Ravitsemusterapeutti: ”Suolistobakteerit kärsivät liian karsitusta ruokavaliosta” - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Ravitsemusterapeutti: ”Suolistobakteerit kärsivät liian karsitusta ruokavaliosta”

Leena Putkonen

Eräoppaaksi pian valmistuva ravitsemusterapeutti Leena Putkonen on saanut opinnoistaan uusia, monipuolisa ja liikunnallisia elementtejä terveystyöhönsä.

Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mielestä syömisestä on tullut liian sääntökeskeistä. Terveellisen ruokavalion ei pitäisi olla liian karsittu, sillä siitä kärsivät suolistobakteeritkin.

Jaa Somessa
Teksti
Kirsi Hemanus
Kuvat
Raisa-Kyllikki Ranta

Leena Putkonen, 36, tottui teini-iässä ajattelemaan omasta kehostaan kielteisesti, kun ei kokenut sopivansa siron naisen ihannemuottiin.

Kehonkuva muuttui sittemmin positiivisemmaksi, kun Leena asui opintojen jo alettua kesät vanhempiensa luona ja näki heidän syövän surutta päivittäin sekä jälkiruokaa että kahvileipää. Leena alkoi myös liikkua.

”Syöminen on taitolaji, jonka kaikki voivat oppia. Olen ollut selvillä vesillä ruokasuhteeni kanssa nyt noin 15 vuotta”, Leena sanoo.

Hänen mielestään terveellinen ruoka on ymmärretty meillä väärin. Usein sen ajatellaan olevan vähärasvaista, tylsää ja mautonta. Hän itse näkee terveellisen syömisen jokapäiväisenä seikkailuna.

”Salaatti on minulle herkku siinä missä sipsikin. Useimmiten kehoni kaipaa nimenomaan jotain tuoretta ja freesiä, kasviksia, kalaa, täysjyvää tai pähkinöitä. Uskallan syödä myös jälkiruokia ja leivonnaisia, mutta ne ovat sivujuonne.”

"En ota kalaa, jos sitä ei tee mieli, vaikka se on terveellistä."

Tietoinen syöminen on auttanut Leenaa kyseenalaistamaan käsitykset terveydestä ja ottamaan nautinnollisuuden mukaan.

”Pidän toki terveysasiat mielessä, mutta en päätä syömisestäni vain niihin nojaten. En ota kalaa, jos sitä ei tee mieli, vaikka se on terveellistä”, hän sanoo.

Tietoisesti syömällä elämä helpottuu, sillä syömistä koskevat kiellot poistuvat.

Juttu jatkuu kuvan alla >

1. Tietoinen syöminen voi auttaa myös suolistovaivoihin.

”Tietoinen syöminen tarkoittaa, että syödään rauhallisesti ja hitaasti, kaikilla aisteilla syömiseen keskittyen. Siinä havainnoidaan, ihastellaan ja maistellaan ruokaa. Syömiseen varataan paljon aikaa; se on ruokaa kunnioittavaa. Kaikki tämä auttaa myös ruoansulatusta parasympaattisen eli tahdosta riippumattoman hermoston kautta. Suolen ärtyminen on osittain hermostollista, ja siksi elämäntavoilla on suuri merkitys.

"Monen terveysongelman taustalta löytyy liian hygieeninen tai liian hektinen elämäntapa."

Tiettyjen ruoka-aineiden karsiminen voi olla tarpeen ärtyvän suolen hoidon alkuvaiheessa, mutta loputtomasti niin ei voi tehdä. Suolistobakteerit kärsivät liian karsitusta ruokavaliosta. Suoliston kannalta olisi hyvä saada mahdollisimman erilaisia kuituyhdisteitä, sillä eri kuitutyypit ruokkivat eri mikrobilajeja.

Monen terveysongelman taustalta löytyy liian hygieeninen tai liian hektinen elämäntapa. Elämme väärällä tavalla kuormittavaa elämää. Stressinhallinta, liikunta, lepo ja uni ovat äärettömän tärkeitä hyvinvoinnille.

"Kun syömistä koskevat kiellot poistuvat, moni asia helpottuu valtavasti."

Tietoisessa syömisessä ei ole sääntöjä, eikä se ole laihdutuskeino. Se voi opettaa kuuntelemaan kehon signaaleja, esimerkiksi aistimaan kylläisyyttä. Silloin voi syödä itselle sopivan määrän ja myös jättää ruokaa lautaselle tai tarvittaessa santsata lisää. Kun kaikki syömistä koskevat kiellot poistuvat, moni asia helpottuu valtavasti. Se vapauttaa paitsi syömistä sinänsä, myös elämää syömisen ympärillä.”

Lue myös: Psykoterapeutti syömishäiriöistä: "En edes pysy perässä siinä, mitä kaikkea ihmiset välttelevät" >

2. Suomalaisen ruokakulttuurin potentiaali pitää saada käyttöön.

”Suomessa ruokakulttuurin kehitys pula-ajan pettuleivästä ja niukkuudesta markettien yltäkylläisyyteen on ollut todella nopeaa. Nautinto ei ole ehtinyt mukaan. Meiltä puuttuu ajatus, että syömisen nautinto tulee hyvästä olosta. Jos syön metripitsan, tuleeko siitä hyvä olo?

Ranskalaisessa tai italialaisessa ruokakulttuurissa hedonismi tulee luonnostaan, sillä siellä on tässä asiassa vuosituhansien historia. Heillä on osattu käyttää yksinkertaisia raaka-aineita taitavasti ja korostaa ruoan hyvää makua jo vuosisatojen ajan.

"Jos syön metripitsan, tuleeko siitä hyvä olo?"

Meidän Itämeren ruokavaliomme on erittäin terveellinen ja monelta osin ympäristöystävällinen. Voisimme oppia nauttimaan esimerkiksi juureksista valmistamalla niitä maukkaammin. On paradoksi, että esimerkiksi maa-artisokka, mustajuuri, keltajuuri ja punajuuri ovat huipputerveellisiä, mutta sopivat monen vatsalle paremmin pikkelöityinä.

Meillä on myös ravintorikkaita viljoja, kuten ohra, kaura ja ruis. Ruisleivistäkin voi valita vatsaystävällisen vaihtoehdon ja välillä voi syödä kauraleipää, joka sopii useimmille.

"Olisi hienoa saada suomalainen ruoka ravintoloihin myös kiireisten ihmisen saataville."

Metsän antimet, marjat ja sienet ovat suorastaan superfoodia. Joillekin sienten sisältämä sokerialkoholi mannitoli aiheuttaa vatsaoireita. Myös sienten sisältämä sienisokeri, trehaloosi, voi suurina määrinä aiheuttaa vatsaoireita, mutta jo pienestä määrästä sieniä saa ruokaan paljon makua. Marjoissa on suolistolle hyödyllisiä kuituja ja antioksidantteja.

Suomalaiset kalat ovat gourmet-ruokaa, minkä lisäksi niillä on työllistävä vaikutus ja ne ovat ekologisesti kestävää ruokaa. Miksi näitä ruoka-aineita ei käytetä kotikeittiöiden lisäksi myös ravintoloissa? Olisi hienoa, että suomalainenkin ruoka saataisiin ravintoloihin myös kiireisten ihmisen saataville.”

Lue myös: Näin saat kaiken hyödyn irti kalan terveysominaisuuksista! >

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä: Tulevaisuudessa alamme puhua enemmän siitä hyvinvoinnista, jonka yhdessä syömisestä ja ruoasta saamme >

3. Terveellinen syöminen on brändätty pieleen.

”Terveellinen ruoka ymmärretään usein tylsäksi ja mauttomaksi. Lapissa talvella kuulin monen himourheilijan syövän lähinnä salaatteja ja puuroa. Jos hiihtää kuudesta yhdeksään tuntia päivässä, se ei riitä ravinnoksi.

Myös moni personal trainer suosittelee järjettömän tylsää ruokavaliota: puuroa, rahkaa, ananasta, proteiinia, salaattia, riisiä. Se on myös ravintoaineköyhää.

Kun ruokaa markkinoidaan vain terveellisyydellä, sen nautinnollisuus tai monipuolisuus unohdetaan. Meillä terveellisen ruoan ideaan liittyy vahvasti vähärasvaisuus, ja sen prototyyppi on salaatti. Olemme onneksi oppineet viime vuosina käyttämään öljyjä, mutta annostelemme niitä yhä liian niukasti. Öljyjä ja kalaa saisi olla ruokavaliossamme paljon enemmän.

"Onko suklaa sen herkumpi kuin ruisvoileipä?"

Herkuista monet on markkinoitu todella houkutteleviksi ja maukkaiksi. Elämme niin ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa, että herkut kieltäviä viestejä tulee kuitenkin jatkuvasti monelta taholta. Välillä ne putkahtavat minunkin alitajunnastani.

Armollisempaa asennoitumista voi kuitenkin opetella. Hyvään syömiseen mahtuu myös herkkuja. Herkun määritelmää kannattaa myös pohtia: onko suklaa sen herkumpi kuin ruisvoileipä?

"Vanha kunnon lautasmalli riittäisi useimmille ohjeeksi."

Syömisestä on tullut suoritus, kilvoittelu, johon pitää sitoutua. Siinä on aika vaikea onnistua. Silloin unohtuu, että minä ja minun kehoni olemme samaa joukkuetta. Kaikki tietävät, että terveellisintä on värikäs, kuitupitoinen, kasvisvoittoinen ruoka, jossa on sopivasti proteiinia. Vanha kunnon lautasmalli riittäisi useimmille ohjeeksi. Mutta onko se liian helppo malli? Itse pidän sitä nerokkaana.”

Näin syön

Jääkaapissani on aina porkkanoita. Myös ystäväni varaavat niitä minulle, kun tietävät, että olen tulossa kylään.

Noloin ruoka-ostokseni oli wc-pöntön mallinen karkkijauhepurkki. Sillä hetkellä se tuntui hauskalta ja nostalgiselta, sillä lapsena syötiin karkkijauheita. Nyt se jäi syömättä, joten mausta en tiedä.

80-vuotiaana haluan syödä maapähkinävoita suoraan purkista lusikalla mielin määrin. Saan toki syödä sitä nytkin, mutta purkit kuluvat tällä taktiikalla liian nopeasti.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Julkaistu: 28.5.2019
Muokattu: 27.8.2019
Jaa Somessa