Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Prosessoitu ruoka – hyvis vai pahis?

Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat:
Reetta Pasanen
Julkaistu: 10.7.2024
|
Muokattu: 10.7.2024
Prosessoidulla ruoalla on huono maine, vaikka tosiasiassa lähes kaikki ruoka on jollain lailla prosessoitua. Oleellisempaa on miettiä ruoan ravintosisältöä, esimerkiksi saako ruoasta riittävästi kuitua ja terveellisiä rasvoja.

Ensin kuorin perunat ja laitan ne kattilaan liedelle kiehumaan. Sitten alustan sämpylätaikinan ja odotan, että hiiva saa sen kohoamaan. Ennen lounasta paistan pannulla vielä ahvenfileitä ja pilkon niiden kaveriksi lautaselle värikkäitä kasviksia. Kaikki tämä on ruoan prosessointia.

Prosessoidulla ruoalla on huono maine, sillä yhdistämme sen ajatuksissamme usein jättisuuriin tuotantolaitoksiin, pitkään listaan lisäaineita ja heikkoon ravitsemukselliseen laatuun. Mielikuva johtaa harhaan, sillä tosiasiassa lähes kaikki syömämme ruoka on jollakin tapaa prosessoitua.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Satu Jyväkorpi selittää, että prosessointia ovat kaikenlaiset käsittelyt, jotka tekevät ruoasta syötäväksi sopivan.

Prosessointia ovat kaikenlaiset käsittelyt, jotka tekevät ruoasta syötäväksi sopivan.

”Vain harvaa ruokaa voi syödä sellaisenaan. Vaatii yleensä jonkinlaista prosessointia, että ylipäätään pystymme syömään erilaisia ruoka-aineita.

Esimerkiksi viljan jyviä ei voi poimia syötäväksi suoraan pellolta, vaan niistä on ensin tehtävä jauhoja ja hiutaleita”, Jyväkorpi sanoo.

Sopivasti suolaa ja kunnolla kuitua

Ruoan terveellisyydestä ei voi tehdä päätelmiä pelkästään sen perusteella, onko sitä jotenkin prosessoitu vai ei. Prosessoimaton ruoka ei ole itsestään selvästi prosessoitua ruokaa terveellisempi valinta.

Joskus prosessoimaton ruoka voi olla jopa terveydelle haitallista. Korvasieniä ei voi syödä sellaisenaan, vaan ne täytyy ensin keittää runsaassa vedessä vähintään kahteen kertaan, jotta haitta-aineet saadaan sienistä poistettua. Myös kuivatut pavut täytyy ensin liottaa, huuhdella ja keittää, jotta niiden syöminen on turvallista.

”Oleellista on kiinnittää huomiota siihen, paljonko ruoassa on kovaa rasvaa, suolaa, lisättyä sokeria ja kuitua.”

Tuore punainen liha on esimerkki hyvin vähän prosessoidusta ruoasta, jonka runsasta syöntiä ei suositella. Punaisessa lihassa eli naudan, porsaan ja lampaan lihassa on paljon terveydelle haitallista kovaa rasvaa. Ruoan terveysvaikutusten kannalta ratkaisevaa on sen ravintosisältö, eikä se, kuinka paljon tai vähän sitä on prosessoitu.

”Oleellista on kiinnittää huomiota siihen, paljonko ruoassa on kovaa rasvaa, suolaa, lisättyä sokeria ja kuitua. Hyvin vähän prosessoitu ruokakin voi olla terveyden kannalta sellaista, ettei sitä kannata syödä usein ja suuria määriä kerralla”, Jyväkorpi kertoo.

Sattumia vain satunnaisesti

Leipomossa valmistettu täysjyväruisleipä on esimerkki prosessoidusta ruoasta, jonka säännöllinen syönti on suositeltavaa, koska sillä on hyvä ravintosisältö. Se sisältää runsaasti kuitua ja lisäksi siitä saa monia muitakin terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita, kuten kasviperäistä proteiinia, folaattia, rautaa ja magnesiumia.

Margariinit ja muut kasviöljyistä valmistetut rasvalevitteet ovat prosessoituja tuotteita, joista saa runsaasti terveellistä pehmeää rasvaa. Terveydelle hyödyllisiä prosessoituja ruokia ovat myös erilaiset papuja ja muita palkokasveja sisältävät kasviproteiinivalmisteet, joilla on helppo korvata punaista lihaa ruoanvalmistuksessa.

Ravintosisällöltään heikkolaatuisia prosessoituja ruokia ovat esimerkiksi makeiset, keksit, virvoitusjuomat, uppopaistetut pikaruoat, sipsit ja muut suolaiset naposteltavat sekä makkarat ja leikkeleet. Syynä on runsas lisätyn sokerin, suolan ja kovan rasvan määrä.

”Ravitsemussuosituksissa tällaiset tuotteet on sijoitettu ruokapyramidin huipun sattumiin, eli niiden käyttöä kannattaa rajoittaa vain satunnaisiin hetkiin”, Jyväkorpi mainitsee.

Tuunaa valmisruokaa kasviksilla

Miten tulisi suhtautua valmisruokiin eli eineksiin? Monen mielessä niilläkin on hieman huono maine, koska ne ovat elintarviketeollisuudessa valmistettuja ruokia. Jyväkorven mukaan ratkaisevaa on jälleen ruoan ravintosisältö eikä valmistuspaikka. Valmisruokien ravintosisällöissä on eroja, joten niitä kannattaa kaupassa vertailla.

Valmisruokien ravintosisällöissä on eroja, joten niitä kannattaa kaupassa vertailla.

”Kun syö lisäksi kasviksia ja tarvittaessa myös viipaleen tai pari täysjyväleipää, valmisruoka-ateriasta saa rakennettua monipuolisen kokonaisuuden. Jos valitsee kevyttä sosekeittoa, sitä kannattaa tuunata esimerkiksi raejuustolla tai pähkinöillä, jotta ruoasta saa riittävästi proteiinia.”

Hyvän valinnan avuksi

  1. Selvitä tuotteen pakkausmerkinnöistä, paljonko siinä on kovaa rasvaa, suolaa, kuitua ja sokeria.
  2. Suosi tuotteita, joiden rasvasta korkeintaan 1/3 on tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa.
  3. Tarkista, että tuotteen suolapitoisuus on enintään 1 g/100 g.
  4. Valitse leipää ja muita viljatuotteita, joissa on kuitua vähintään 6 g/100 g.
  5. Ota arkikäyttöön tuotteita, joissa on vain vähän lisättyä sokeria. Valitse juomahyllyllä mieluiten sokeroimattomia vaihtoehtoja.

Lue myös