Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Videokamera – ostajan opas

Teksti:
Lasse Talvitie. Artikkelia on päivittänyt Saku Schildt 8.11.2016.
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 23.10.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Videokameran tärkeimmät valintakriteerit ovat hinta ja käyttötarkoitus. Myös valokuvakameralla ja kännykällä voi kuvata videoita.

Digitaalisten videokameroiden kuvanlaatu on parantunut jättiaskelin samalla, kun kameroiden koko on pienentynyt.

Kameroissa on paljon ominaisuuksia, joiden tutkailu voi tehdä valinnan vaikeaksi. Toinen haluaa katsella otoksia vain liittämällä kameran televisioon, toinen taas editoi videot tietokoneella ja jakaa elokuvan sukulaisille internetin välityksellä.

Vaativa kuvaaja toivoo kameralta esimerkiksi liitäntämahdollisuutta ulkoiselle mikrofonille. LCD-näytön käyttö voi olla vaikeaa kirkkaassa auringonpaisteessa, minkä vuoksi optinen etsin on hyvä varuste.

Kiinnitä huomiota kameran

  • käyttömukavuuteen
  • akunkestoon
  • kameralle saataviin lisätarvikkeisiin.

Erilaisia kuvantarkkuuksia

Kuvan tarkkuus ilmoitetaan kuvassa olevien kuvapisteiden eli pikselien määrällä: mitä enemmän pisteitä, sitä tarkempi kuva.

HD-kuvassa (High Definition) eli teräväpiirtokameroiden kuvassa on parhaimmillaan viisi kertaa enemmän kuvapisteitä kuin vanhanaikaisessa SD-kuvassa. Täysteräväpiirtokuvan tarkkuus on 1920 x 1080 pistettä. Tämä on myös niin sanottujen Full HD -televisioiden tarkkuus.

Teräväpiirtotarkkuutta on kahta tasoa. Alempi teräväpiirtotarkkuus on 1280 x 720 kuvapistettä. Resoluutio vastaa televisioissa jotakuinkin HD Ready -tarkkuutta. Suurin osa markkinoilla olevista kuluttajaluokan videokameroista kuvaa jo parempaa Full HD -laatua.

Huipputarkka 4K-kuva korvannee Full HD -kuvan perusstandardina lähivuosina. Aiemmin se on ollut kalliimpien kameroiden ja televisioiden erikoisominaisuus, mutta nykyään 4K:ta hyödynnetään myös alempien hintaluokkien laitteissa. 4K-kuvassa on neljä kertaa enemmän kuvapisteitä kuin Full HD -kuvassa (3840 x 2160 pistettä), mutta se pääsee oikeuksiinsa vasta 4K:ta tukevalla televisiolla katsottuna – tavallisella teräväpiirtotelevisiolla 4K-videot näyttävät samanlaisilta kuin tavalliset videot.

Sisäinen muisti ja muistikortit

Flash-muisti on uusien videokameroiden yleisin tallennustekniikka. Sillä tarkoitetaan kameran sisäistä muistia tai vaihdettavaa muistikorttia. Kamerassa voi olla joko sisäistä muistia tai paikka muistikortille tai molemmat. Tekniikka mahdollistaa hyvin pienten kameroiden valmistamisen.

Flash-muistissa ei ole mekaanisia osia, joten se ei todennäköisesti rikkoudu, vaikka kamera hajoaisi pudotessaan. Tärähdykset eivät vaikuta kuvan tallentumiseen. Muistikortit ovat edullisia, ja niitä on saatavana kapasiteetiltaan erikokoisina. Muistikorttien kapasiteetti on enimmillään satoja gigatavuja, mutta suurimmat kortit eivät sovi kaikkiin kameroihin. Kameroiden sisäisen muistin koko on tavallisesti 8–32 GB, mikä vähimmilläänkin riittää tuntien teräväpiirtotasoisen videokuvan tallentamiseen. 4K-kuva vie enemmän tilaa kuin teräväpiirtokuva.

Kiintolevylle mahtuu paljon videokuvaa. Levy on mekaaninen laite, joka voi vioittua. Se on myös kookas ja lisää kameran painoa.

Nauha on vaihtoehdoista perinteisin ja katoamassa, mutta sitä käytetään yhä jonkin verran myös HD-kameroissa. Tekniikan huonoja puolia ovat muun muassa nauhakoneiston alttius mekaanisille vioille ja pölyongelmat.

Valokuvakamera videokamerana

Digikameralla kuvaus on helppoa. Videokuvaustoiminto valitaan kameran valintakiekosta. Useimmilla digitaalisilla taskukameroilla on mahdollista kuvata liikkuvaa kuvaa. Se on varteenotettava vaihtoehto, jos ei halua hankkia varsinaista videokameraa.

Hyvä järjestelmäkamera voi kuvata jopa paremman näköistä videokuvaa kuin harrastuskäyttöön tarkoitettu videokamera, ja se saattaa toimia videokameraa paremmin hämärässä. Järjestelmäkameroissa ei kuitenkaan monesti ole hyvälle videokuvalle tarpeellista optista stabilointia tai kunnollista tarkennusta. Oikeissa videokameroissa on myös valokuvakameroita pitempi zoomi, jolla saa esimerkiksi poimittua koulun joulujuhlasta oman lapsen kuvaan. Myös 4K-tuki tavallisesti puuttuu, ja videonauhoituksen pituudelle on valokuvakameroissa usein rajoitteita.

Digikamerat kuvaavat useimmiten muistikortille, vaikka joissakin kameroissa on myös sisäistä muistia. Kameroissa on tavallisesti mikrofoni, joten äänikin tallentuu kuvattaessa.

Videon kuvaus digikameralla alkaa laukaisinta painamalla ja päättyy toisella painalluksella. Video voidaan siirtää tietokoneelle samalla tavalla kuin kuvatkin. Kameran voi usein myös liittää suoraan televisioon.

Useimmat uudet taskukameratkin kuvaavat täydellä, jotkin alemmalla teräväpiirtotarkkuudella. Täydellä teräväpiirtolaadulla videokuvaa tallentavien järjestelmäkameroiden kuvanlaatu kelpaa videoammattilaisillekin.

Kännykkä videokamerana

Kännykkä voi toimia myös videokamerana etenkin silloin, jos muuta mahdollisuutta elävän kuvan taltioimiseen ei ole. Parhaiden puhelimien videokuvan laatu yltää taskukameroiden tasolle.