Elämää rajalla: Torniolaiset hakevat lääkkeitä Ruotsista – ja Prismassa käy ruotsalaisia - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Elämää rajalla: Torniolaiset hakevat lääkkeitä Ruotsista – ja Prismassa käy ruotsalaisia

Tornionjoki on raja Suomen ja Ruotsin välillä. Vaikka välimatka Tornion ja Haaparannan välillä on lyhyt, eroja löytyy.

Tornionjoki on raja Suomen ja Ruotsin välillä. Vaikka välimatka Tornion ja Haaparannan välillä on lyhyt, eroja löytyy.

Reseptivapaat lääkkeet ovat olleet Ruotsissa kaupan kassoilla jo lähes kymmenen vuotta. Miten Torniossa ja Haaparannassa suhtaudutaan lääkkeiden myyntiin marketeissa?

Jaa Somessa
Teksti
Pasi Rytinki
Kuvat
Vesa Ranta

Haaparantalaisen Maxi Ica Stormarknadin myyjiä hymyilyttää. Taas on pari suomalaista ihmettelemässä tavaratalon lääkekaappeja. Siisteissä vitriineissä kassoilla on perusvalikoima särkylääkkeitä, nuhasumutteita, lääkesalvoja ja närästyslääkkeitä. Suomessa kaikki kaapin tuotteet nikotiinivalmisteita lukuun ottamatta pitäisi hakea erikseen apteekista.

Myyjät kertovat saaneensa koulutusta itsehoitolääkkeistä, mutta he eivät saa suositella tuotteita asiakkaille. Alaikäisille lääkkeitä ei myydä.

Reseptivapaat lääkkeet ovat olleet Ruotsissa kaupan kassoilla jo lähes kymmenen vuotta. Haaparantalainen Tuija Johansson pitää tarpeellisena, että lääkkeet ovat mahdollisimman helposti saatavilla aamusta iltamyöhään, silloinkin kun apteekit ovat kiinni.

”Kun on flunssakausi, nuhasuihkeet ja muut saa vaivattomasti. Tai jos hartiaa kolottaa, niin Voltaren-salvan saa kassalta. On kätevää, kun ei tarvitse erikseen apteekkiin lähteä”, Johansson kehuu.

"Jos hartiaa kolottaa, niin Voltaren-salvan saa kassalta."

Myös halvemmat hinnat ovat Johanssonin mukaan hyvä syy ostaa lääkkeet Ruotsin puolelta.

Lainsäädäntö ohjaa

Hintojen ja valuuttakurssien vaihtelut ohjaavat eniten rajantakaisen kauppamatkailun suuntaa, mutta myös lainsäädäntö vaikuttaa – muutenkin kuin nuuskan osalta.

Suomalaiset hakevat edelleen esimerkiksi edullisempaa viiniä länsinaapurista. Kun Suomessa vapautettiin vuoden 2018 alussa alkoholilakia ja päästettiin enintään 5,5-prosenttiset oluet, lonkerot ja siiderit päivittäistavarakauppaan, alkoi asiakkaita virrata myös Ruotsin puolelta Suomeen. Siellä ruokakaupasta saa enintään 3,5-prosenttista folköliä ja Systembolagetissa ikäraja on 20.

Torniossa muutoksen vaikutuksia on seurattu aitiopaikalta.

”On ollut hurjan hyvä vuosi. Lonkeron myynnissä se näkyy eniten, mutta myös oluissa, koska valikoima laajeni niin paljon. Eikä mitään niistä alkuun maalatuista kauhukuvista ole ollut näkyvissä”, Tornion Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Jyrki Koskinen sanoo.

"Mitään niistä alkuun maalatuista kauhukuvista ole ollut näkyvissä.”

Hän viittaa loppuvuodesta 2017 kuumana käyneeseen keskusteluun vapauttamisen haitoista ja hyödyistä.

Vaikka Torniossa on nähty myyntipiikki, Päivittäistavarakauppayhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan alkoholin yhteenlaskettu vähittäiskulutus ei ole kasvanut lainkaan, helteisestä kesästä huolimatta. Alkoholin matkustajatuonti on vähentynyt merkittävästi.

Suomen hinnat hirvittävät

Alkoholin osalta keskustelu sääntelyn purkamisen vaikutuksista tuntuu tyrehtyneen, mutta apteekkituotteiden osalta se jatkuu kiivaana.

Haaparannalla ja Torniossa ihmisiä jututtaessa käy selväksi, että Suomen apteekkihinnat hirvittävät monia.

Suomen puolella asuvat Marketta ja Tapio Lahikainen myöntävät ostavansa lääkkeet useimmiten Ruotsista. Myös reseptilääkkeet tulevat usein halvemmaksi Ruotsista haettuna, varsinkin, kun Kela-korvaustakin voi hakea tietyin ehdoin jälkikäteen.

”Välillä tuntuu, että Ruotsissa lääkkeet ovat paitsi halvempia, myös tehokkaampia”, Tapio Lahikainen naurahtaa.

Joskus ruotsalaisetkin asioivat Suomen apteekeissa, koska valikoima on erilainen.

”Ostan mie Disperiniä Suomesta, kun Ruotsissa ei ole sitä! Ja kamferitippoja”, kertoo haaparantalainen Eero Vähäkari.

Salme-vaimo kertoo hakevansa ihoöljyä. Muuten kaikki apteekkiasiointi hoituu Ruotsissa. Vähäkarit ovat ostaneet mielellään lääkkeitä myös ruokakaupasta, vaikka Salme Vähäkarin mielestä kaikkien saatavilla olevien särkylääkkeiden ei välttämättä tarvitsisi olla reseptivapaita. Ruotsissa parasetamolitabletit vedettiin pois kaupoista joidenkin väärinkäyttötapausten takia.

”Suomessa asuvilta kuulee kyllä usein, että lääkkeet ovat hirvittävän kalliita. Eläkeläiset saattavat jopa joutua jättämään ostamatta lääkkeitä, kun rahat eivät riitä. Sehän on pöyristyttävää”, Salme Vähäkari sanoo.

Suomessa tiukka laki

Suomessa lääkkeiden hintakilpailu on estetty muuhun Eurooppaan verrattuna erittäin tiukalla lainsäädännöllä. Hinnan on määritellyt hallituksen asettaman lääketaksan mukaan maksettu apteekkipalkkio. Vain muut kuin lääketuotteet on voinut hinnoitella vapaasti.

”Se on niin spesiaalihommaa tuo Buranan myynti, että siihen pitää olla miljoonatuloinen harmaapäinen vanha mies”, tokaisee torniolainen Seppo Kinnunen.

Kinnusen heitossa on totuuden siemen: monen pienen kunnan äyrikuningas on apteekkari. Kriitikkojen mielestä apteekkitoiminta on vanhentuneen lääkelain vuoksi monopoli- ja kartellimaista ja apteekkilupa kuin lupa painaa rahaa, koska kilpailevien apteekkien perustaminen on hankalaa ja hidasta.

Monen pienen kunnan äyrikuningas on apteekkari.

Apteekkien sijainnin ja määrän määrittelee lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Se myöntää tarveharkintaisesti apteekkilupia. Luvan voi saada laillistettu proviisori, joka saa pyörittää apteekkia henkilöyrityksenä toiminimellä.

Ketjumaista toimintaa ei sallita, poikkeuksena Yliopiston apteekki. Käytännössä uusia apteekkilupia on myönnetty harvoin, ja apteekkarit ovat lähes poikkeuksetta hidastaneet hakuprosessia tekemällä valituksia niistä. Suomessa on nyt vähän yli 800 apteekkia ja noin 600 apteekkaria.

Helsingin Sanomien viime kesänä teettämässä mielipidekyselyssä kaksi kolmasosaa vastaajista halusi purkaa sääntelyn apteekkien määrästä ja sijainnista.

Myös Päivittäistavarakauppayhdistyksen tänä vuonna riippumattomalla asiantuntijaryhmällä teettämä lääkejakeluselvitys esitti sääntelyn hallittua purkamista ja hintakilpailun avaamista. Työryhmän mielestä myös itsehoitolääkkeiden myymistä päivittäistavarakaupassa on syytä harkita, kunhan lääkeneuvonta voidaan turvata. Työryhmän kyselyyn vastanneista 72 prosenttia oli valmis ostamaan itsehoitolääkkeitä myös päivittäistavarakaupasta.

Keskustelu jatkuu

Ruotsissa valtion apteekkimonopoli purettiin 2009. Apteekkien omistajina ovat nyt valtio, lääketukut, vähittäiskauppa, apteekkiketju ja joukko itsenäisiä apteekkareita. Näkyvimmät seuraukset olivat apteekkien määrän ja aukioloaikojen selvä lisääntyminen sekä itsehoitolääkkeiden ilmestyminen kauppoihin.

Suomessa apteekkiuudistukset ovat edenneet hitaasti tällä vaalikaudella, mutta loppuvuodesta 2018 hallitus teki lääkelain uudistuksesta eräänlaisen kompromissiesityksen. Uusien apteekkien perustamista on tarkoitus helpottaa ja reseptivapaiden lääkkeiden hintakilpailu sallia, mutta kauppoihin itsehoitolääkkeitä ei ainakaan vielä aiota päästää.

"Jotkut hakevat täällä rokotteetkin Ruotsin puolelta."

Myyntipäällikkö Jyrki Koskinen ottaisi mielellään apteekkituotteet myös Tornion Prismaan ja uskoo, että kuluttajatkin haluaisivat niin.

”Edelleen pitäisi turvata lääkeneuvonnan saanti, ja henkilöstön kouluttamisessa olisi toki meillä iso työ”, Koskinen huomauttaa.

Joka tapauksessa itsehoitolääkkeissä olisi huomattava kasvupotentiaali etenkin Torniossa, jossa rahaa virtaa rajan taakse.

”Jotkut hakevat täällä rokotteetkin Ruotsin puolelta.”

Artikkelia korjattu 31.1.2019 kello 14.00: Toisin kuin jutun alussa mainittiin, myyjät eivät saa neuvoa Ruotsissa asiakkaita itsehoitolääkkeitä myydessään. Ruotsissa vuonna 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan lääkeneuvontaa voi antaa vain farmaseuttisen koulutuksen saanut henkilö.

Tätä mieltä he ovat apteekkisääntelystä:

Julkaistu: 28.1.2019
Muokattu: 15.5.2019
Jaa Somessa