Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Ruokatorilta löydät Prismassa mm. tuoretta lihaa ja kalaa.

Ruokatorilta löydät Prismassa mm. tuoretta lihaa ja kalaa.

Suomessa on jo 71 Prismaa ja palveluita luodaan asiakkaiden tarpeisiin – ”Kärkipaikoilla jopa koko Euroopan mittakaavassa”

Teksti:
Marko Eriksson
Kuvat:
Maarik Leppä, Hämeenmaa, SOK
Julkaistu: 17.3.2022
Muokattu: 17.3.2022
Kaikille suomalaisille tuttu Prisma täyttää 2022 pyöreät 50 vuotta. Viisiosaisessa Yhteishyvän juttusarjassa käydään läpi ketjubrändin keskeisiä käänteitä ja erikoisia sattumuksia. Tämä on juttusarjan viimeinen osa.

Prisman alkutaival tiivistettynä: vuodesta 1972 alkaen Jyväskylän Seppälän Prisma oli pitkään ainoa laatuaan, kunnes 1988 synnytettiin uusi Prisma-ketjubrändi ja 16 Sokos-marketia muutti konseptiaan Prismaksi. Näin mentiinkin aina 2000-luvulle saakka, jolloin alkoi ketjun suorastaan räjähdysmäinen kasvu. Tammikuussa 2022 Prismoja on Suomessa jo 71. Uusin niistä on viime keväänä Lahdessa avautunut Prisma Syke.

Jo vuosia ketjun suurimman titteliä pitänyt Prisma Kaari sijaitsee Helsingin Kannelmäessä. Se on myös ketjun ensimmäinen toimipaikka, jossa lähdettiin rakentamaan verkkokauppaa. Kaaren Prisma oli vuonna 2016 myös ketjun ensimmäinen toimipaikka, joka aloitti 24/7-aukiolot.

HOK-Elannon pitkäaikainen Prisma-aluejohtaja Markku Tissola pitää Prisma Kaarta ja koko Kaaren kauppakeskuksen rakennusurakkaa koko työuransa haastavimpana ja mielenkiintoisimpana projektina. Keväällä 2021 eläkkeelle jäänyt Tissola mainitsee, että Suomessa ei liene toteutettu toista saman mittakaavan rakennusprojektia, jossa uusi kauppakiinteistö rakennetaan vanhan paikalle niin, että kaupan toiminta jatkuu tauotta koko urakan ajan.

”Kaaren paikalla sijaitsi vanha Kannelmäen Prisma, joka oli HOK-Elannon suurin Prisma. Päivittäinen asiakasmäärä oli kymmenentuhannen luokkaa. Jo 1970-luvun alussa rakennetun kiinteistön kunto todettiin vuonna 2006 niin huonoksi, ettei sen remontointi kannata. HOK-Elanto päätti rakentaa paikalle – ei vain uuden Prisman – vaan kokonaisen kauppakeskuksen. Rakentaminen oli määrä toteuttaa siten, että Prisma pidetään avoinna koko hankkeen ajan”, Tissola muistelee.

Hankkeen suunnittelu tehtiin syksyn 2006 aikana ja purkutyöt käynnistyivät keväällä 2007. Uusi Prisma avautui syksyllä 2011 ja koko Kaaren kauppakeskus sen ympärillä 2013. Noin 4,5 vuotta kestäneen Prisma-rakennusurakan aikana kaupan myymälätiloja siirrettiin uusiin paikkoihin kolme eri kertaa. Palapelin juju oli siinä, että Prisman valikoima mitoitettiin kulloinkin vielä jäljellä oleviin tiloihin, jotka olivat vanhan kiinteistön loppua kohti jo varsin pienet. Tissolan mukaan jotkin päivittäistavaroiden tuoteryhmät vastasivat näihin aikoihin S-marketin laajuutta. Vuodesta 2009 alkaen Prisma pääsi ensimmäisen rakennusvaiheen uusiin tiloihin, jotka toisen rakennusvaiheen valmistuttua 2011 kasvoivat lopullisiin mittoihinsa.

Pinta-ala yksin ei ollut kilpailuetu

Prismat ovat kehittyneet alun suorastaan karuista halleista viihtyisiksi ja tilaviksi hypermarketeiksi. Samalla niiden kokoluokat ovat kasvaneet voimakkaasti etenkin 2000-luvun puolella. Markku Tissola kertoo, että kasvukehitys perustui muun muassa Prisman käyttötavarakaupan strategiaan, jolla pyrittiin kt-myynnin kovaan kasvuun.

Muutamissa tapauksissa pyrkimykset kasvattaa uusien Prismojen myymäläpinta-aloja menivät jopa liiallisuuksin.

”Tuolloin reilu kymmenen vuotta sitten uskottiin, että pinta-ala tuo kilpailuetua. Myöhemmin tämä osoittautui virhearvioinniksi”, Tissola miettii.

Myös Prisma-ketjua perustamassa ollut Harri Mönkkönen pitää takavuosien joitakin ylisuuria Prisma-hankkeita erehdyksenä.

”Ketjussa on alusta asti tavoiteltu kustannusjohtajuutta. Se vaatii tehokkuutta, eikä neliöiden väkisin kasvattaminen ole sitä tukevaa toimintaa. Suurenkin myymälätilan saa kyllä täyteen hyvillä esillepanoilla, mutta käytännössä ylimääräinen tila aiheuttaa toiminnalle tehottomuutta ja lisäkuluja.”

Nykyinen Prisma-verkosto Suomessa on yli tuplaten laajempi kuin 1990-luvun alussa ketjussa vielä suunniteltiin. Mönkkösen mukaan se saattaisi olla vielä laajempikin, jollei takavuosina ketjuohjauksessa olisi hieman painettu jarrua: yhdessä vaiheessa osuuskaupoissa innostuttiin Prismoista vähän liikaakin.

”Niitä haluttiin suorastaan joka notkoon ja niemelmään. Tarjolla oli enemmän uusia toimipaikkoja kuin ketjun kriteerit olisivat antaneet myöten.”

Numerotietoja Prismasta

  • Suomessa 71 Prismaa, Virossa 11.
  • Työntekijöitä Suomessa 9000–10 000, Virossa noin 500.
  • Suomen Prismojen yhteenlaskettu myyntiala noin 680 000 neliömetriä.
  • Prisma- myymälöissä keskimäärin myynnissä yli 50 000 tuotetta.
  • Prisma.fi-verkkokaupassa noin 100 000 käyttötavaratuotetta, S-kaupat.fi-verkkokaupassa noin 35 000 päivittäistavaratuotetta.

Vanhat vahvuudet pätevät yhä

Prisma-ketjun perusidea on pysynyt käytännössä ennallaan koko sen historian ajan. Konsepti – ostamisen helppous – pätee edelleen.

”Sen perusasiat, kuten jo aiemmin mainitsemani hyvä sijainti, leveät käytävät, houkuttelevat esillepanot ja pysyvästi edulliset hinnat, ovat yhä tätä päivää. Näiden varaan Prisma-ketju on perustettu, ja samoilla jalansijoilla se seisoo edelleen”, Mönkkönen sanoo.

Isoin muutos ketjussa liittyy toiminnan mittakaavoihin. Lähtien siitä, että Prismojen lukumäärä on yli nelinkertaistunut reilun 30 vuoden aikana. Samalla valikoimat ja Prismojen koot ovat kasvaneet huimasti: alussa myymälöiden päivittäistavaratuotteiden valikoima kattoi vain noin 3500 tuotetta, ja nyt puhutaan jopa 30 000 tuotteesta.

”1990-loppupuolelta alkaen valikoimia kehitettiin siten, että niihin tuli enemmän syvyyttä eli vaihtoehtojen määrä kasvoi. Joukkoon on tullut myös S-ryhmän omia tuotemerkkejä. Aivan keskeinen valikoimia koskeva kehitysaskel on ollut se, että ne ovat yhteneväisemmät eri toimipaikkojen ja osuuskauppojen välillä. Toki joitakin eroja on yhä esimerkiksi lähituotetarjonnan muodossa”, Suomen ensimmäistä Prismaa perustamassa ollut Veijo Karhula arvioi.

Valikoimien kehittymisen taustalla isossa osassa ovat ketjuohjaustoiminnot.

”Suurimmat kehitysaskeleet on mielestäni otettu valikoimissa, konseptissa, tilaus-toimitusprosessissa ja markkinoinnissa. Ketjun alkuvaiheessa eli vielä 1990-luvulla S-ryhmä haki mallia ketjutoimintojen kehitykseen ulkomailta, mutta tänä päivänä Prisma on tällaisen toiminnan kärkipaikoilla jopa koko Euroopan mittakaavassa. Nyt vuorostaan Prisman toimintaan tullaan tutustumaan kauempaa”, Markku Tissola huomauttaa.

Prisma on aina reagoinut asiakkaiden ostokäyttäytymisen ja kilpailutilanteen muutoksiin. Palvelutasolla yksi hyvä esimerkki asiakastarpeisiin reagoimisesta ovat viime vuosina myymälöihin tulleet palvelutorit. Ketjun myymäläverkosto on myös muuntautunut eri alueille ja tarpeisiin sopivaksi, kun kaupunkikeskustoihin on avattu pienen kokoluokan Prismoja. Ketju on myös laajentunut Viroon, jossa vuonna 2020 suomalaisia tuotteita myytiin yli 14 miljoonalla eurolla.

Prisma 50 vuotta - lue juttusarjan kaikki jaksot

Lisää aiheesta