Nainen puhuu Nokian 3310-puhelimeen, taustalla huoneessa näkyy värikkäitä Furby-lelurobotteja ja kitaroita.

20240923 Tampere, Yhteishyvä, Kolme tapaa kuluttaa, Kara Hietaharju, vanha puhelin. Kuva: Marjaana Malkamäki

Yh0424 kolmetapaakuluttaa verkko 1920x1280-1.jpg

”Minulle riittää, että puhelimella voi soittaa ja lähettää viestejä”, Kara Hietaharju sanoo.

Kara, 31, käyttää yhä vain Nokian 3310 -puhelinta: ”Katson kauhulla, kun kavereiden viestit laulavat 24/7”

Kara Hietaharju elää ilman älypuhelinta - Käytössä Nokian 3310

Olympialaisten tunnus tehtynä mökkitavaroista

Mokkiolympialaiset kansi 3

Mökkiolympialaiset suunnitteilla? Opi kahdeksan hauskaa lajia

Tarvikkeet: Ämpäri, lusikoita ja tyhjiä pulloja tai muita astioita 

Tässä lajissa maltti on valttia, samoin vakaa käsi. Ämpäriläträyksessä pyritään täyttämään vesipullo tai muu astia mahdollisimman nopeasti vain pientä lusikkaa apuna käyttäen. Kisata voi joko kelloa vastaan tai koko porukalla yhtä aikaa samasta ämpäristä vettä lusikoiden.


Ämpäriläträys

Tarvikkeet: Juomatölkkejä

Älä läikytä! Tölkkijuoksussa edetään hitaasti kiiruhtaen. Avattu juomatölkki asetetaan reisien väliin ja osallistujat lähtevät merkistä liikkeelle. Voittaja on se, joka on vähiten läikyttäneenä ensimmäisenä maalissa.


Tölkkijuoksu

Tarvikkeet: Makuupussi ja sen suojapussi

Nyt sullotaan! 

Tämä on tekniikka- ja nopeuslaji. Auki levitetty makuupussi on saatava suojapussiinsa mahdollisimman nopeasti. Onko paras tekniikka rullaaminen vai sullominen?


Pussipaini

Tarvikkeet: Ohutta köyttä tai hyppynaru 

Köyteen tai hyppynaruun sidotaan päihin isot solmut, jotta heittovälineestä tulee paremmin lentävä.

Kyrnäpyyräkkä heitetään puunrungon, lipputangon tai minkä tahansa paksuhkon varren ympärille. Onnistuneessa suorituksessa kyrnäpyyräkkä osuu kohteeseen ja kiertyy sen ympärille.


Kyrnäpyyräkkä

Tarvikkeet: ei tarvita

Huuda ja juokse! Maahan laitetaan kaksi merkkiä noin viiden metrin päähän toisistaan. Kilpailija vetää syvään henkeä ja lähtee juoksemaan merkkejä ympäri. Juosta saa niin kauan kuin jaksaa huutaa tai pitää ääntä vetämättä henkeä. Muut kilpailijat laskevat kierrosmäärät.


Huutojuoksu

Tarvikkeet: Tikkatauluja ja tikkoja

Tikkataulut asetetaan maahan eri etäisyyksille. Jokaiselle taululle määritetään erilliset pistemäärät. Lähinnä heittopaikkaa olevasta taulusta saa vähemmän pisteitä kuin kauempana olevasta. Osallistujilla on käytössä 3-5 tikkaa, jotka heitetään tauluihin.


Tasamaan tikkataulut

Tarvikkeet: Muovimukeja

Kenen pää kestää?

Jokainen osallistuja asettaa muovimukin nurin päin käännettynä päälaelleen. Se kenen päässä muki pysyy pisimpään, on voittaja. Mukibattle voidaan jakaa alkueriin ja pudotuspeleihin, jolloin finaalissa kohtaavat kaksi parasta tai kaikki voivat osallistua yhtä aikaa.

Muovimukien sijaan voi tasapainotella myös kertakäyttölautasilla tai muilla särkymättömillä kevyillä esineillä.


Mukibattle

Lue lisää

Kirjailija Hanna Brotherus tunnetaan myös tanssitaiteilijana ja koreografina. 

hanna bortherus tanssisalissa tomi hanninen 5 2400x1350

Rehellisyyden tarve teki minusta kirjailijan, sanoo Hanna Brotherus

Kirjailija __Hanna Brotheruksen__, 55, elämässä on meneillään murroskohta. Neljä lasta, kolme poikaa ja tytär, ovat lentäneet pesästä ja naisen elämässä on alkanut uusi vaihe, joka hakee vielä uomiaan.

”Elämä on tällä hetkellä hyvää, ihanaa ja pelottavaa samanaikaisesti. On tietynlainen avaruus ja tyhjyys, joka on minulle ihan uutta.”

Brotherus kertoo, ettei aikaisemmin osannut olla yhtään yksin. Pikkusiskon kuolema reilut kymmenen vuotta sitten sysäsi Hannan kasvupolulle, jonka varrelta riittää vielä poimittavaa. 

”Olimme sisareni kanssa kuin kaksosia. Kun hän kuoli, alkoi kummallinen prosessi, jonka aikana olen joutunut kysymään usein itseltäni, kuka olen ilman häntä.” 

Samoihin aikoihin tarve kirjoittaa ammatillisessa mielessä alkoi kypsyä. Brotherus ymmärsi, että oli ollut itsensä suhteen melkein rehellinen, mutta ei täysin. Suoraan, kohti katsominen pakotti kirjoittamaan. 

”Hankalien tunteiden kanssa eläminen on iso osa elämää”, hän tunnustaa. 

Rehellisyydestä huolimatta Brotherus sanoo pitävänsä kiinni taiteilijan vapaudesta. Kaksi julkaistua kirjaa *Ainoa kotini* ja *Henkeni edestä*, eivät ole omaelämäkertoja, vaan autofiktiivisiä teoksia, joissa asioita, henkilöitä ja tapahtumia on tietoisesti sekoitettu, varastettu ja lainattu. 

”Se, että olen uskaltanut olla rehellinen ennen muuta itseäni kohtaan, on parantanut välejäni myös läheisiin”, hän sanoo. 

Parhaillaan Brotheruksen mielessä kypsyy seuraava teos, joka on suunnattu nuorille. Keskiössä ovat äidit ja tyttäret. 

”Ylisukupolvisten traumojen käsittely on tärkeää siksi, että ymmärtäisin paremmin itseäni ja etten olisi niin julma ja ankara omalle tyttärelleni, äidilleni tai sitä vanhemmille sukupolville. Ja toki siksikin, että uskaltaisin ja osaisin olla armollinen myös itselleni.” 

Nimi Hanna tarkoittaa armoa ja se on Brotheruksen itsensä mukaan konkreettinen muistutus siitä, että kyseessä on hänen kohdallaan elämänikäinen opintie. 

”En ole ollut kauhean armollinen itselleni ja siksi joudun opettelemaan tätä uutta taitoa joka päivä. Tanssiessani olen jo kolmenkymmenen vuoden ajan kysynyt itseltäni, kuka olen”, hän pohtii. 

Kirjoittaminen tarjoaa tähän kaikkeen hyvän väylän ja parhaimmillaan se on kuin ihana leikki. Haasteelliseksi kirjoittamisen tekee oman pään sisäinen kritiikki, jonka nujertaminen on vaikeinta. 

”Itsensä kohtaaminen, omien suojakerrosten läpi meneminen on pelottavaa. Sanat ovat niin viiltävän teräviä. On unohdettava se, mitä toiset minusta ajattelevat tai mitä he toivovat, että sanoisin. Lisäksi on arvostettava kirjoittamisen hetkeä niin paljon, että nousee ymmärrys siitä, mikä on kertomisen arvoista.” 

Ylisukupolviset traumat

Brotherus kertoo saaneensa kasvatuksen, jossa kiltteys oli tärkeämpää kuin mikään muu. Tyttönä ja perheen esikoisena kiltteyden vaade kasvoi entisestään.

”On tärkeää olla kiltti muille ihmisille, mutta jos se tarkoittaa sitä, että kävelen itseni ylitse tai vaimennan itseni, silloin se on huono juttu.” 

Onko hän itse onnistunut madaltamaan kiltteyden vaatimusta suhteessa omaan tyttäreensä? 

”Vanhemmuuden ydintehtävä on epäonnistua, jotta lapset haluaisivat löytää omannäköisen elämän. Eli voin liputtaa onnistuneeni tehtävässä”, hän naurahtaa. 

Maailma on muuttunut hurjasti siitä, kun Brotherus itse eli nuoruuttaan. 

> ”On tervettä pystyä olemaan hyväksyvästi läsnä itselleen."

”Oma nuoruuden maailmani oli todella turvallinen. Nyt ekologiset katastrofit ja kysymykset, pandemia ja sota ovat synnyttäneet paljon painoa nuorten pienille harteille. Digitalisaatio on mullistanut konkreettisesti arkea ja nuoret elävät tietyssä mielessä paljon pirstoutuneemmassa ja pelottavammassa ympäristössä.” 

Brotheruksen mukaan nuoret ovat nyt silti paljon rohkeampia ja valveutuneempia kuin hänen aikanaan. Kilpailua ja vertailua on silti valtavasti.

”On tervettä pystyä olemaan hyväksyvästi läsnä itselleen. Se ei ole itsekeskeisyyttä. Some ja media tuuttaavat koko ajan kiusauksia siihen, että lähdemme kiipeämään köysiä pitkin, jotka eivät johda mihinkään hyvään, kauniiseen tai toisista välittämiseen.” 

Ei kiltteyttä itsensä kustannuksella

Brotheruksen elämässä on rakkaus voima, joka on kannatellut vaikeidenkin ajanjaksojen läpi. Henkeni edestä -kirjassa hän kirjoittaa, miten ”naiset kantavat arkkuani”. 

”Vuosi vuodelta olen enemmän kokenut naisten välisen ystävyyden voimaksi elämässäni. Se ei tarkoita, etteikö elämässäni olisi tärkeitä ja rakkaita miehiä, heitä tietenkin on, mutta se mitä naisten kesken jaetaan, on poikkeuksellista. Siinä on jotain helppoutta ja sanatonta ymmärrystä.” 

Rakkaus lapsiin kohoaa kaiken yläpuolelle, mutta todellinen supervoima tulee omilta vanhemmilta – siitä huolimatta, että Brotherus kamppaili kiltteyden vaatimusten kanssa. Hän sanoo saaneensa vanhemmiltaan lahjan, jonka varassa elämästä on tähän asti selvinnyt hengissä. 

”Uskon, että sain lapsena niin syvän rakkauden vanhemmiltani, että olen uskaltanut olla aito. Siitä olen heille tosi kiitollinen.” 

Naisten välisestä ystävyydestä 

### Hanna Brotheruksen *Henkeni edestä* -kirja on saatavilla Prismasta tai [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/tuotteet/110477715/brotherus-henkeni-edesta-110477715?utm_source=Yhteishyva&utm_medium=referral&utm_campaign=kirjailija). 

Katso myös

Antti Reini keskustelee toimittajan kanssa

antti reini 3

"Kirjailijaksi tulee kirjoittamalla ja laulajaksi oppii laulamalla", sanoo Antti Reini

Taiteilija __Antti Reini__ sanoo, ettei hänellä ole koulutusta yhtään mihinkään. Muodollisten titteleiden sijaan hän luottaa intuitioon – ja kokee voivansa tehdä mitä tahansa.

"Kirjailijaksi tulee kirjoittamalla ja laulajaksi oppii laulamalla", sanoo neljännen kirjansa julkaissut Antti Reini, 58. 
Kirjoista tuorein, *Sunnuntai*, avaa Reinin elämänvaiheita välähdyksenomaisesti, fiktion keinoin. 

Reini on jo pitkään hyppinyt yli vakiintuneiden genrerajojen. Tunnettujen elokuva-, tv- ja teatteriroolien lisäksi Reini on arvostettu lauluntekijä ja muusikko. 

”Kapinani kaikenlaista lokerointia tai tietynlaisia auktoriteetteja kohtaan alkoi jo nuorena, eikä se ole vielä loppunut. Olen edelleen innostunut kokeilemaan uusia juttuja”, hän sanoo. 

Helsingin Kallion kaupunginosasta maailmalle ponnistanut Reini oli jo lapsena Kallion kirjaston vakiovieras. Äiti luki pojalle paljon ja kirjoitti myös itse. 

”Valitettavasti hän ehti ennen kuolemaansa tuhota kaikki kirjoituksensa.”
Ehkä jotain tästä siirtyi verenperintönä hänelle, perheen esikoiselle, Reini pohtii. 

Nuoruusvuosien seikkailukirjojen kautta Reinille avautui maailma, joka oli suurempi Kalliota, Helsinkiä ja Suomea. Sitä kaikkea piti päästä katsomaan ja aistimaan. 

Jo parikymppisenä hän halusi kirjoittaa käsikirjoituksia, mutta näyttelijän työ vei mennessään.

"Eikä musta vielä siinä vaiheessa olisi ollut kirjoittamaan, ei ollut sellaista kärsivällisyyttä silloin”, mies tunnustaa.

Seikkailijan sielu

Kirjoillaan Reini haluaa murtaa muureja ja ennakkoluuloja. Kirjan olemassaolon todellinen merkitys alkaa paljastua esimerkiksi kohtaamisista lukijoiden kanssa. Niihin Reini suhtautuu suurella lämmöllä. Siinä, että *Sunnuntai*-kirjan tiimoilta Reini päätyi kirjailijavieraaksi jopa vankilaan, ei ole mitään erikoista ja ihmeellistä.

”Vangit ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin. Siellä muurien sisällä luetaan tai ollaan lukematta.”

Kirjoittamalla pystyy hahmottamaan asioita selkeämmin, ja Reini kehottikin vankeja tarttumaan kynään. Kirjoittaminen on yksi tapa aloittaa matka itsetuntemukseen. 

”Vapautuessaan vanki, mies tai nainen, on periaatteessa vapaa, mutta törmää usein ulkopuolelta tuleviin ennakkoluuloihin. Lisäksi hän kantaa usein myös itse vangin identiteettiä, vaikka on käytännössä rikoksensa sovittanut." 

Luommeko itse oman vankilamme?

Reini näyttelee edelleen ja tekee musiikkia. Aikaa kirjoittamiselle ei olisi, ellei sitä raivaisi. Hän kirjoittaa siellä, missä se on mahdollista. Helpoin osuus on istua valkoisen paperin eteen. 

”Kirjoitan lähinnä öisin. Jotta pystyn keskittymään, minulla pitää olla kahvia, kynä, paperia ja kitara.” 

Antti Reinin kaikkia kirjoja yhdistää muutoksen edessä oleminen ja usko elämään. *Sunnuntai*-kirjassa mies sukelsi omaan menneisyyteensä. Kirjoittamisprosessi avasi muistikätköjä, joissa riitti kahlattavaa: musiikkia, kuvaussettejä, matkoja maailmalle ja sieltä pois, päihteitä, naisia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Kaikkea tätä rehellisesti, kauniisti ja yksityisyyttä kunnioittaen. 

Kirjailija itse tunnustaa kokevansa kiitollisuutta siitä, että on ylipäätään täällä ja hengissä. 

> Kaikesta voi selvitä. Harjoitan joogaa ja meditointia, joista on itselleni ollut iso apu.

”Raitistumisen myötä olen käynyt läpi erilaisia prosesseja itsessäni. Vielä siellä on kohtia, joita on mukava rapsutella, mutta *Sunnuntai*-kirjaan päätyneet, päihteisiin liittyvät asiat olen nyt käsitellyt. Pystyn puhumaan niistä avoimesti ilman skandaalinhakuisuutta. Kaikesta voi selvitä."

Itse hän on saanut apua esimerkiksi joogasta ja meditaatiosta.

Vaikka kiihkeä elämän nälkä on edelleen läsnä Reinin elämässä, yhä useammin hän huomaa kaipaavansa ympärilleen rauhaa ja levollisuutta. Rentoutuakseen tai levätäkseen ei välttämättä tarvitse lähteä mihinkään.

”Pyrin olemaan läsnäolon tilassa kaikkialla, missä olen.”

Valkoisen paperin lumo

Antti Reinin Sunnuntai-kirja on saatavilla Prismasta tai [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/tuotteet/110473797/reini-sunnuntai-110473797?utm_source=Yhteishyva&utm_medium=referral&utm_campaign=kirjailija).

Lue myös muiden kirjailijoiden oivalluksia arjesta ja elämästä

Yhteishyvän parhaat kotiruoat -keittokirja

YH Keittokirja

Suomalaisten suosikkireseptit nyt yksissä kansissa - Yhteishyvän parhaat kotiruoat sisältää yli 100 herkullista ohjetta

Kirjan reseptit on jaoteltu kasvis-, kana-, liha- ja kalaruokiin, vegaanisiin ruokiin, lisukkeisiin, jälkiruokiin, aamu- ja välipaloihin sekä suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin. Sopiva vaihtoehto löytyy hakemiston avulla helposti myös pääraaka-aineen tai tarpeen mukaan. Arjen suunnittelua helpottamaan löydät kirjasta myös kuuden viikon valmiin ruokalistan. 

Parhaat kotiruoat –kirjan reseptit on suunniteltu myös hävikin ehkäisy mielessä pitäen. Raaka-aineita käytetään kokonainen pakkaus, jotta purkin pohjia ei päätyisi hävikkiin. Resepteissä on myös oivaltavia vinkkejä ruokien ja leivonnaisten tuunaamiseen sekä raaka-aineiden monipuolisempaan käyttöön. 

Vaihtoehtoja kaikenlaisiin ruokavalioihin 

__Kauan toivottu keittokirja on noussut syyskuun alussa Prisman myydyimmäksi kirjaksi!__

__Voit ostaa Yhteishyvän parhaat kotiruoat -keittokirjan Prismoista, suurimmista S-marketeista sekä [Prisman verkkokaupasta](https://www.prisma.fi/fi/prisma/yhteishyvan-parhaat-kotiruoat-kovakantinen-kirja?gclid=EAIaIQobChMI-puR3bf9-QIVh9GyCh0gSQzvEAQYASABEgIjc_D_BwE&gclsrc=aw.ds?utm_source=yhteishyva "Prisman verkkokaupasta").  __

Anni Kytömäki

Kirjailija Anni Kytömäki on ollut luonnonsuojelija koko ikänsä, ja metsä on hänelle luontevin paikka tavata uusia ihmisiä

## __Anni Kytömäki, 41__

* Anni Kytömäki on kirjailija, jonka esikoisteos Kultarinta sai Tulenkantaja-palkinnon ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2020 hän sai Finlandia-palkinnon teoksestaan Margarita. Parhaillaan työn alla on neljäs romaani.

* Asuu Hämeenkyrössä aviopuolisonsa kanssa.

* Harrastaa pianonsoittoa ja kävelyä.

Lue lisää viisaita sanoja

Antti Rönkä

Kirjailija Antti Rönkä käy kaupassa joka aamu: ”Ostelen mielelläni tuotteita, jotka menisivät muuten jätteeksi"

”Aamun tunnit ovat minulle tehokkainta työaikaa. Olen nopea kirjoittaja, ja saan lyhyessä ajassa syntymään paljon tekstiä. Kirjoittaessani juon monta litraa kahvia ja vissyä. Valitettavasti en ole vielä saanut hankittua hiilihapotuslaitetta vaan kannan kaupasta pullotolkulla kivennäisvesiä.

Kirjoitan fiilispohjalta, enkä määrittele itselleni päivätavoitteita merkkimäärien tai valmiiden sivujen osalta. Työnteko tuntuu luontevammalta, kun en aseta itselleni paineita.

> ”Aamun tunnit ovat minulle tehokkainta työaikaa.” 

Usein istun tietokoneella työpöytäni ääressä neljän tunnin ajan. Se on melko lailla maksimiaika. Sen jälkeen luovuus tyssää.

Joskus kirjoittaminen takkuaa eikä tekstiä meinaa syntyä. ”Writer’s blockiin” eli kirjoittamislukkoon auttaa kävely ulkona, yön yli nukkuminen, __Mozartin__ kuuntelu tai kupillinen mustaa kahvia. Yleensä aloittaminen on vaikeinta, mutta kun jaksaa taistella ensimmäiset lauseet, homma alkaa sujua.” 

Mozartin musiikki helpottaa kirjoittamisen lukkoa

”Luonani kyläileviä kavereitani naurattaa, ettei minulla ole mitään ruokia jääkaapissani – tai muissakaan kaapeissa.

Torjun ruokahävikkiä ostamalla kerralla vain sen verran, mitä sen päivän aikana tarvitsen. En osaa hamstrata tai hankkia viikoksi ruokaa. Se on minulle mahdoton ajatus. Tuntuisi pahalta heittää käyttämättä jääviä ruoka-aineita roskiin.

En seuraile tarjouksia. Ostelen mielelläni alennustarralla merkittyjä tuotteita, jotka menisivät muuten jätteeksi.

Minulla ei koskaan ole kiirettä pois kaupasta. Saatan haahuilla ja tutkia tuotteita. En tee kauppalistoja, vaan kuulostelen mielitekojani.

Lopetin pari vuotta sitten punaisen lihan ja kanan syömisen eettisistä ja ekologisista syistä. Ruokavalioni koostuu kasviksista ja kalasta.

Pidän ruoanlaitosta ja arvostan itselleen kotiruokaa kokkaavia ihmisiä, mutta tyydyn itse useimmiten eineksiin. Aamun lenkilläni ostan usein esimerkiksi kirjolohilaatikkoa.

Joskus käyn ulkona syömässä. Helsingin keskustassa houkutus siihen on suuri, kun ravintoloita on paljon ympärilläni. Fafa´sin falafel-annokset ovat suosikkini. Viime aikoina olen kuitenkin yrittänyt rajoittaa ravintolaruokailuja säästääkseni rahaa.”

Ostelen mielelläni tuotteita, jotka menisivät muuten jätteeksi

”Yritän lukea mahdollisimman paljon kirjoja, koska se pitää yllä omaa kirjoittamisvirettäni. Nyt olen lukemassa __Richard Powersin__ Ikipuut -romaania.

Aikaisemmin minulla oli tapana lukea kahviloissa, mutta nykyään en pysty keskittymään hälyssä. Lounaan jälkeen syvennyn kirjaan kotona nojatuolissani tai sängyssäni. Samalla juon taas lisää kahvia.

Työnteon lopettamisen jälkeen tuntuu tärkeältä astua ulos ovesta. Minulle se symboloi työpäivän päättymistä ja työpaikalta lähtöä. Toisinaan lähden muutaman kilometrin mittaiselle juoksu- tai kävelylenkille tai tapaan ystäviäni.” 

Työnteon lopettamisen jälkeen haluan lähteä ulos ovesta

”Päivälliseni on hyvin samanlainen kuin lounas. Syön taas aamulla ostamani eines-aterian. Onneksi vaihtoehtoja on paljon myös kasvissyöjille. Hiljattain löysin eineshyllystä uuden maukkaan vegecurryn.

Yritän välttää puhelimen katsomista ruokailun aikana, mutta yksin syödessä Instagram ja Whatsapp-viestittely houkuttelevat liian usein. 

Istahtaisin mieluusti valmiiseen pöytään, mutta se on harvinaista herkkua. Asun yksin, ja vanhempani asuvat Lahden lähettyvillä. Sinne ei tule ihan noin vain lähdettyä syömään.

Jos joskus harvoin kokkaan jollekin kaverilleni, valmistan useimmiten uunilohta tai paistettuja ahvenfileitä. Hasselbackan perunat sopivat erinomaisesti niiden kylkeen.”

Hasselbackan perunat sopivat kalaruokien kylkeen

”Pidän siisteydestä ja siitä, että tavarat ovat järjestyksessä, mutta en puunaa paikkoja jatkuvasti. Yksin asuessa ei tule hirveästi sotkettua.

Siivoan kaiken kerralla, kun havahdun kotini likaisuuteen. Teen suursiivouksen pari kolme kertaa kuussa. Siihen kuuluu vähintään imurointi ja pölyjen pyyhintä.

En ole martta-tyyppiä, ja kotityöt ovat minulle epämieluisia. Unelmoin siitä, että voisin palkata siivoojan. Tällä hetkellä pienessä yksiössäni se tuntuu liioittelulta.”

> ”Teen suursiivouksen pari kolme kertaa kuussa.”

Unelmoin siitä, että voisin palkata siivoojan


”Iltaisin katselen elokuvia, luen ja kuuntelen musiikkia vinyylilevysoittimestani: rock´n rollia, jazzia tai poppia – kuuntelen monipuolisesti eri genrejä.

Minulla on myös sähköpiano, jota soitan omaksi ilokseni. Usein improvisoin ja teen omia biisinpätkiä tai soitan jazz-klassikoita. En käytä kuulokkeita, mutta ainakaan vielä naapurit eivät ole valittaneet musisoinnistani.

Iltapalaksi syön usein kaurajugurtin. Olen jättänyt pois maitotuotteet, ja ihoni voi paremmin ilman niitä. Kasvojen ja hampaiden pesu kuuluvat iltaan laskeutumisriitteihini. Yritän viestittää aivoilleni niiden avulla, että nukkumaanmeno lähestyy.”

Ihoni voi paremmin ilman maitotuotteita

”Nukun vain noin kuusi tuntia yössä. Se on liian vähän. Lisäuni ei olisi pahitteeksi.

Kärsin nukahtamisvaikeuksista ja saan unen päästä kiinni vasta puolenyön jälkeen. Tiedän, että minun pitäisi rauhoittaa iltani ja yrittää olla poissa sosiaalisesta mediasta tai lakata lukemasta uutisia puhelimeltani. Se vain on kovin vaikeaa.

Olen kuitenkin löytänyt yhden konstin, jolla yritän rauhoittaa itseäni ennen nukkumaanmenoa. Teen hengitysharjoituksia: hengitän sisäänpäin kahdeksan sekunnin ajan ja hengitän ulos yhtä pitkään. Se rentouttaa ja tasaa sykkeeni.”

Hengitysharjoitus auttaa rentoutumaan 

## Antti Rönkä, 25

__Työ__ Kirjailija ja freelancer-kirjoittaja. Antti kirjoitti koulukiusaamista käsittelevän esikoisteoksensa Jalat ilmassa vuonna 2019. Seuraavana vuonna ilmestyi hänen ja isänsä Petri Tammisen yhteisteos Silloin tällöin onnellinen.

__Asuu__ yksin Helsingin keskustassa. 

__Ajankohtaista__ Antti Röngän uusin teos Nocturno 21.07 (Gummerus 2021) julkaistiin elokuun alussa. Kirja on myynnissä [Prisman verkkokaupassa](https://www.prisma.fi/fi/prisma/antti-ronka-nocturno-2107).


Lue lisää arjen oivalluksia

Juha Hurme

Juha Hurmeen mielestä lomalla pitää vapautua velvollisuuksista, mutta ei löhöillä: "Kun puuhaa itsensä hyvään hikeen, myös mieli virkistyy"

Meitä vaivaa nykyään väärä velvollisuudentunto. Se tuottaa valtavan määrän huonoa oloa.

Raamatussa Jumala kiroaa ihmisen työllä, ja tällä myytillä on ollut kauaskantoiset seuraukset. Ajatus on myös politisoitu. Ajattelemme, että työtä pitää paiskia otsa hiessä, nurkumatta ja valittamatta. Vain siten pääsee paratiisiin. Ajatus tuottaa meille loma-angstia. Syntyy helposti suuri tuskatila: onko tässä jotain väärin, kun en paina mitään hommaa?

Kun ymmärtää, että kyseessä on iso, 2000-vuotinen myytti, tulee vapaus. Yhtäkkiä voi olla ihanasti tekemättä mitään ja tuntea, että nyt vasta onkin paratiisissa.

Loman alussa kannattaa tehdä lista omista velvollisuuksista. Kun niitä tutkii tarkemmin, huomaa, että melkein kaiken pystyy vetämään kynällä yli. Loppujen lopuksi ihmisellä ei ole muita velvollisuuksia kuin olla reilu, pidättäytyä väkivallasta ja olla haittaamatta maailman menoa. Kaikki muu lutviutuu itsestään.

Velvollisuus 

Lepo ei tarkoita sitä, että lakkaa tekemästä kaikkea. Vastustan jyrkästi löhöilykulttuuria. Ihmisellä on metsästäjäkeräilijän keho eikä sitä ole luotu biitsille. Kehoa tulee käyttää liikkumiseen, seksiin ja kaikkeen kivaan, mikä on itselle luontaista. Kun puuhaa itsensä hyvään hikeen, myös mieli virkistyy.

Olen taustaltani urheilija ja treenasin 25 vuotta kestävyyslajeja. Ymmärsin jo 12-vuotiaana aktiivisen levon merkityksen. Se on virkistäytymistä puuhaamalla. Minulle täydellistä lepoa on viikko Lapissa rinkka selässä. Se on fyysisesti todella raskasta, mutta kun tulen kotiin, olen täydellisesti levännyt.

Kesän vieton a ja o on miettiä, mistä oikeasti tykkää ja mihin asiaan voisi syventää kiintymystään. Oli se tikanheitto tai lintujen bongaaminen, on tärkeää tutkia, mihin itsellä riittää uteliaisuutta. Hyvä keino on myös hommata joku ihan uusi juttu, josta ei tiedä vielä mitään.

Aktiivinen lepo 

Kasaamme helposti päällemme raskaita taakkoja, mutta niistä on mahdollista päästä irti ajattelutyöllä. Minun mielestäni loma on sitä varten.

Kaikki elävät oliot pyrkivät koko ajan maksimaaliseen mielihyvään. Sitä ei pidä hävetä. Meillä on vahvoja myyttejä, jotka valehtelevat meille, että onnen tunteissa ja mielihyvässä olisi jotain väärää. Elämän iso oivallus on, että on suuri lahja olla elossa ja siitä pitää joka päivä olla onnellinen.

Kesällä on aikaa myös arvioida uudenlainen kulku omalla elämälle. Ainoa hyvä suunta on hankkiutua rentouden suuntaan. On suositeltavaa olla äärimmäisen laiska ja veltto. Joutilaan elämänpiirin vahvistaminen antaa merkittävän määrän aitoa iloa ja mielihyvää.

> ”On suuri lahja olla elossa ja siitä pitää joka päivä olla onnellinen.”

Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa on suvaitsevaisuus- ja onnellisuusministeri, jonka tehtävänä on arvioida poliittisia päätöksiä kansalaisten onnellisuuden kannalta. Meiltä sellainen puuttuu. Olisin todella pätevä henkilö tehtävään, joten olen heti valmis, jos __Sanna Marinilta__ käsky kuuluu.

Mielihyvä 

## Juha Hurme, 61

* Juha Hurme on teatteriohjaaja ja Finlandia-palkittu kirjailija, joka on tullut tunnetuksi joutilaisuuden puolesta puhujana. Hän on opiskellut myös biologiaa.

* Asuu Tampereella.

* Perheeseen kuuluvat 33-vuotias tytär ja 3-vuotias poika.

* Harrastaa onnellisuutta, liikuntaa ja taidetta sen kaikissa eri muodoissa.


Mauri Kunnas

Rosollia, joulukuusi ja muuttumattomia perinteitä – Mauri Kunnas rakastaa joulua hössötyksineen

”Tykkäämme lähettää kortteja ja on niitä kiva saadakin. Minä vastaan joulukorteista, ja se onkin aina aikamoinen ruljanssi. Otan esiin valmiin nimilistan osoitteineen, joka pitää tietenkin päivittää. Lisään muutamia nimiä ja poistan joitakin edesmenneitä.

> "Yritän keksiä tervehdyksiin jotain kummallista."

Joulukortteja meillä on paljon omasta takaa, koska korttivalmistajat tekevät jatkuvasti korttisarjoja kuvistani. Yritän keksiä tervehdyksiin jotain kummallista, ja kirjoitan ne sitten kauhealla käsialallani. En piirrä kortteihin kuvia. Olen menettänyt kykyni piirtää mitään ylimääräistä, vaikka kirjoja teen edelleen mielelläni.

Korteista ei muuten kenenkään kannata ottaa liikaa stressiä. Tuskin ihmiset lukevat niitä kovinkaan tarkasti.”

Valmis joulukorttilista helpottaa

”Jouluruokien laittamisessa on varmasti isoin työ. Kaikki muut osallistuvat innokkaasti, mutta minä olen aika huono niissä jutuissa. Yleensä seison vieressä ja yritän näyttää jotenkin hyödylliseltä. Vaimoni __Tarja__ mulkoilee, kun näkee, etten oikeasti tee mitään.

Ruokaostoksetkin tuppaavat jäämään vaimolle. Minä kyllä kannan kuusen sisälle ja laitan jalkaan, tyttäret sitten koristelevat sen.

Ennen vanhaan tehtäväni oli myös hankkia suklaat ja enimmäkseen myös söin ne itse. Ostin niin paljon konvehtirasioita ja joulukarkkeja, että ne riittivät helmikuulle. Nykyään yritän välttää sokeria.”

Selvä työnjako valmisteluissa

”Lapsemme ovat vegetaristeja, joten joulunakaan emme syö kovin paljon lihaa. Kinkkua meillä ei ole ollut varmaan 30 vuoteen, mutta ostan pienen palan kalkkunaa.

Tarja on tuonut kotoaan muutaman perinneruoan joulupöytäämme. Hän tekee aina oman juuston sekä suolalihaa, jota keitetään päiväkausia. En minä niistä osaa mitään muuta sanoa kuin että molemmat ovat hemmetin hyviä.

Jokaisella on omat juttunsa, joita pitää tarjota. Minulle satakuntalaisena se on rosolli, muut eivät siitä niinkään piittaa. Joulupuuroa syömme jokaisen joulupäivän aamuna.”


Vähälihainen joulupöytä 

”Ennen joulua ostamme muutamia dvd-elokuvia. Lähinnä Oscar-voittajia ja muita vuoden aikana ilmestyneitä leffoja, joita ei ole ehtinyt nähdä teatterissa. Jokaisena joulun iltana laitamme lapset nukkumaan, teemme hyvät eväät ja asetumme yhdessä telkkarin ääreen.”

Elokuva per ilta

”Meillä soivat aina samat levyt. Valikoima on aika amerikkalaishenkinen: __Phil Spectorin__, Boney M:n ja Beach Boysin joululevyt sekä __Elvistä__, __Nat King Colea__, __Dean Martinia__ ja __Frank Sinatraa__. 

Sitten on yksi suomalainen kokoelmalevy, jossa on näitä hupsis tupsis pimpeli pompeli -lauluja. Tarja ei erityisemmin tykkää siitä, mutta siitä huolimatta se soitetaan.”


Amerikkalaisia säveliä

”Otamme esiin aina määrätyt joulukoristeet, jotka ovat tarttuneet mukaan eri puolilta maailmaa.

Pidän kovasti koristeista ja joulukukista, vaikka arkena en huomaa kukkia ollenkaan. Kun Tarja kysyy, huomaanko huoneessa mitään uutta, en tietenkään huomaa. Nykyään osaan kyllä vastata, että täällä on varmaan jossain jotain kukkia.

Oma työhuoneeni on kotimme alakerrassa. Siellä siivoan ja koristelen itse, ja sinne myös vetäydyn aina välillä hiljaisuuteen.”


Huomaa kukat!

"Rakastan joulukuusta, se on niin uskomattoman kaunis valaistuna ja koristeltuna. Kuusi saisi oikeastaan olla olohuoneessa aina. Pidämme sitä mahdollisimman pitkään ja varmasti heitämme naapurustossa viimeisenä pois.

Jouluna, kun lapset ovat lähteneet ja Tarja mennyt nukkumaan, sammutan kaikki muut valot ja tuijottelen itsekseni joulukuusta. Se on minulle jotain pyhää, melkein kuin jumalainen juttu.”


Kuusi mahdollisimman pitkään

”Joulu on kristinuskoa vanhempi juhla. Sitä on pohjoisella pallonpuoliskolla vietetty iät ja ajat aina pimeimpänä aikana vuodesta, jolloin aurinko kääntyy toiseen asentoon. 

Tämän on täytynyt olla merkityksellistä jo muinaisille ihmisille: elämä jatkuu ja päivä pitenee. 

Joulussa tuntuu yhteys menneisiin sukupolviin. Henkien ja vainajien läsnäolo on silloin käsinkosketeltavaa.” 


Vuosituhansien joulurauha

Lue myös

Blueskitaristi Erja Lyytinen on äänestetty lukuisia kertoja maailman parhaiden blueskitaristien joukkoon. Lauantain yllätyskeikalla esiintyvät myös Jesse Markin, Pariisin kevät ja Ruusut.

Juhlaviikot Erja-Lyytinen netti

Bluesrockia vai meditaatiota? Juhlaviikonloppu tarjoaa taidetta kaikille

### Blueskitaristi Erja Lyytinen, yllätyskonsertti keskellä Helsinkiä la 22.8.

*Näin Lyytinen kertoo:*

”Olen asunut Helsingissä kaksikymmentä vuotta. Juhlaviikot ovat tärkeä osa kaupunkikulttuuria ja vuoden kiertoa. Minulle ne merkitsevät sitä, että kesä on jo lopuillaan. 

Olen kuullut Huvilateltassa monta hienoa konserttia. Tänä vuonna minun piti esiintyä siellä itse, mutta toisin kävi. 

Ilahduinkin valtavasti, kun kuulin, että Helsingin juhlaviikot järjestää peruuntuneen festivaalin tilalla Juhlaviikonlopun, jonne minutkin kutsuttiin esiintymään.

> Kun elävää yleisöä ei ole, se täytyy kuvitella.

Kevät ei ollut meille taiteilijoille helppo. Minä jouduin siirtämään kaikkiaan noin 50 keikkaa kotimaassa, Euroopassa, Kanadassa ja Australiassa. Osa niistä oli jo loppuunmyytyjä. Peruuntumista seurasi paljon järjestelyä, ja koko elämä meni ihan uusiksi.

Mutta seurasi siitä hyvääkin. Yhtäkkiä minulla oli valtavasti aikaa ja pystyin tekemään työprojekteja, joille ei ollut löytynyt keikkaillessa aikaa.

Työstin *Blueskuningatar*-kirjani englanninkielistä käännöstä ja tein laulukirjaa, jossa on mukana tabulatuurit eli sormien askelmerkit kitarasooloille. 

Tein myös striimattuja konsertteja. Se on ollut uuden opettelua, mutta toisaalta melko samanlaista kuin tv-konsertin tekeminen. Kun elävää yleisöä ei ole, se täytyy kuvitella. Onnistun siinä, kun keskityn bändin kanssa soittamiseen ihan kuin treenikämpällä.

Uskon, että peruuntuneet konsertit ovat saaneet muutkin artistit tekemään uusia juttuja. Saamme nauttia niistä ehkä ensi keväänä, kun tuotokset on hiottu valmiiksi. Odotan sitä jännityksellä.

Koronakeväällä on varmasti myös pidempiaikainen vaikutus meihin ihmisiin. Terveys, vapaus ja luottamus viranomaisiin saivat aivan uudella tavalla huomiota ja painoarvoa. 

Itselle pysäyttävintä oli se, että saatoin elää kolme kuukautta niin sanotusti normaalia elämää kuusivuotiaiden kaksospoikieni kanssa. Se oli luksusta, joka ei keskellä keikkaputkea muuten ole mahdollista. 

Juhlaviikonloppuna saamme vetää yllätyskeikan helsinkiläisen kerrostalon pihalla. Aiomme soittaa bändin kanssa intensiivisen setin bluesrockia. Odotan näkeväni ihmisiä ikkunoissa ja parvekkeilla.

Veikkaan, että yleisöä tulee pidempääkin, kun pääsemme vauhtiin.”




Tulossa intensiivinen setti bluesrockia

### Taiteellinen laboratorio: Homo homo sapiens -esitys Galleria Rankassa, 20.–23.8. 

*Näin työryhmään kuuluva taiteilija Jaakko Pesonen kuvailee esitystä:*

”Ajassamme tapahtuu yhtä aikaa paljon isoja muutoksia: ilmasto lämpenee, väestö kasvaa hallitsemattomasti, teknologia kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. *Homo homo sapiens* on yritys tutkia tuon mutkikkuuden mukanaan tuomia haasteita ihmisyydelle.

Nimitämme teostamme taiteelliseksi laboratorioksi, jossa tutkimme, miten ihminen toimii äärimmäisissä ekologisissa, yhteiskunnallisissa ja teknologisissa olosuhteissa. 

Teos on syntynyt kahdessa ja puolessa vuodessa pääosin työryhmän käymästä dialogista. Olemme pohtineet paljon muun muassa sitä, mitä ihmiselle tapahtuu eristyksissä. 

Olikin siten aika erikoista, kun korona alkoi sulkea ihmisiä koteihinsa joka puolella maailmaa. Tuntui kuin pandemia olisi nivoutunut osaksi teostamme. 

Juhlaviikonloppuna on vihdoin aika kutsua yleisö mukaan dialogiin. Laboratorion voisi kokea striimattuna, mutta meille tekijöille oli tärkeämpää, että saamme toteuttaa teoksen elävänä, vaikka sitten pienen yleisön edessä.

Konkreettisesti kuvaillen laboratorio on sarja rakennettuja tiloja, joissa yhdessä yleisön kanssa katsomme ja tutkimme toisesta todellisuudesta tulevaa homomiestä, Deccaa. 

> Tuntui kuin pandemia olisi nivoutunut osaksi teostamme. 

Deccan maailmassa suurin osa väestöstä on homoseksuaaleja. Seuraamalla läheltä ihmisen toimintaa arkisissa tilanteissa tai abstrakteissa tunnetiloissa yritämme tehdä havaintoja ihmisyyteen liittyvistä kysymyksistä erilaisista näkökulmista. 

Taidelaboratoriossa kaikki saavat olla omia itsejään. Valmista käsikirjoitusta ei ole. Teos syntyy siinä hetkessä, kun yhdessä katsomme __Aleksi Holkon__ esittämää Deccaa ja käymme keskustelua siitä, mitä näemme. 

Uskomme työryhmän kanssa, että katsomalla tätä taidelaboratoriomme vähän vinksahtanutta vaihtoehtoista maailmaa voimme tarkastella omaa maailmaamme avoimemmin suhtautumatta siihen rajoittavan omakohtaisesti. 

Taidetta tarvitaan myös kriisiaikoina. Taide mahdollistaa vapaan ajattelun, jota kriisistä selviämiseen tarvitaan.

Taiteen kautta pystymme katsomaan maailmaa sekä vaistojemme että älyn varassa. Vaistot kertovat jotain sellaista, mihin äly ei pysty.” 


Jokainen esitys on erilainen 

### Arvo Pärtin Passio Helsingin kamarikuoron esittämänä pe 21.8. 

*Pilatuksen osuuden esittävä tenori Martti Anttila kertoo näin:*

”Olen aina ollut iloinen siitä, että meillä on Helsingissä niin suuri taidefestivaali kuin Helsingin juhlaviikot. Olen ollut monesti mukana esiintymässä ja vielä useammin kokemassa muiden taiteilijoiden esityksiä.

Renessanssiaikana sanottiin, että musiikin pulssi on heijastusta planeettojen ikuisesta liikkeestä. Kun musiikki hiljenee, planeettojen liike ja syke jatkuvat edelleen.

Tämä ajatus sopii myös Arvo Pärtin tuotantoon, jota esitämme Juhlaviikonloppuna Helsingin kamarikuoron kanssa. 

Passio on Pärtin tintinnabuli-tyyliä puhtaimmillaan: hyvin minimalistinen, vähäeleinen ja tasaisesti etenevä teos synnyttää parhaimmillaan meditatiivisen musiikkikokemuksen, jossa voi ajatella kuulevansa renessanssi-ihmisten lailla planeettojen ikuisen liikkeen.

> Striimiä kannattaa kuunnella kuulokkeilla jossain rauhallisessa paikassa, kuten mökkilaiturin nokassa.

Poikkeustilanteen vuoksi yleisö ei pääse Temppeliaukion kirkkoon, mutta konsertti välitetään suoratoistona. Jos haluaa päästä mahdollisimman syvälle Pärtin Passioon ja kokea sen meditatiivisuuden, kannattaa striimiä kuunnella kuulokkeilla jossain rauhallisessa paikassa, kuten mökkilaiturin nokassa.

Koronan aikana kulttuurilaitokset ympäri maailmaa ovat lähettäneet upeita esityksiä, ja oma vaikutelmani on, että yleisöllä on ollut kova jano näiden jaettujen inhimillisen kokemuksen äärelle.

Suoratoistona esiintymisen haasteet ovat tuttuja. Kysymys on lopulta tallenteen tekemisestä, vaikka sitä seurattaisiinkin suorana lähetyksenä. Tämä asettaa musiikilliset kriteerit korkealle. 

Live-yleisö aistii esityksessä myös esiintyjiä ja ympäristöä hyvin herkästi, kun taas striimattuna huomio on tarkemmin rajatusti musiikissa. Tallennetta tehtäessä korostuukin vaatimus siitä, että esitys on musiikillisesti hyvin ehjä ja huoliteltu. 

Siksi suoratoistona lähetetty konsertti on myös esiintyjälle haastavampi.

Taide on herkistävä inhimillinen kokemus. Musiikki voi välittää jotain, johon sanat eivät pysty. Musiikki auttaa meitä aistimaan itseämme ja muita paremmin. 

Sillä tavalla musiikki opettaa meille myös myötäelämisen taitoa. Siksi musiikkia ja taidetta ylipäätään tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.”


Meditatiivista musiikkia 

Anne Laukkanen on käy salilla viidesti viikossa.

Anne Laukkanen

Voiko fitness-urheilija höllätä kesällä edes ABC:llä? Anne, 43, hurahti lajiin vuosi sitten

Laukkanen nähdään heinäkuussa Nelosella alkavassa Tankkaustarinat-realitysarjassa, joka kertoo ABC-liikennemyymälöiden asiakkaista ja arjesta. 

”Olen tällä hetkellä off-kaudella eli kerään lisää massaa. Ruokamäärät ovat suuret. Saan syödä aika vapaasti, kunhan syön puhdasta ja terveellistä kotiruokaa”, hän kertoo.

Hän syö viisi kertaa päivässä ja käy viisi kertaa viikossa kuntosalilla. Ruokavalio on massakaudellakin yksinkertainen, koska Laukkanen ei halua käyttää siihen aikaa. Päivästä toiseen samanlaisena toistuva ruokavalio ei ole toistaiseksi kyllästyttänyt.

Laukkasen tavallinen päivä näyttää tältä:
- __Aamupala:__ puuro, marjat, raejuusto
- __Lounas:__ riisiä tai pastaa, proteiinia, kasviksia
- __Välipala:__ rahkaa, pähkinöitä, pilttiä
- __Päivällinen:__ sama kuin lounas
- __Iltapala:__ sama kuin aamupala

Saa hän välillä jätskiäkin syödä, jos siltä tuntuu.

”En tosin ole mikään herkuttelija. Minulla ei ole kummemmin mielitekoja. Olen myös siitä onnellisessa asemassa, ettei minun tarvitse juuri katsoa mitä suuhuni laitan. Läskiä ei vain kerry”, hän kertoo.



# Laukkasen 6 vinkkiä perheen kesälomamatkalle Jyväskylään

Laukkasella on Tankkaustarinoissa nähtävä 6-vuotias Onni-poika sekä 12-vuotias tytär. Mitä tekemistä hän suosittelisi lapsiperheille Jyväskylän alueelta?

1.	Päijänteen risteilyt ovat aivan ihania. Yksi reitti menee Lahteen asti.

2.	Laajavuoren seikkailupuisto eli [Laajis](https://www.laajis.fi/seikkailupuisto/) on aivan mahtava paikka. Tyttäreni oli aivan liekeissä! Seikkailupuistossa on myös erillinen lastenrata eli se soveltuu monen ikäiselle.

3.	Frisbeegolfiin löytyy Jyväskylän alueelta [useampia reittejä](https://visitjyvaskyla.fi/teemareitit/frisbeegolf-reitti).

4.	[Viitaniemen liikennepuistossa](https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/puistot/muut-viheralueet/liikennepuisto) perhe voi yhdessä harjoitella liikennesääntöjä.

5.	[Ysitien Lemmikki](http://www.ysitienlemmikki.fi) on ihana eläinpuisto, josta löytyy eläimiä riikinkukoista ja vuohista kissanpentuihin.

6.	[Mäki-Matin perhepuisto](https://www.jyvaskyla.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus-ja-esiopetus/varhaiskasvatus-jyvaskylassa/kerhot-2/maki) on laaja ulkoilualue, jossa perheen kanssa voi vaikka grillailla.



*Tankkaustarinat Nelosella ja Ruudussa 29.7. alkaen.*

Oletko jo tutustunut näihin Tankkaustarinat-ohjelman ihmisiin?

ABC & liikenne:

Muusikoiden kesälomat ovat pieniä pätkiä keikkojen välissä. Irinan ja Tommi Läntisen kalenterit ovat tänäkin suvena töitä täynnä.

Irina ja Tommi Läntinen

Irinan ja Tommi Läntisen keikkamatkoilla menee smoothieita, porkkanoita, soijajogurttia – ja tietenkin jäätelöä!

Lähes tuhat keikkaa urallaan tehnyt __Irina__ julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 2004.

*__Mitä syöt pitkillä keikkamatkoilla?__*

”Keikkapaikoilla aika monesti syön, mitä kulloinkin vain on tarjolla. Pysähdyspaikoilla noutopöytä tai salaatti toimivat.”

*__Mitkä ovat tärkeimmät asiat huoltoaseman tai vastaavan taukopaikan valinnassa: terveellisyys, kotimaisuus, marketti, noutopöytä, vai jokin muu?__*

”Kasvisruoka. Kasvisten, kalan ja hedelmien saatavuus esimerkiksi vaikuttavat paljon. Monissa paikoissa on yhä lähinnä lauantaimakkaraleipiä ja hirveästi lihavaihtoehtoja. Meille, jotka emme halua niitä vaihtoehtoja, täytyy olla myös tarjontaa, mutta tietysti kaikille täytyy löytyä jotain mieluisaa. Pidemmällä matkalla pysähtymispaikalla pitää olla kauppa.”

*__Mitä omia eväitä nautit?__*

”Porkkanoita, hedelmiä (etenkin omenat ja banaanit helppouden vuoksi), tomaattirasioita. Joskus toki jotain herkkujakin, kuten jäätelöä, karkkia, suolapähkinöitä ja niin edelleen.”

*__Kun on tauon paikka, miten päätätte pysähtymispaikan?__*

”Onhan se lähtökohta, että pitääkö tankata. Tai kun tulee nälkä ja vessahätä, sitten pysähdytään. Mukava maisemakin voi ratkaista.

Jos on aikaa ja mahdollisuus, pysähdymme joskus johonkin kaupunkiin ja menemme syömään ihan oikeaan ravintolaan. Mutta kyllä ABC-ketjujakin tulee käytettyä, koska ne ovat helppoja.”

*__Millä jaksaa pitkät ajomatkat?__*

”Minä jaksan ihan hyvin. Perheelliselle se on vähän niin kuin omaa aikaa. Saa hyvällä omallatunnolla olla tekemättä mitään ja vaikka lukea tai kuunnella musaa.”


Irina: Perheelliselle keikkamatkat ovat omaa aikaa

Lisää vinkkejä automatkoille

Keikkaeväät

Jannika B:n, Pikku G:n ja Erika Vikmanin eväät tien päällä: Kasvisruokaa, kahvia ja huonoa huumoria

*__Mitä syöt pitkillä keikkamatkoilla?__*

"Olen kasvissyöjä, joten sen mukaan mennään ruokapaikoissa. Käytän paljon isompia huoltoasemia, joissa on usein laajempi valikoima. Välttelen puolestaan sellaisia huoltsikoita, joissa ei ole kasvisvaihtoehtoja."

*__Mitkä ovat tärkeimmät asiat huoltoaseman tai vastaavan taukopaikan valinnassa: terveellisyys, kotimaisuus, marketti, noutopöytä, vai jokin muu?__*

"Pidän siitä, että samassa yhteydessä on kauppa, josta saa pienempiä eväitä. Ei sitten tarvitse koko ajan pysähdellä."

*__Mitä omia eväitä nautit?__*

"Rakastan vissyä ja light colaa. Miniporkkana- ja pähkinäpusseja tulee usein ostettua, samoin banaaneja ja valmissalaatteja."

*__Kun on tauon paikka, miten päätätte pysähtymispaikan?__*

"Jos on kanta-asiakaskortti johonkin, sekin vaikuttaa. Tietyt huoltoasemat ovat profiloituneet siisteiksi, esimerkiksi vessat on hyvin hoidettu. Onhan se miellyttävää, kun on yleisilmeeltään mukava ja siisti paikka."

*__Millä jaksaa pitkät ajomatkat?__*

"Pakkohan on se vain jaksaa tässä hommassa. Pyrin siihen, että saan jonkinlaiset yöunet ennen ajoon lähtöä. Parasta on, ettei tarvitse yksin ajaa, vaan joku on mukana. Intensiivinen kesä on tiedossa!"

Erika Vikman: Seura auttaa jaksamaan

*__Mitä syöt pitkillä keikkamatkoilla? __*

"Keikkapaikka yleensä tarjoaa yhden ruuan. Usein se on ravintolaruokaa. Matkalla tulee syötyä huoltoasemilla."

*__Mitkä ovat tärkeimmät asiat huoltoaseman tai vastaavan taukopaikan valinnassa: terveellisyys, kotimaisuus, marketti, noutopöytä, vai jokin muu?__*
 
"Meidän ryhmässä on tärkeää, että tarjolla on vegaani- ja kasvisruokaa. Myös sijainti kokonaismatkaan nähden usein määrittelee taukopaikan."

*__Mitä omia eväitä nautit?__*

"Pähkinöitä, smoothieita, kahvia ja pullaa!"

*__Kun on tauon paikka, miten päätätte pysähtymispaikan?__*
 
"Pyrimme suosimaan pieniä taukopaikkoja. Hyvin usein se ei kuitenkaan ole mahdollista, kun esimerkiksi ei ole vegaaniruokaa tarjolla. Välillä tauko päätetään niin hetkessä, että silloin pysähdytään siihen, mikä sattuu ensimmäisenä vastaan tulemaan."
 
__Millä jaksaa pitkät ajomatkat?__

"Kahvilla ja huonolla huumorilla!"

Jannika B: Kahvilla ja huonolla huumorilla pärjää!

*__Mitä syöt pitkillä keikkamatkoilla?__*

"Yritän syödä mahdollisimman freesiä, puhdasta ravintoa ja lämmintä ruokaa aina kun mahdollista, sillä aina terveellistä vaihtoehtoa ei ole saatavilla."

*__Mitkä ovat tärkeimmät asiat huoltoaseman tai vastaavan taukopaikan valinnassa: terveellisyys, kotimaisuus, marketti, noutopöytä, vai jokin muu?__*

"Monipuolisuus vaihtoehdoissa on ykkösjuttu." 

*__Mitä omia eväitä nautit?__*

"Meillä on bussissa välipalapatukoita, mutta muuten olemme huoltoasemien ja keikkapaikkojen tarjonnan varassa."

*__Kun on tauon paikka, miten päätätte pysähtymispaikan?__*

"Pysähdyspaikan valintaan vaikuttavat myös muut monipuoliset palvelut, eli että voi pysähdyksen yhteydessä hoitaa kaikki tarvittavat asiat."

__Millä jaksaa pitkät ajomatkat?__

"Säännöllisellä ruokailulla, riittävällä veden juonnilla ja tietenkin sillä, että yrittää nukkua kunnon yöunet."

Pikku G: Freesiä, puhdasta ja lämmintä sen olla pitää

Lue myös nämä vinkit automatkalle

Anni Hautalan juontaman Mitä lapsesi tekisi? -ohjelman kymmenennessä jaksossa kisaavat Minnea, Julius ja Sara.

Minnea, Julius ja Sara - Mitä lapsesi tekisi?

”Hän on erittäin kiinnostunut kakoista” – onko viisivuotiaan tiedoista hyötyä tv-kilpailussa?

Lisää aiheesta:

Anni Hautalan juontaman Mitä lapsesi tekisi? -ohjelman toiseksi viimeisessä jaksossa kisaavat Leo, Venla ja Hugo. 

Mitä lapsesi tekisi? Jakso 9

Ufox-ilmankostutin ja korvalappustereot - tunnistaako 6-vuotias 80-luvun hittituotteita?

Ohjelman 9. jaksossa neljään erilaiseen testiin osallistuvat 6-vuotiaat __Venla__, __Hugo__ ja __Leo__.

Ensimmäisessä testissä katsotaan, kuinka avuliaita ja vastuuntuntoisia lapset ovat. Heidän tehtävänään on vuorollaan auttaa kerhon vetäjää __Ari Hurstia__.

Ari lähtee leikkihuoneesta lukkoa kaappinsa oveen ja pyytää lasta pitämään ovea kiinni.

Huoneeseen tulee kaksi lasta, jotka houkuttelevat mukaan leikkiin.

__Kysymys kuuluu: Suorittaako lapsi tehtävänsä vai liittyykö mukaan leikkiin?__




Kuinka lapsi toimii?

Toisessa tehtävässä lapset jätetään yksin huoneeseen kankaalla peitetyn herkkupurkin kanssa. Tehtävänä on arvata, mitä herkkua purkissa on. Lapsia kielletään erikseen koskemasta purkkiin. 

__Koskisiko sinun lapsesi purkkiin?__

Kolmannessa vaiheessa lapsille annetaan karkkia. Jos he jaksavat odottaa 10 minuuttia, he saavat tuplamäärän karkkia.

__Vanhemmilta kysytään: jaksaako lapsesi odottaa?__

Viimeisenä lapsia pyydetään tunnistamaan kolme esinettä 80-luvulta: matkapuhelin, korvalappustereot ja Ufox-ilmankostutin.

__Mitä luulet, tunnistaisiko oma lapsesi kyseisiä vekottimia?__

Finaalissa lapsi saa valita kaksi mieleisintä palkintoa. Lähteekö kotiin kuivausrumpu vai sählysetti? Perheloma vai Playstation, jonka mukana saa viisi peliä?

“Kyllä juu, vaikea valinta”, kommentoi finalisti ohjelman juontaja __Anni Hautalalle__.

Ainakin valinnat saavat finalistin äidin tuulettamaan.

__*Katso, kuinka lapset suoriutuivat tehtävistä ja mitä voittaja valitsee palkinnoksi, tiistaisin Neloselta kello 20.*__

Lisää Mitä lapsesi tekisi? -ohjelmasta:

Lapset & perhe

Anni Hautalan juontaman Mitä lapsesi tekisi? -ohjelman kahdeksannessa jaksossa kisailevat seitsemänvuotiaat Alvar, Jadessa ja Konsta.

Anni Hautala - Mitä lapsesi tekisi?

7-vuotias voittaja filosofisena Mitä lapsesi tekisi? -ohjelmassa: ”Elämä valitsee palkinnot”

Toisessa tehtävässä Ari on piilottanut leikkihuoneeseen viisi palloa. Ari lähtee huoneesta ja lapsen tehtävä on etsiä pallot. Jos hän onnistuu, hän saa palkinnon.

Huoneessa oleva lelurobotti auttaa pallojen etsimisessä. Viimeinen pallo on piilotettu Arin lukittuun kaappiin.

__Mitä luulet: avaisiko lapsesi lukitun kaapin ilman lupaa?__

Seuraavaksi lapsi leikkii piilosta Arin kanssa. Ari menee piiloon ja lapsen pitää huivi silmillään etsiä Ari. Huivista näkyy kuitenkin läpi.

__Miten sinun lapsesi toimisi: kertoisiko hän totuuden?__

Viimeisessä tehtävässä lapset ovat vierailulla Helsingin Luonnontieteellisessä museossa. Lapsen tehtävä on etsiä täytetylle huuhkajalle sopivat lasisilmät.

__Mahtaako lapsi löytää oikeat silmät?__

Finaalissa lapsi saa valita palkinnokseen kotiteatterin tai polkupyörän ja perheloman tai puhelimen ja tablettitietokoneen.

Filosofinen voittaja kommentoi ennen kuin on nähnyt palkinnot, että elämä valitsee ne. Kommentti saa niin studioyleisön kuin ohjelman juontajan __Anni Hautalan__ huokailemaan.

__*Katso, kuinka lapset suoriutuivat tehtävistä ja mitä voittaja valitsee palkinnoksi, tiistaina Neloselta kello 20.*__


He kisailivat aiemmissa jaksoissa:

Lapset & kasvatus

Sanaruudukko 16:9

Mitkä sanat laittaisit äitienpäivän onnittelukorttiin? Bongaa ne sanaruudukosta 

Kaikki ruudukon sanat:

Lue myös nämä:

Seitsemänvuotias Jackson on mukana Mitä lapsesi tekisi? -ohjelman seitsemännessä jaksossa.

Mitä lapsesi tekisi? Jackson

 Jackson, 7, lataa vanhempiensa ammateista: ”Isi on sheikki ja äiti rokottaa”


Ensimmäisessä tehtävässä lastenkerhon vetäjä __Ari Hursti__ arvuuttelee lapsilta, mitä hän on piilottanut laatikoihin. Ennen kuin lapsi arvaa, mitä viimeisessä laatikossa on, Ari poistuu huoneesta.

__Kysymys kuuluu: Kurkkaako lapsi laatikkoon? Voittaako uteliaisuus? Tutkimusten mukaan 80 prosenttia kurkistaisi.__

Toisessa tehtävässä kahden lapsen pitää onkia ankkalammesta ankka, jonka pohjassa on kultainen tähti. Löytäjä saa palkinnon. Ari kiinnittää tähden ankkaan, kun lapsi sulkee silmänsä.

__Mitä luulet: malttaisiko lapsesi pitää silmänsä kiinni?__

Lapsen täytyy kolmannessa tehtävässä heittää renkaita telineeseen. Peliä pelataan tytöt vastaan pojat. Ari jättää lapset keskenään. Voittajajoukkue on se, joka saa heitettyä tietyssä ajassa enemmän renkaita.

__Yrittäisikö lapsesi heittää renkaat reilulla pelillä telineeseen vai sortuisiko hän pieneen vilppiin?__

Hyönteisruoka ei ole nykypäivänä enää maailman ihmeellisin juttu, mutta osassa ihmisiä erilaiset surisijat ja pörisijät aiheuttavat edelleenkin vilunväristyksiä. Viimeisessä tehtävässä lasten pitäisi maistaa sirkkaa.

__Uskaltaisiko oma lapsesi maistaa?__

Finaalissa voittaja saa valita kaksi mieleistään palkintoa. Valittavana on sähköpyörä tai pelikonsoli ja lomamatka tai lasten sähköauto.

__Voittaako oma paras vai perheen paras?__

__*Katso, kuinka lapset suoriutuivat tehtävistä ja mitä voittaja valitsee palkinnoksi, tänään tiistaina Neloselta kello 20.*__

Lukuvinkit lapsiperheille:

Mitä lapsesi tekisi?

Seitsemänvuotias Frida iskee ylävitoset juontaja Anni Hautalan kanssa.

7-vuotias Frida

7-vuotias Frida imitoi Jyrki Sukulaa: ”Nopeasti, nopeasti, nopeasti!” – Mitä lapsesi tekisi? -ohjelman studioyleisö räjähtää nauruun

Toisessa tehtävässä testataan lasten auttamishalua. Ari pyytää heitä pitämään seinällä olevaa aurinkoa paikoillaan, kun hän poistuu huoneesta. Muita lapsia tulee kuitenkin leikkimään huoneeseen.

__Mitä luulet: Lähteekö lapsi leikkiin mukaan vai suorittaako aikuisen antaman tehtävän loppuun?__

Kolmannessa tehtävässä katsotaan, kuinka lapset sortuvat pieneen vilppiin. Lapset jätetään yksin leikkihuoneeseen laatikon kanssa. Ari pyytää lasta arvaamaan, mikä eläin laatikon sisällä on ja antaa pienen vihjeen. Laatikossa on kurkistusaukko, josta eläimen näkisi heti.

__Kurkistaisiko sinun lapsesi aukosta?__

Viimeisenä lasten pitäisi muistaa ulkoa neljä juuri opettelemaansa suomalaisen joen nimeä.

__Kuinka hyvä muisti sinun lapsellasi on?__

Finaalissa lapselta kysytään kolme erilaista kysymystä. Yhdessä kysymyksessä vastausvaihtoehtona on tv-kokki __Jyrki Sukula__. 7-vuotias finalisti innostuu Sukulasta ja alkaa imitoida tätä saaden niin ohjelman juontajan __Anni Hautalan__  kuin koko studioyleisön nauramaan.

“Nopeasti, nopeasti, nopeasti!” Sukula huutaa 7-vuotiaan mielestä.

*__Katso, kuinka lapset suoriutuivat tehtävistä ja mitä voittaja valitsee palkinnoksi. Ohjelman uudet jaksot tiistaisin Nelosella kello 20.__*

Ohjelman edelliset jaksot:

Lapsiperheet:

Mitä lapsesi tekisi? Ari Hursti

Emilian, 5, valinnat Mitä lapsesi tekisi? -ohjelmassa ovat suuri yllätys perheelle: ”Tämä on karvas tappio”

Ohjelman neljännessä jaksossa neljään erilaiseen testiin osallistuvat 5-vuotiaat Janni, Mikaela ja Emilia.

Ensimmäisessä tehtävässä lapsi jää yksin kerhohuoneeseen lelurobotin kanssa. Robotti yllyttää lapsia tuhmuuksiin kehottamalla painamaan huoneessa olevaa nappia. Lapsi ei tiedä, mitä painamisesta seuraa.

__Mitä sinun lapsesi tekisi: lähtisi tuhmuuksiin mukaan vai odottaisi aikuista?__

Seuraavaksi lapsen pitää itsenäisesti suorittaa leikkirata. Läheisten on mietittävä, pelaako lapsi rehellistä peliä vai huijaako hän päässeensä radan läpi saadakseen palkinnoksi kultaisen tähden.

__Kuinka lapsesi toimisi: huijaisiko pelissä vai ei?__

Kolmannessa tehtävässä kerhon vetäjä Ari on leiponut pahaa kakkua. Lasten tehtävä on maistaa leipomusta.

__Sanoisiko sinun lapsesi rehellisen mielipiteensä syömästään ruoasta vai yrittäisi olla pahoittamatta kokin mieltä?__

Viimeisessä tehtävässä lasten pitäisi maistella lehmän kieltä.

__Uskaltaisiko sinun lapsesi maistaa?__

Finaalissa lapsi saa valita mieluisimman palkinnon. Finalisti saa valita kolme palkintoa. Valitseeko hän sauvasekoittimen vai prinsessamekot ja -nuket? Entä robotti-imurin vai nuken? Ja suurimpana kysymyksenä: valitseeko 5-vuotias koko perheen yhteisen lomamatkan vai lasten sähköauton?

Finalistin valinnat yllättävät ainakin hänen enonsa ja mumminsa.

*__Katso, kuinka lapset suoriutuivat tehtävistä ja mitä voittaja valitsee palkinnoksi. Mitä lapsesi tekisi? -ohjelman uudet jaksot nähdään tiistaisin Nelosella kello 20.__*


Kuinka sinun lapsesi toimisi?

Aiemmissa jaksoissa tapahtunutta:

Lisää luettavaa lapsiperheille:

Kuusivuotias Voima joutuu useaan erilaiseen testiin Mitä lapsesi tekisi? -ohjelmassa.

Mitä lapsesi tekisi? Voima

 6-vuotiaan Voima-pojan ratkaisu Mitä lapsesi tekisi? -ohjelmassa saa juontaja Anni Hautalan lähes kyyneliin

Lisää luettavaa lapsista:

Yhteishyvän sanaruudukko paljastaa, mitkä kolme asiaa kuuluvat ystävänpäivääsi.

Ystävänpäiväruudukko

Yhteishyvän sanaruudukko paljastaa, missä merkeissä vietät ystävänpäivääsi!

Tästä kuvasta näet, mistä sanat löytyvät.

Viihde

Kaikki aiheesta Viihde