Viisivuotiaan äiti kyllästyi krääsälahjoihin – ”Kahden euron synttärit” keräävät nyt suitsutusta somessa

Kymmeniä synttärivieraita, kymmeniä lahjoja.

Kun päiväkoti- tai kouluikäinen lapsi täyttää vuosia, vietetään synttäreitä.

Tyypillisesti syntymäpäiväsankari saa vierailtaan useamman lahjan. Suomalaisilla lastenkutsuilla on lisäksi yleistynyt tapa, jossa synttärisankari antaa kaikille lastenkutsuilla käyneille takaisin vastalahjan.

Kotiin kertyvien tavaroiden määrä kasvaa tällä tapaa järjettömän suureksi. Samalla koetellaan ainakin joidenkin vanhempien kukkaroa. Lahjojen ostaminen useamman kerran vuodessa ei ole halpaa.

Lahjarumba oli tuttu myös helsinkiläiselle perheenäidille Sienna Krukille. Hän päätti, että seuraavilla lapsen syntymäpäiväjuhlilla toimitaan toisin.

”Lastenkutsuille oli syntynyt normi, että mitä enemmän lahjoja, sitä parempi. Lahjat menivät kuitenkin nopeasti rikki, sillä ne olivat usein halpaa Kiina-krääsää.”

Tällaiset olivat "kahden euron synttärit"

Kun Krukin poika täytti viisi vuotta, perheenäiti kävi pojan kanssa keskustelun. Olisiko pojalle ok, jos synttäreitä vietettäisiin seuraavan kerran niin, että useamman lahjan sijaan poika saisi yhden laadukkaamman?

Perheenäidin ajatus oli hankkia pojalle radiopuhelimia, joista tämä oli haaveillut jo pidemmän aikaa. Lapsen kavereita hän ei halunnut vastuuttaa lahjan ostoon, mutta ajatteli, että he voisivat halutessaan antaa kahden euron kolikon yhteiseen synttäripottiin.

”Poika ei niellyt ajatusta täysin kritiikittä. Kun hän puhui lahjaideastani päiväkodissa, hän tuli kotiin ihmetellen, miksi kaverit eivät saa tuoda lahjaa, jos he haluavat.”

Äiti piti päänsä, ja pian poikakin innostui ajatuksesta, että saisi synttärilahjaksi haaveilemansa radiopuhelimet.

Kruk kirjoitti lasten vanhempien Whatsapp-ryhmään viestin, jossa oli saate: "Poikamme toiveesta, ei lahjoja kiitos. Poikamme säästää rahaa radiopuhelimia varten, joten halutessanne voitte osallistua kahden euron lahjoituksella."

Pojan synttäreillä tunnelma oli katossa. Kukaan ei tuntunut muistavan, että yksi ohjelmanumero, lahjojen avaaminen, puuttui. Lapsilla oli hauskaa, ja synttäreiden jälkeen koti ja äidin omatunto olivat puhtaat.

”Nykyinen lahjakulttuuri on aikuisten keksimä ja markkinoinnin ruokkima. Lapset oppivat lahjakulttuurin meiltä, joten on myös meidän vastuulla muuttaa sitä. Fakta on, että meillä kaikilla on jo nyt kotona liika tavaraa.”

Tällaista palautetta kahden euron synttärit saivat

Palaute kahden euron kolikon synttäreistä on ollut ylistävää.

Moni vanhempi on paljastanut Krukille, ettei jaksaisi ideoida jatkuvasti, mitä seuraaville synttäreille ostetaan. Esimerkiksi Krukin oma poika käy syntymäpäiväjuhlissa noin 15 kertaa vuodessa.

Kruk kirjoitti aiheesta julkaisun myös sosiaaliseen mediaan. Ihmiset jakoivat kokemuksiaan siitä, miten lasten synttäreitä voisi viettää ilman lahjarumbaa.

”Yhdessä perheessä lapsi oli toivonut lahjoitusta löytöeläintalolle, toisessa lapsi oli valinnut omista leluistaan lahjan, jonka antoi eteenpäin kaverilleen.”

Krukin mukaan nykyinen lahjakulttuuri aiheuttaa ihmisille kovaa ahdistusta. Jatkuva lahjaralli on työläs, ympäristön tila huolestuttaa, ja monella myös rahat ovat tiukilla. Kahden euron synttärit, tai vaikkapa kokonaan aineettomat synttärit, ovat siksi hyvä vaihtoehto.

”Moni meistä toimii ikään kuin autopilotilla. Teemme asioita vain siksi, että niin on totuttu aina tekemään. Tämän hullun oravanpyörän pysäyttäminen olisi tärkeää sekä ympäristön että ihmisten taloudellisen tilanteen takia.”