Äitiyspakkaus, ilmainen kouluruoka, ksylitoli – näistä saavutuksista suomalaiset saavat olla ylpeitä - Yhteishyvä

Äitiyspakkaus, ilmainen kouluruoka, ksylitoli – näistä saavutuksista suomalaiset saavat olla ylpeitä

Suomalaisten parhaaksi

Mediatutkija Matti Pohjonen on iloinen, että hän saa isyysloman aikana olla lapsen kanssa kotona. Unni Pohjonen viihtyy isän kyydissä kantorepussa, sillä sieltä näkee hyvin ympärilleen.

Suomalaiset ovat vuosikymmenten aikana kehittäneet etuusjärjestelmiä ja ideoineet keksintöjä, joista saamme olla ylpeitä. Moni nyt arkipäiväiseltä tuntuva asia on kuitenkin syntynyt pitkän työn tuloksena.

Jaa Somessa
Teksti
Tarja Västilä
Kuvat
SOK

Isyysvapaalla oleva flunssainen isä piipahtaa terveyskeskuksessa. Isoäiti nauttii rauhallisesta eläkepäivästä, ja vauvan kehitystä seurataan säännöllisesti neuvolassa. Teini saa mahansa täyteen koululounaasta. Äiti nostelee astioita kuivauskaappiin, jotta ehtisi sykemittareineen sauvakävelylenkille. Yliopisto­-opiskelija pänttää vielä iltamyöhään kirjastossa.

Suomalaisille nämä etuudet ja elämää helpottavat keksinnöt ovat nykyään arkipäivää. Mutta milloin kotimaiset ylpeydenaiheet, joita ihmetellään muilla mailla, ovat syntyneet?

Sosiaalivakuutusjärjestelmän suunnittelu alkoi 1880­-luvulla. Kelan tutkimusjohtaja Olli Kankaan mukaan suomalaiset pääsivät nauttimaan sosiaaliturvan etuuksista viimeisimpien maiden joukossa Euroopassa.

"Kaikkea uudistustoimintaa leimasi varovaisuus, pelko liiallisista kansantaloudellisista kustannuksista ja huoli kilpailukyvyn menettämisestä. Pelättiin, että kansan moraali rappeutuu etuuksien myötä."

Jotain kuitenkin saatiin aikaiseksi jo talvisodan aikana. Kansaneläkelaki tuli voimaan 1939. Tuolloin eläke oli kummajainen, sillä elinajanodote oli alle 60 vuotta.

Kaikkia perheitä koskevia lapsilisiä alettiin maksaa 1948.

Vauhtivuosikymmen

1960-­luvulla varovainen ja pelokas ajattelutapa muuttui.

"Sosiaaliturva alettiin mieltää talouskasvun osatekijäksi eli sijoitukseksi parempaan tulevaisuuteen", toteaa Kangas.

Rohkeuden puutteesta suomalaisia ei voi syyttää. Kun liikkeelle lähdettiin, edettiin vauhdilla. Muun muassa vuoden 1964 sairausvakuutuksesta tuli kertaheitolla maailman laajimpia.

Hyvinvointivaltion historiaa tutkinut Päivi Uljas tosin muistuttaa, että suomalainen sosiaaliturva syntyi kompromissina ja aikana, jolloin muutettiin maalta kaupunkiin.

"Kaupunkioloissa piti pärjätä ilman omavaraistaloutta", Uljas sanoo.

"Suomessa rakennettiin pohjoismainen malli ilman lisävarusteita. Se oli halvempi ja vähemmän antelias", kiteyttää Olli Kangas.

Sairausvakuutus oli kansaneläkkeen ohella Kelan ensimmäisiä etuuksia. Se toi mukanaan päivä- ja äitiysrahat sekä korvaukset lääkemenoista ja lääkärin palkkioista.

Aluksi työeläkkeet ja työttömyysturva päätyivät poliittisen väännön kautta eläkeyhtiöille ja työttömyyskassoille. Myöhemmin muun muassa ansiosta riippumaton työttömän perusturva, lapsilisät, yleinen asumistuki ja opintotuki päätyivät Kelaan.

Tänä päivänä etuusjärjestelmiä on jo nelisenkymmentä.

Terveyttä vauvasta vaariin

Suomalaisilla on aihetta olla myös ylpeitä lasten kasvattajia. Brittiläinen yleisradioyhtiö BBC uutisoi vuosi sitten, että suomalaisäidit ovat maailman onnellisimpia.

Pienten lasten hoidon neuvonta-aseman isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset maksuttomat ja kaikille avoimet neuvolat perustettiin 1920-luvulla. Ainutlaatuisen äitiyspakkauksen historia ulottuu vuoteen 1938.

"Äitiyspakkausta voidaan pitää sosiaalisena innovaationa. Wales ja Skotlanti suunnittelevat vastaavan järjestelmän testausta", Kangas kertoo.

Terveyskeskus täytti pari vuotta sitten 40 vuotta. Terveyskeskusten syntymävuonna alkoi myös mittava kansanterveyden edistämishanke Pohjois-Karjala-projekti, jonka tavoitteena oli muuttaa suomalaisten elintapoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan Pekka Puskan mukaan sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn keskittynyt projekti pelasti neljännesmiljoona suomalaista.

Kirjastoista lainataan 70 miljoonaa kirjaa vuodessa.

Oppi ei kaada ojaan

Suomessa on päntätty opintotuen turvin jo 40 vuoden ajan, mutta koulutuksen vankat juuret ovat syvemmällä. 1800-luvulla kansakoulun isä Uno Cygnaeus poikkesi senaatissa ja sai aikaan kansakouluasetuksen.

Oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 1921. Yleissivistävä perusopetus esikouluineen johti siihen, että suomalaisnuoret olivat pitkään koulutusta ja oppimista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa kärkisijoilla. Maksuton koulutus yltää Suomessa korkeakoulututkintoon asti.

Vuodesta 1948 lähtien Suomen kaikissa kansakouluissa tarjottiin oppilaille lämmin ateria. Kun peruskouluun siirryttiin 1970-luvulla, kouluruokailusta pääsivät nauttimaan myös lukiolaiset ja ammattikoululaiset.

Ilmaista kouluruokaa hämmästellään ulkomailla: ranskalaiset ja japanilaiset perheet kun joutuvat maksamaan ruokailusta, amerikkalaistenavat ahmivat valmiiksi pakattuja hampurilaisia ja Saksassa livahdetaan kotiin lounaalle.

Entä mitä suomalainen koululainen sujauttaa suuhun aterian päätteeksi? Turun yliopistossa keksittiin 1970-luvulla, että hammasystävällinen ksylitoli ehkäisee kariesta. 1990-luvulla Oulun yliopistossa todettiin, että samaisen ksylitolin pureskelu vähentää korvatulehduksia.

Lukeva kansa

Käsi ylös, jos olet käynyt elämäsi aikana kirjastossa. Suomessa on yli 800 kirjastoa, joiden ovia aukaistaan liki 53 miljoonaa kertaa vuodessa. Jokainen suomalainen käy kirjastossa vuosittain kymmenisen kertaa. Ensimmäinen yleinen lainakirjasto perustettiin Vaasaan 1794.

Viime vuonna amerikkalainen Bill & Melinda Gatesin säätiö selvitti, miten yli 15-vuotiaat käyttävät kirjastoa EU:n alueella. Käyttö on suurinta Suomessa, jossa peräti 67 prosenttia käy kirjastoissa. Esimerkiksi Saksassa prosenttiluku on 16.

Tasa-arvon yhteiskunta

Joko kaikki tarpeellinen on tehty vai onko meillä suomalaisilla vielä jotain saavuttamatta? Tutkija Päivi Uljas huomauttaa, että Suomessa on harjoiteltu hyvinvointivaltion rakentamista vasta lyhyen aikaa koko ihmiskunnan historiaan verrattuna. Työ jatkuu.

"Pohjoismainen tasa-arvon ja luottamuksen yhteiskunta on pikkuhiljaa alkanut voittaa kaikki kansainväliset vertailut. Meillä on sisukas puolustusverkosto, kuten päiväkotien tai koulujen lopettamista vastustavat vanhemmat. Kansalaisyhteiskunnan toiminta on rakentanut sellaisen maan, jota monessa muussa maailman kolkassa pidetään utopiana", pohtii Uljas.

"Eurooppalaisittain olemme elämäämme tyytyväinen ja onnellinen kansa", jatkaa Olli Kangas.

Menneiden saavutusten pohjalta suomalaisten on helppo kehittää lisää ylpeydenaiheita. Mitä siis keksisimme seuraavaksi?

Suomalaisia keksintöjä

  • 1919 Abloy-lukko
  • 1922 Suomi-konepistooli
  • 1922 Äitiysneuvolat
  • 1932 AIV-rehu
  • 1932 Heteka-sänky
  • 1938 Äitiyspakkaus
  • 1945 Muumi-hahmot
  • 1948 Astiankuivauskaappi
  • 1951 Afrikan tähti -lautapeli
  • 1967 Maailman ensimmäiset muovikahvaiset sakset
  • 1974 Ksylitoli
  • 1975 Sykemittari
  • 1986 Biohajoavat istukkeet luunmurtumien hoitoon
  • 1990 Matkapuhelimiin liittyvät keksinnöt
  • 1995 Kolesterolia vähentävä margariini
  • 1996 Konehuoneeton hissi
  • 1997 Sauvakävely
  • 2009 Angry Birds -hahmot
  • 2011 Ravintolapäivä.

Peruskoululaisia on yli puoli miljoonaa. He saavat koulussa yleissivistävän pohjakoulutuksen.

Video: Koko kansan äitiyspakkaus

Suomalaiset ylpeydenaiheet -kyselyn tuloksia

Yhteishyvä.fi:n lukijoilta kysyttiin, mistä suomalaisesta asiasta he ovat ylpeitä ja pyydettiin kuvailemaan hetkiä, jolloin he tunsivat olevansa ylpeitä suomalaisuudestaan. Kysely toteutettiin loka–marraskuussa 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 210 lukijaa.

Mistä suomalaisesta asiasta olet ylpeä?

  • puhdas juomavesi 80 % vastaajista
  • ilmainen koulutus 77 %
  • julkinen terveydenhuolto 58 %
  • kattava sosiaaliturva 54 %
  • turmeltumaton luonto 54 %.

Silloin olin ylpeä suomalaisuudestani

"Jääkiekon MM-voitto ja euroviisuvoitto. Silloin tiesin kuuluvani pieneen kansaan, jonka ihmiset kykenevät maailman huippuun!"

"Kylmät väreet menevät selkäpiitä pitkin, kun katselen televisiosta veteraanipäivän juhlaa ja kuuntelen laulua Veteraanin iltahuuto."

"Olen aina silloin ylpeä suomalaisuudestani, kun kuulee muualta maailmasta uutisia sodista ja katastrofeista ja ajattelee että onneksi meillä on rauhallista."

"Olin vaihto-opiskelijana, ja olin kohteen ainoita suomalaisia. Muut eivät osanneet kuvitellakkaan "talvista satumaata", eli lunta, pakkasta, pimeyttä, jäisiä järviä ja revontulia, vaan olivat ihmeissään siitä että ne olivat ylipäätään totta."

"Pekka Haavisto valittiin toiselle kierrokselle presidentin vaaleissa."

"Viime aikoina esimerkiksi Rovion ja Supercellin menestyminen on saanut ylpeäksi. Urheilusta saa myös ylpeydenaiheita vaikka kuinka paljon."

"Kaikki ne hetket, kun ulkomaalaiset ovat kysyneet, minkä maalainen olen. Sitten heille on selvinnyt, että olen suomalainen ja ovat olleet kiinnostuneita kaikesta siitä, mikä liittyy suomalaisuuteen. Kyllä olen tuntenut olleeni etuoikeutettu, kun saan asua tässä maassa!"

"Olemme kansa, joka ei välttämättä ole se suurisuisin ja hölöttävin. Suomalaisuuteen kuuluu tietty jurous ja olen siitä ylpeä."

"Kun ulkomailla tunnistavat jo naamasta, että mistä maasta sitä tullaan."

"Olin mukana vuoden 1952 Olympialaisissa Helsingissä. Oli mahtavaa isännöidä hienoa tapahtumaa ja jokaisen suomalaisen ponnistus nostatti tätä tunnetta."

"Ihailen aina suomenkieltä, millään muulla kielellä ei voi taivutella ja väännellä sanoja näin makeasti, varsinkin lauluissa."

Lähteet: Hel.fi, HS.fi, Kela.fi, Keksintosaatio.fi ja Minedu.fi

Oikaisu: Toisin kuin jutussa kerrottiin, maitohappobakteerit eivät ole suomalainen keksintö. Suomalais-amerikkalaisen kehitystyön tulos sen sijaan ovat Valion vuonna 1990 markkinoille tuomat kuluttajatuotteet, jotka sisältävät terveysvaikutteista maitohappobakteeria

Julkaistu: 21.1.2014
Muokattu: 11.12.2018
Jaa Somessa