Teekkareiden märkä wappu - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Teekkareiden märkä wappu

Teekkareiden märkä wappu

Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat ovat kastaneet fukseja Tammerkoskeen yli 50 vuotta. Tänäkin vappuna sadat uudet opiskelijat ottavat hyisen kevätkylvyn.

Jaa Somessa
Teksti
Ilari Ceder
Kuvat
SOK

Vappu taitaa olla teekkareille kuin jouluaatto pukille: välttämättömyys instituution jatkumon kannalta. Wappu, kuten tamperelaiset teekkarit itse huhti–toukokuun taitteen juhlan kirjoittavat, alkaa kuitenkin jo rutkasti ennen varsinaista juhlapäivää.

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (TTYY) verkkosivujen perusteella saa käsityksen, että vappu alkaa jo huhtikuun puolivälissä. Kalenterissa on kymmeniä tapahtumia ennen vapunpäivää. Vapun valmistelua varten on nimetty wappusihteereitä, jotka huolehtivat järjestelyistä yhdessä TTYY:n hallituksen teekkarikulttuurista vastaavan kanssa.

"Vappu kuvastaa hienosti teekkarikulttuuria. Teekkarihenkeen kuuluu paitsi hullujen ideoiden keksiminen myös periksiantamattomuus niiden toteuttamiseksi. Yhdessä oleminen, perinteiden kunnioittaminen ja itsensä peliin laittaminen ovat tärkeitä tekijöitä", kertoo TTYY:n entinen teekkarivastaava Mikko Grönlund.

Pitkä valmistautuminen taitaa olla teekkareiden vapun salaisuus, sillä juhlan helmi eli uusien opiskelijoiden kastaminen koittaa vapunpäivän aamuna.

Kuukausien projekti

Vappukasteen valmisteleminen on yksi teekkareiden vapun suurimmista urakoista. Sen parissa työskentely aloitetaan jo helmikuussa, kun viranomaisilta pyydetään ensimmäisiä lupia teekkarikasteen järjestämiseksi. Ja kaikenlaisia järjestelyitä satojen uusien opiskelijan kastaminen Tammerkoskeen vaatiikin!

Nelisen tuntia kestävä kasteoperaatio aloitetaan vappumarssilla, jossa fuksit eli uudet opiskelijat marssivat Tampereen keskustan läpi. Marssi päättyy Tammerkosken rantaan. Siellä odottavat kaksi nosturia, jotka nostavat opiskelijoita veteen kymmenen hengen kastekoreissa. Vedessä on opiskelijoiden lisäksi sukeltajia yllättävien hätätilanteiden varalta. Lisäksi kosken virtausta hidastetaan kasteen ajaksi turvallisuussyistä.

Rannalla odottaa ensiapuryhmä ja kastetta katsomaan tulleita vappujuhlijoita vahtii järjestysmiesten joukko.

Teekkareiden vappukasteperinne alkoi vuonna 1966. Kasteen ottaa vuosittain suurin osa fukseista.

Kastuminen hitsaa yhteen

TTYY:n teekkaritoiminnasta ja -kulttuurista vuonna 2014 vastannut Milla Korhonen sai oma kasteensa vuonna 2010.

"Se oli todella jännittävä tilaisuus, koska en ollut kokenut mitään sellaista aikaisemmin", Korhonen muistelee.

Kaste tarjoaa myös ainutlaatuisia visuaalisia elämyksiä.

"Kastekori menee aika korkealle ennen kuin se lasketaan veteen, joten ylhäältä auki olevasta korista näkee komeat koskenvarren maisemat ja tuhannet tapahtumaa seuraavat ihmiset ennen kastumista."

Kavereiden kanssa kastekorissa koskeen joutuminen hitsaa samalla vuosikurssilla olevia kiltakavereita yhteen. Fuksikasteesta poisjäämisellä olisi myös seurauksensa, sillä vappupäivänä kuivuuden valitseva uusi opiskelija on ikifuksi.

Statuksesta kyllä pääsee eroon, jos hakee erityislupaa kastemahdollisuutta varten ylioppilaskunnan hallitukselta. Tupsulla varustettua teekkarilakkiakin "saa hyvällä omallatunnolla käyttää vain Tammerkoskessa kastettu tamperelainen teekkari", sanoo ylioppilaskunnan merkki- ja lippuohjesääntö.

"Kaste on myös koko fuksivuoden täyttymys. Vaikka vuoteen pätee vanha viisaus siitä, että matka on tärkeämpi kuin päämäärä, kasteen synnyttämä tunnemyrsky jää varmasti jokaisen siihen osallistuneen mieleen loppuiäksi", kuvailee Grönlund omaa kokemustaan.

Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden vappukaste täyttää tänä vuonna 48 vuotta, mutta se elää edelleen vahvana. Suurin osa fukseista ottaa kasteen vapunpäivänä. Kastetraditio aloitettiin vuonna 1966, kun yliopisto oli toiminut vasta vuoden ja teekkarit haluttiin näkyviin myös kaupungissa. Päätettiin aloittaa hurjalta kuulostanut perinne vappukasteesta kaupungin keskustassa – mikäpä olisi sen paremmin tehnyt uutta opiskelijaryhmää tunnetuksi.

Nykyihmistäkin kiehtoo rituaali

Kastetta voi ajatella myös rituaalin näkökulmasta. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa yliopistonlehtori Johan Bastubacka tutkii pääasiassa uskonnollisia rituaaleja, mutta myös esimerkiksi tiedonvälityksen rituaaleja.

"Siirtymäriitit ovat tyypillisesti elämän kiertokulkuun liittyviä taitekohtia, kuten jonkin yhteisön jäseneksi ottaminen tai avioliitto", Bastubacka kertoo.

Länsimaisen kulttuurin muutoksesta on puhuttu jo pitkään, joten mihin nykyihminen enää tarvitsee tällaisia rituaaleja? Bastubackan mielestä rituaalit ovat ihmiselle hyvin ominainen piirre.

"Meitä ympäröi monia esimerkiksi politiikkaan liittyviä rituaaleja, mutta emme aina huomaa niitä. Iltauutiset ovat myös hyvä esimerkki, haluamme tietoa maailmasta hyvin rituaalisella ja kaavamaisella tavalla."

Hänestä rituaaleja voi katsoa esimerkiksi kahdesta erilaisesta näkökulmasta. Yhteisölle rituaalit ovat tilaisuus, jossa esitellään voimaan ja vaikutusvaltaa. Yhteisö tulee rituaaleissa näkyväksi jäsentensä, mutta myös ulkopuolisten silmissä.

Yksilön näkökulmasta katsottuna rituaali tarjoaa hyvin voimakkaan elämyksen – kerran elämässä tapahtuvan siirtymän uuteen elämänvaiheeseen.

Artikkeli on julkaistu Yhteishyvässä vuonna 2014.

Lisää vappua täällä:

Julkaistu: 29.4.2014
Muokattu: 9.7.2019
Jaa Somessa