasta laitaan.
  • Tutustu Hauholla Vuolijoen kylään. Vuosittain järjestettävä Niskavuoriviikko tarjoaa kulttuuripitoista ohjelmaa ja monenlaisia tapahtumia.
  • Fiilistele tunnelmaa Ämyrockissa, Suomen vanhimmassa ilmaisessa rockfestivaalissa.
  • Vieraile Vankilamuseossa tutustumassa vankeinhoidon historiaan sekä vankilaelämään ennen ja nyt. Museo sijaitsee Hämeen linnan alueella.

Tarjan matkailuvinkit

  • Pulahda avantoon Ahvenistolla tai hiihdä Tervaniemen laduilla kaupungin länsipuolella. Tarjolla on eripituisia hiihtoreittejä ja kota, jossa voi paistaa makkaraa.
  • Retkeile hämäläisessä järvimaisemassa Lammin Evolla ja Tammelassa Liesjärven kansallispuistossa. Molemmat alueet sopivat hyvin päiväretkien kohteeksi.
  • Tutustu Hämeen vanhoihin kirkkoihin. Vanajan kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Janakkalan Pyhän Laurin kirkko ovat osa kulttuurihistoriaa.
  • Vieraile Hämeenlinnan Taidemuseossa. Laadukas museo vakuuttaa näyttelyillään.

Juttusarjassa koko ikänsä tietyllä alueella eläneet ja aikuisena sinne muuttaneet ihmiset eri puolilta Suomea kertovat omasta kotiseudustaan. He myös vinkkaavat, mihin matkalaisen kannattaa tutustua. Sarjan osat on julkaistu Yhteishyvä-lehdessä vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Lisää aiheesta