Yhteishyvä selvitti: Kiire piinaa vapaa-ajalla – kotitöistä paineita 61 prosentilla suomalaisista - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Yhteishyvä selvitti: Kiire piinaa vapaa-ajalla – kotitöistä paineita 61 prosentilla suomalaisista

Kiire voi ajaa meidät kammottaviin tilanteisiin.

Reilusti yli puolet suomalaisista kokee kiirettä vapaa-ajallaan viikoittain. Mutta muutos on ehkä jo alkanut.

Jaa Somessa
Teksti
Terhi Kangas
Kuvat
Pietari Posti

Kiire ei heijastu nykyään ainoastaan kierroksiaan kiihdyttävään työelämään, vaan myös vapaa-aikaamme. Yhteishyvän lukijakyselyssä 62 prosenttia vastaajista kokee vapaa-ajallaan kiirettä viikoittain, ja 42 prosenttia kokee kiireen heikentävän elämänlaatua vapaa-ajalla.

Kiire luo vapaa-aikaan suorittamisen tunteen. Elämästä on yhä vaikeampi nauttia, kun ei osaa pysähtyä tai pysähtyessään tuntee tekevänsä jotain väärin, kun ei tee mitään.

Suomalaisten ajankäyttöön laajalti perehtynyt Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen määrittelee vapaa-ajan näin: se on aikaa, joka vuorokaudesta jää jäljelle, kun nukkumiseen, ruokailuun, peseytymiseen ja pukeutumiseen, ansio- ja kotityöhön sekä päätoimiseen opiskeluun käytetty aika on vähennetty.

Tilastokeskuksen Ajankäytön muutokset 2000-luvulla -tutkimuksen mukaan suomalaisilla on vapaa-aikaa keskimäärin 6 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa.

Vapaa-ajan määrä on lisääntynyt tunnin viikossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vapaa-aikaa on siis entistä enemmän, mutta moni tuntee itsensä kiireiseksi myös vapaalla.

Kiire voi ajaa kammottaviin tilanteisiin

Eräs kyselyyn vastaaja kertoo kiireen seurauksena hävittäneensä koko organisaation käyttäjätunnukset, toinen vetäneensä johtajaa turpaan ja saaneensa potkut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmatutkimuksen (2018) mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturman taustalla on useimmiten kiire, väsymys tai huolimattomuus.

Lukijakyselyn vastaajat ovat huomanneet myös yhteisöllisyyden vähentyneen, kun peruskyläilyillekään ei tahdo löytyä aikaa. Tai jos joskus löytyy, niin silloinkin räplätään kännykkää. Yhä useampi asia hoidetaan puhelimella tai sähköpostilla.

Jos ehtii omilta kiireiltään katsoa toisia ihmisiä, huomaa kiireen kaikkialla. Ihmiset ovat kireitä ja esimerkiksi bussissa uppoutuneita kännykän ihmeelliseen maailmaan. Jopa kävelytahti on kiireinen. Jos yrittää keskustella toisten kanssa, pitää toistaa, koska toinen osapuoli ei pysty keskittymään.

Miesten kiire on vähentynyt

Hannu Pääkkönen näkee Yhteishyvän lukijakyselyn vastaukset vahvasti samansuuntaisina kuin Tilastokeskuksen omat tutkimukset. Vastaajat kokivat kodinhoidon (48 %) aiheuttavan eniten paineita vapaa-ajalla. Toisena tuli sosiaalisten suhteiden ylläpito (34 %).

Erityisesti naiset ja alle 35-vuotiaat kokivat sosiaalisen median lisäävän paineita.

Instagramissa muiden elämän seuraaminen saa minut tuntemaan, että en itse saa mitään aikaan. Lopetin somen, ja nyt huomaan omat suoritukseni ja osaan arvostaa sitä, mitä ehdin tehdä enemmän.

”Kiireen kokemus on pitkässä vertailussa pysynyt melkoisen samana kuin esimerkiksi 80-luvulla, mutta eri väestöryhmien väliset erot ovat kasvaneet. Naisten kiire oli ajankäyttötutkimuksessamme kasvanut, mutta miesten vastaavasti vähentynyt”, Pääkkönen kertoo.

Vaikka nykyisät osallistuvat esimerkiksi lastenhoitoon aktiivisemmin kuin edellinen sukupolvi, jakautuvat kotityöt edelleen sukupuolten välillä epätasaisesti.

Naiset tekevät rutiininomaisia kotitöitä miehiä enemmän, mikä selittänee naisten suurempaa kiireen tuntua myös vapaa-ajalla.

Suomalaisten kiireen tunne on viime vuosina kasvanut, selviää Kantar TNS:n TNS Mind -kuluttajatutkimuksesta.

Joka kolmas kokee aktiivisen elämäntyylin aiheuttamaa kiireen tuntua, sillä haluaisi tehdä monia kiinnostavia asioita. Vielä tätäkin useampi, peräti 64 prosenttia suomalaisista, kokee, ettei ehdi tehdä vapaa-ajalla kaikkea mitä pitäisi. Tämä tuntemus on vahvistunut viime vuosina selvästi.

Liikunta ja luonto lääkkeinä

Akuuttia stressaavaa oloa kyselyyn vastaajat ovat parhaiten saaneet helpotettua liikunnalla (52 %), luonnossa liikkumisella (46 %) ja musiikin kuuntelulla tai televisiota katsomalla (40 %). Yksittäisiä mainintoja stressinpoistajina saivat myös muuan muassa lyhyet päiväunet, polttopuiden teko, kissavideoiden katselu, pasianssi ja kirkossa käynti.

Vastaajat, jotka eivät ole onnistuneet vähentämään suorituspaineita, haluaisivat vähentää sosiaalisen median käyttöä (30 %), saada apua kotitöihin (26 %) tai helppoja ja valmiita ruokalistoja koko viikolle (24 %).

Somessa oleminen vie aikaa muulta vapaa-ajalta. Siitä tulee huono omatunto, että senkin ajan voisi käyttää vaikka ulkoiluun.

Kiireen vastatrendi tulossa?

Tulevaisuustutkijalle kiire näyttäytyy niin työssä kuin vapaalla aikamme statussymbolina, ihmisen tärkeyden mittarina.

Elina Hiltunen pitää kiirettä suurena haasteena tulevaisuudelle, sillä se on yksi kroonistuneen stressin aiheuttaja. Hän on erityisen huolissaan Hannu Pääkkösen kertomista Tilastokeskuksen tutkimustuloksista, joissa jo 10–14-vuotiaat lapset, erityisesti tytöt, tuntevat itsensä kiireisiksi.

”Ympäristö luo kovia paineita myös vapaa-ajan aikatauluttamiselle, esimerkkinä keski-ikäisten maraton- ja ironman-villitykset. Jos et näytä hyvältä, olet laiska ja saamaton. Rentoutuminenkin pitää ’suorittaa’ vaikkapa joogaamalla.”

Rentoutuminenkin pitää ’suorittaa’.

Hiltunen katsoo tulevaan poimimalla yhteiskunnastamme heikkoja signaaleja. Ilmiöt, joita hän työkseen tarkastelee, noudattelevat yleensä tiettyjä syklejä. Trendille tulee kyllästymisen jälkeen vastatrendi.

Hiltunen on varovaisen toiveikas, että myös kiireen vastatrendi on tulossa.

”Heikkoja signaaleja löytyy jo. Kuuntelin juuri asiantuntijaa, joka totesi, ettei koiran kanssa tarvitse erikseen mitään harrastaa. Samoin kasvatusguru Jari Sinkkonen on todennut, että lapsesta voi kasvaa aivan kunnon kansalainen, vaikkei hän harrastaisi yhtään mitään.”

Yhteishyvän kyselyyn marraskuussa 2018 vastasi 826 S-ryhmän asiakasomistajaa. Kursivoidut tekstit ovat kyselyn avoimia kommentteja.

Poimi helpostusta arkeen

Lue myös

Julkaistu: 28.1.2019
Muokattu: 15.7.2019
Jaa Somessa