Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

”Nyt kun julkisilla paikoilla liikkuminen on ikäihmisiltä kielletty, on maalla paljon mukavampaa”, arvioi Maija Lindroos. Haravointipuuhissa apuna opaskoira Mette.

Tutussa paikassa näkövammainen muistaa polut ja puut ulkoa

Teksti:
Leena Lukkari
Kuvat:
Maija Lindroosin kotialbumi
Julkaistu: 2.4.2020
|
Muokattu: 31.8.2020
Lähes sokea Maija Lindroos, 79, lähti mökille eristyksiin, kun kaupungissa ei ollut enää tekemistä.

Maija Lindroos on siten onnellisessa asemassa, että hänen kakkosasuntonsa sijaitsee Uudellamaalla, Sarvisalossa.

”Tulin mieheni kanssa mökille, kun avustajani eivät voineet poikkeustilan takia tulla luokseni”, Lindroos kertoo.

Hän on näkövammainen, käytännössä lähes täysin sokea. Lindroosin luona käy avustajia, jotka auttavat esimerkiksi laskujen maksussa ja pyykin pesussa. Kaikista tärkeintä Lindroosille on saada apua suvun vanhojen kirjeiden puhtaaksikirjoittamiseen.

”Olen suunnitellut kirjoittavani perhekronikan ja sitä varten aineisto täytyy kääntää sellaiseen muotoon, jota voin itse apuvälineiden avulla työstää.”

Alepan henkilökunta auttaa

Kaupungissa Lindroos asuu Töölössä Olympiastadionin vieressä. Hän on tuttu näky opaskoiransa kanssa ylittämässä Mannerheimintietä matkalla kauppaan. Kun opaskoira Metelle antaa käskyn, että nyt mennään Alepaan tai apteekkiin, se osaa johdattaa emäntänsä turvallisesti perille.

”Haravointi onnistuu aivan mainosti, kunhan ei tuule kovasti.”

”Näihin kahteen osoitteeseen Mette osaa minut viedä, mutta jos haluan kirjakauppaan tai vaikka Hakaniemen kauppahalliin tarvitsen mukaan avustajan.”

Lindroos on asioinut samassa Alepassa vuosikaudet ja henkilökunta tuntee hänet hyvin. Henkilökunta tietää sanomattakin minkä merkkisestä myslistä ja kaurahiutaleista Lindroos pitää.

”Minut otetaan heti ovella iloisesti vastaan ja myyjä ottaa luettelemani kauppalistan hoitaakseen.”

Nyt kun julkisilla paikoillla liikkuminen on ikäihmisiltä kielletty on maalla paljon mukavampaa. Mette saa juosta vapaana, ja tutussa maastossa Lindroos osaa kulkea ilman opasta. Hän tietää ulkomuistista, missä kulkevat polut, missä ovat kukkapenkit ja missä puut.

”Haravointi onnistuu aivan mainosti, kunhan ei tuule kovasti”, Lindroos kertoo.

Lisää ohjelmaa ikäihmisille!

Aika karanteenissa ilman töitä tahtoo käydä Lindroosista pitkäksi ja myöntää tuntevansa hiukan kateutta näkeviä kohtaan, koska nämä voivat katsoa elokuvia ja sarjoja. Pelkkien äänien varassa roolihenkilöt menevät sekaisin ja juonen seuraaminen vaikeutuu.

”Joitain vanhoja filmejä katson mielelläni, koska muistan ne myös kuvina.” Tällaisia elokuvia ovat esimerkiksi Ingrid Bergmanin elokuvat ja vanhat suomalaiset elokuvat, joissa pääosissa ovat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Myös Myrskyluodon Maijan Lindroos muistaa hyvin.

”Toivoisin radioon ja televisioon enemmän musiikkiohjelmaa, joka olisi suunnattu varttuneemmalle väelle.”

Lindroos ehdottaa, että YLE voisi työllistäisi koronan takia työttömäksi jääneitä freelancereita tekemään ohjelmaa nimenomaan eläkeläisille.

”Nuorilla on Internet, josta löytyy vaikka mitä, me haluamme lisää omia ohjelmia radioon ja televisioon, koska ne välineet me tunnemme.”

Lue lisää arjesta poikkeusolosuhteiden keskellä

Lisää aiheesta