Nyt taisi napata!

9-vuotias Henri Alén oli isän kanssa kahdestaan kalastamassa Tammisaaren seudulla, kuten heillä oli joka vuosi tapana. Virvelitekniikka ei ollut poikasella vielä kovin hyvin hallussa, joten saaliina oli useammin ollut siimasoppaa kuin kalasoppaa.

Isä-Alén arveli koukun olevan tällä kertaa pohjassa kiinni.

”Lähdettiin kuitenkin kelaamaan, ja sieltä tulikin h..vetin iso hauki. Noin kuusikiloinen”, muistelee Henri Alén, josta isona tuli huippukokki, keittiömestari ja ravintoloitsija.

”En tietenkään itse saanut haukea ylös, vaan toimin haavimiehenä. Voi sitä riemua!”

Tarunhohtoinen hauki paistettiin pannulla, ja sen kanssa nautittiin varhaispottuja, tilliä, ruisleipää ja voita. Se ateria jäi ikuisesti mieleen.

Kalastusperinne jatkuu oman lapsen kanssa

”Lapsena pienempikin saalis tuntui lottovoitolta”, Alén toteaa.

Ei siis ihme, että kalastuksesta tuli elämänmittainen harrastus. Onkiminen, vetouistelu, katiska, pitkäsiima – kaikki on tullut Alénille tutuksi.

”Opin tosi nuorena myös kalan käsittelyn. Puhkomiset, fileoimiset ja muut. Sitä jopa halusin tehdä, ja isä oli tyytyväinen, kun hänen ei itse tarvinnut.”

Lapsena pienempikin saalis tuntui lottovoitolta.

Henri Alén on sittemmin jatkanut kalaretkiperinnettä oman poikansa kanssa. Kala maistuu myös jälkikasvulle.

”Viime kalareissun jälkeen syntyi fish and chips hauesta, ja hyvin upposi! Pikkusinteistä teemme usein rantakalaa.”

Viime kalareissun jälkeen syntyi fish and chips hauesta, ja hyvin upposi!

Kunpa kala päätyisi useammin järvestä lautaselle

Mieluisin saalis Alénin mielestä on ahven:

”Sekä makusyistä että siksi, että se on niin kova kamppailemaan. Ahvenen ei tarvitse olla superiso, kun se jo pistää kunnolla hanttiin”, hän huomauttaa.

Hän myös ostaa kalaa kaupasta, mutta ei mitä hyvänsä eikä mistä hyvänsä.

”Norjan lohi ei minulle kauhean hyvin maistu. Ostan vaikkapa ahventa tai kuhaa mieluiten ison kaupan kalatiskiltä, jossa kauppa käy vilkkaasti. Silloin on parempi mahdollisuus saada tuoreempaa kalaa”, hän sanoo.

Alén on pohdiskellut paljon sitä, miten kotimaisia kalalajeja saataisiin hyödynnettyä paremmin. Järvet ovat veden viljaa pullollaan, mutta kuluttajan lautaselle se ei päädy niin usein kuin olisi suotavaa. Alén toivoisi, että Norjan lohen sijasta vaikkapa särki nousisi arvostetun luksustuotteen asemaan.

Ostan kalaa mieluiten ison kaupan kalatiskiltä, jossa kauppa käy vilkkaasti.

”Näen kyllä, että tilanne on kohentumassa. Esimerkiksi Nostetta särkikaloista -hanke on tehnyt hyvää työtä. Myös kokkien ja toimittajien pitäisi buustata tätä asiaa ja tehdä tarpeeksi helppoja reseptejä, jotta kaloja opittaisiin jälleen hyödyntämään.”