Rakkaus liikuttaa. Mervi Lindbergin, 38, se kuljetti Itä-Suomesta Pohjanmaalle yli kymmenen vuotta sitten.
"Tapasimme Karin kanssa Ihmisoikeuspäivillä, ja se oli menoa. Ei mennyt puolta vuottakaan, kun asuin jo Pietarsaaressa", Mervi nauraa.
Muutto toiselle puolelle Suomea Kokkolan kupeeseen jännitti. Mervi ei ollut puhunut ruotsia koskaan muuten kuin koulussa pakollisilla kielten tunneilla. Pietarsaaren asukkaista enemmistö on ruotsinkielisiä. Vain kaksi viidestä puhuu suomea äidinkielenään. Työpaikan löytyminen askarrutti ja pelotti.
"Sain onneksi työpaikan heti pesulasta. Mies kiusasi minua, että ei siellä kukaan puhu suomea. Pärjäsin kuitenkin hyvin", Mervi muistelee.
Työ ei ole ollut Merville Pietarsaaren vuosien keskeisin sisältö. Perheeseen on tupsahtanut kolme lasta, joista jokaista Mervi hoiti kotona ensimmäisten ikävuosien ajan. Nyt nuorimmainen on viisivuotias, ja Mervi työskentelee iltapäiväkerhojen ohjaajana.
Kaksi kotiseutua
Vuosien vieriessä Pietarsaaresta on tullut Merville koti ja aikuisiän kotiseutu. Sisämaan kasvatti on oppinut nauttimaan meren läheisyydestä.
"Meren rannalla sielu lepää. Tasaista täällä tosin on verrattuna sisämaahan."
Myös Savo lapsuuden kotiseutuna on edelleen tärkeä osa elämää. Mummolaan suunnataan noin neljä kertaa vuodessa lasten lomien aikaan.
"Kotiseutu on siellä, missä itsellä on hyvä olla. Siellä ovat läheiset ja koti. Ja sydän on juurtunut sinne", Mervi pohtii.
Nykyisin Mervillä on Pietarsaaressa myös omia ystäviä. Kaikki tutut eivät enää ole miehen kautta tulleita.
Alussa tutustuminen tuntui hankalalta. Ihmiset vaikuttivat pidättyväisiltä verrattuna savolaiseen jutusteluun. Toisaalta keskustelun avaaminen jännitti Merviä itseäkin.
"Pieni kynnys oli aloittaa juttelua, kun ihmisistä ei näy päälle kumpaa kieltä he puhuvat. En edelleenkään puhu ruotsia sujuvasti, ja se on vähän hidastanut tutustumista", Mervi kertoo.
Silti itäsuomalainen tapa rupatella tuntemattomienkin kanssa ei ole kokonaan päästänyt otettaan.
"Miehenikin tosin juttelee kaikille, mutta hän ei olekaan tyypillinen pohjalainen, vaikka on täältä kotoisin", Mervi nauraa.
Mervi toivoo, että kielikysymykset eivät paina hänen omien lastensa mieltä samalla tavalla, kuin ne ovat häntä vaivanneet. Lapset ovat aloittaneet kielikylvyn jo tarhassa ja käyvät koko peruskoulun osittain ruotsin kielellä.
"Hyvin lapset ovat oppineet ruotsia, vaikka eivät puhukaan sitä kotona. Tuntuu, että vanhemmat tytöt oppivat englantiakin helpommin, kun ruotsi on jo osittain pohjalla", Mervi kertoo.
Kun Pohjanmaalla tehdään jotain, se tehdään kunnolla. Asioiden etenemistä ei jäädä loputtomasti odottelemaan.