Joulupukki liihotteli helikopterilla jo 1950-luvun lopulla – muistatko? - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Joulupukki liihotteli helikopterilla jo 1950-luvun lopulla – muistatko?

Joulupukki ja pandapukuinen hahmo seisovat torilla, taivaalla pörrää vanhanaikainen helikopteri

Helikopteri herätti kunnioitusta ja joulupukki ihastusta Lahden torilla 30.11.1957.

Joulun alla tuhannet ihmiset pukeutuvat sesonkityöntekijän tamineisiin ja lähtevät apuun muuallakin kuin Korvatunturilla. Ilman heitä joulu ei tule.

Jaa Somessa
Teksti
Anna Kortelainen
Kuvat
SOK:n arkisto

Marraskuun lopussa 1957 Etelä-Suomessa lenteli kopteripukki. SOK vuokrasi Ruotsista helikopterin, ja joulupukin matkaan lähtivät, eivät suinkaan porot, vaan Vaajakosken makeistehtaan panda sekä Yhtyneiden Pukutehtaiden leijona.

Ensin kopteri laskeutui Helsingissä Hankkijan päärakennuksen ja Eduskuntatalon väliselle pienelle kentälle, jossa nykyään sijaitsee eduskunnan lisärakennus. Vastassa oli viitisentuhatta innokasta katsojaa. Pukki tarttui kovaääniseen ja toivotti Helsingin lapsille hyvää joulua. Rooliasuiset vieraat nousivat paloauton kyytiin ja karauttivat torvisoittokunnan saattelemina Sokos-tavarataloon.

Seuraavaksi pukki pyrähti Lahteen. Kopteri laskeutui Lahden torille, jossa sitä odotteli 7000–8000 ihmistä.

Kun pukki siirtyi Valtakulman tavarataloon, toria kiertävät kadut täyttyivät suurten ikäluokkien lapsista kuin urbaanissa joulusadussa.

Seuraavana aamuna pukki jatkoi matkaa Saloon. Sää oli sumuinen ja näkyvyys niin kehno, että kopterikuski joutui suunnistamaan 70 metrin lentokorkeudessa Turun pikatietä seuraillen. Kiertueen loppuhuipennus kohdattiin Turun kauppatorilla: vastassa oli 14000 katsojaa.

Vielä kolmena jouluna kopteripukki kiersi Suomen kaupunkeja ja seuraavina vuosina myös Helsingin lähiöitä. Kohdepaikkakuntia oli yli kolmekymmentä, joten pukin lisäksi tarvittiin varapukki ja varapukin vaihtopukki.

Joulupukin sesonki on edelleen lyhyt mutta intensiivinen. Hän ei suinkaan ole ainoa keikkatyöläinen, joka tuo joulun. Viisitoistavuotias Elina Simonen muisteli jouluna 1959, miten oli vuotta aiemmin toiminut kiireapulaisena Helsingin Sokoksessa: ”Olin jo aivan poikki, ja ihmettelin vakinaisten myyjättärien kestokykyä. He näyttivät aivan rauhallisilta ja hymyileviltä keskellä kiireisintä ruuhkaa. Vielä viimeisillä minuuteillakin tuli muutama asiakas juoksujalkaa ostamaan lahjojaan.” Sujuvasanaisesta tytöstä sukeutui sittemmin Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja.

Sekä hyvissä ajoin että viime tingassa hyöriviä asiakkaita hemmoteltiin tavaratalossa musiikilla ja artistivierailla. Voi kuvitella siipoilleen lahjoja etsineiden rouvien suopeuden, kun miestenpukineosastolla Tapio Rautavaara lauloi heille Päivänsäteen ja menninkäisen. Sitten Tapsa pakkasi kitaran koteloon ja läksi oman joulunsa viettoon.

Julkaistu: 26.11.2019
Muokattu: 9.12.2019
Jaa Somessa