10 vinkkiä koululaisten kanssa kotona oleville | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

10 vinkkiä koululaisten kanssa kotona oleville

10 vinkkiä koululaisten kanssa kotona oleville

Ulkoilu ja liikunta on oivallinen ajanviettotapa, joka helposti tavallisessa arjen sinkoilussa jää vähemmälle

Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala antoi vinkit, joilla perhe-elämän saa rullaamaan poikkeustilanteessa.

Jaa Somessa
Teksti
Anneli Juutilainen
Kuvat
Getty Images, Päivi Karjalainen

Suomessa vallitseva poikkeustila on mullistanut lähes jokaisen perheen arjen – eikä kukaan tiedä miten pitkäksi aikaa. Moni vanhemmista tekee etätöitä kotonaja lapset puuhaavat koulutehtävien parissa niin ikään kotioloissa.

Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteen professorina työskentelevä Juha T. Hakala pitää tilannetta kuitenkin hallittavana, vaikka siihen liittyykin ahdistusta ja epävarmuutta.

”Muutos on ollut suuri niin lapsille kuin aikuisillekin, ja kotona oleminen vaatii perheiltä paljon sopeutumista. Olisi silti hyvä pitää mielessä, että poikkeustila ei ole loma-aikaa, vaikka olosuhteet ovatkin muuttuneet rajusti”, hän muistuttaa.

Hakala kertoo parhaat vinkkinsä siihen, miten perhe-elämän saa rullaamaan sujuvammin hämmentävässä tilanteessa.

1. Sovi yhteiset säännöt

”Perheen kannattaa istua alas ja pohtia yhdessä, miten päivien kulku on viisainta rakentaa. On tärkeää, että jokaista kuunnellaan, mutta tietysti päävastuu uuden rytmin luomisessa on vanhemmilla.

Rutiinit tuovat lapselle turvaa, ja niistä kiinni pitäminen helpottaa jokaista perheenjäsentä. Arjen rutiinit kuten ruokailut, koulutehtävät, leikit ja ulkoilut auttavat lasta pysymään kiinni tavallisessa elämässä.

Miten paljon kukakin tarvitsee omaa aikaa? Kuinka paljon lapsia pitää tukea koulutehtävissä? Missä tilanteissa toista ei saa häiritä tai keskeyttää? Vanhempi voi hyvin vaatia kouluikäiseltä lapselta työrauhaa esimerkiksi tiimipalaverin ajaksi, kunhan kertoo siitä lapselle etukäteen.

Kun päivässä on selkeä ennakoitava ja toimiva rakenne, lapsi oppii elämään uudessa tilanteessa ja tietämään, mitä seuraavaksi tapahtuu.”

2. Aikatauluta päivän kulku

”Pyrkisin itse pitämään arjen rutiinit melko samanlaisina kuin ne olivat aiemmin. Toki jos perheessä ollaan kovin aamu-unisia, voi päivän aloittamista hieman myöhäistää – ei kuitenkaan niin, että nukutaan puolille päivin ja iltaisin kukutaan keskiyöhön. Kannattaa siis pyrkiä heräämään joka aamu samoihin aikoihin ja mennä nukkumaan samaan aikaan iltaisin.

Päivän aikataulu kannattaa sopia etukäteen edes suuntaa-antavasti. Joissakin perheissä voi tuntua hyvältä ajatukselta laatia vaikka tarkka lukujärjestys. Se antaa lapselle viestin pysyvyydestä: meidän elämämme rullaa ja tiedämme, miten toimia.

Voit myös helpottaa päivän jaksottamista laittamalla kellon soimaan 45 minuutin välein merkiksi siitä, että ”koulutunti” päättyy ja on aika siirtyä toisen aineen pariin tai tauolle.”

3. Suojele lasta mediatulvalta

”Aikuisen on hyvä suojella lasta liialliselta mediatulvalta. Sosiaalisen median kanavat ja uutissivustot työntävät koko ajan uutisia koronaviruksesta, eivätkä kaikki uhkakuvat ole lapsille soveltuvia. Ne voivat luoda ahdistusta ja pelkoja.

Kaikkein pahinta mitä tässä tilanteessa voi vanhempana tehdä, on se, että linnoittautuu median äärelle ja vatkaa uutisia ja pahimpia skenaarioita.

Isompia lapsia ei tietenkään voi kieltää kokonaan seuraamasta mediaa, mutta siihen käytetyn ajan määrään voi puuttua. Tarkkoja ruutuaikasuosituksia on tällaisessa poikkeustilassa vaikea antaa, mutta erityisesti nyt vanhempien olisi syytä tarkkailla sitä, mitä lapset ruuduiltaan katsovat.”

4. Anna lapselle 3 x 20 minuuttia

”Omien töiden tekeminen ja pienen lapsen koulutehtävien valvominen samanaikaisesti on useimmille hyvin haastavaa. Siksi voisi olla hyvä ajatus aikatauluttaa päivään vaikkapa kolme 20 minuutin mittaista pätkää, jolloin annat lapsellesi täyden huomion, etkä yritä hoitaa samaan aikaan omia töitäsi toisella kädellä.

Kun lapsi saa sataprosenttisen huomion hetkeksi, hän jaksaa sen jälkeen puuhastella tovin taas itsekseen ja saat keskittyä töihisi rauhassa.”

5. Panosta yhteisiin hetkiin

”Tämän kriisin hyvä puoli on siinä, että nyt perheillä on mahdollisuus viettää aikaa tavoilla, jotka ovat saattaneet unohtua. Lukekaa yhdessä, leipokaa tai kokkailkaa, pelatkaa lautapelejä. Tärkeää olisi osata nyt kääntää ajatukset muuhun tekemiseen.

Ulkoilu ja liikunta on oivallinen ajanviettotapa, joka helposti tavallisessa arjen sinkoilussa jää vähemmälle. Mutta väkijoukkoja kannattaa välttää ulkoillessakin.”

6. Askartele ja puuhastele

”Lapset piirtävät, askartelevat ja tekevät käsitöitä mielellään. Vaikka et itse niitä osaisi, netti on pullollaan hyviä ohjeita.

Nyt on hyvä hetki tulla pois omalta epämukavuusalueeltaan ja kaivaa vaikkapa ohjeet lennokkien tekemiseen tai opetella virkkaamaan suoraa pötköä. Kun lapsi pääsee hyvin vauhtiin, myös aikuiselle voi jäädä enemmän aikaa omien velvollisuuksien hoitamiseen.”

7. Rakenna kotiin toimintapisteitä

”Jos seinät alkavat kaatua päälle, voit rakentaa kotiin erilaisia toimintapisteitä. Yhdessä paikassa on vaikka lukunurkka, toisessa huoneessa leikitään, yhdessä jumpataan.

Lapset innostuvat, kun toiminnasta toiseen siirrytään selkeästi ja eri paikkoihin. Erityisesti pienet lapset tykkäävät säännöistä ja selkeydestä.”

8. Kuuntele huolia

”Kuuntele lapsen huolia ja varmista vaikka joka ilta ennen nukkumaanmenoa, että lapsi saa käydä tuntemuksensa läpi. Ikäviäkään tunnetiloja ei saa kieltää, vaan ne on hyvä kohdata. Aikuisen tehtävä on rauhoitella ja olla tukena.

Lapset kokevat pelottavaksi ja stressaavaksi tilanteet, joita he eivät ymmärrä. Kannattaa siis selvittää ensin se, miten paljon lapsi asioista tietää ja sen jälkeen yrittää vastata lapsen kysymyksiin ikätasoon sopivalla tavalla.

Jos ei itse ihan varmuudella tiedä lopputuloksen olevan paha, lasta voi vallan hyvin lohdutella lupaamalla, että kaikki menee hyvin. Lapselle ei missään nimessä voi vastata, eihän sitä tiedä miten meille tässä käy.”

9. Tarkkaile lastasi

”Suuri arjen muutos voi aiheuttaa lapselle henkisen kuormituksen lisäksi myös fyysisiä oireita: univaikeuksia, levottomuutta, ahdistusta, säikähtelyä.

On syytä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin, jos oireet pitkittyvät ja ovat voimakkaita.”

10. Lupaa, että selvitään

”Arjen rutiinit sujuvat koko perheellä paremmin, jos aikuisen mieli on rauhallinen. Lapsi aistii aikuisen paniikin.

On tärkeää sanoa lapsille suoraan, että me vanhemmat teemme kaikkemme suojellaksemme ja auttaaksemme heitä. Kerro lapselle, että mitä ikinä tapahtuukaan, hän on turvassa.

Sano, että me selviämme tästä yhdessä.”

Lue myös

Julkaistu: 20.3.2020
Muokattu: 20.3.2020
Jaa Somessa