Hyväntahtoinenkin kysymys voi pilata juhlapäivän

”Näytäs nyt sitten sitä sun todistusta”, uteli eräs vieraista yo-juhlissani, ja pala nousi kurkkuuni. Keskinkertainen neljän pakollisen aineen ylioppilastodistus tuntui häpeälliseltä, ja tunsin itseni kelvottomaksi. Sietääkö juuri ja juuri riman ylittänyttä edes juhlia?

Arvosanojen ja tulevaisuudensuunnitelmien uteleminen on ehkä tavallista valmistujaisjuhlissa, mutta ainakin minulla se nostaa karvat pystyyn. Läpi on päästy, lakki on päässä ja juhlapäivä käynnissä, mutta tunkeilevat kysymykset ahtavat onnistumiset suorituskeskeiseen palkintokaappiin ja pakottavat katseet hähmäiseen tulevaisuuteen. Juhlakalu voi toki itse halutessaan kertoa onnistumisistaan ja haaveistaan, mutta kokemuksesta tiedän, että utelut saattavat ahdistaa.

Aloitin lukion kunnianhimoisesti. Suunnittelin kirjoittavani seitsemän ainetta erinomaisin arvosanoin ja lennähtäväni suoraan jatko-opintoihin. Toisin kuitenkin kävi.

Kun mielenterveysongelmat runnoivat perhettäni ja huoli poltti mielen karrelle, b-ruotsin ylioppilaskoe tuntui lähinnä surkealta vitsiltä. Puolet lukioajasta olin tilassa, jossa tuntui kuin joku olisi ajanut säännöllisesti ylitseni ruohonleikkurilla. Keskityin lopulta pelkästään selviytymään, eikä minulla ollut hajuakaan siitä, mitä haluan elämälläni seuraavaksi tehdä. Kysymykset arvosanoista ja unelma-ammatista tuntuivat irvokkailta.

Suorituskeskeinen yhteiskunta ajaa monet jo kouluaikana uupumukseen, ennen kuin työura on ehtinyt edes alkaa. Ylioppilaskokeen arvosanojen merkitys ja niiden aiheuttamat paineet ovat nykyajan ylioppilailla huomattavasti suurempia kuin aikanaan itselläni. Siksi toivoisin juhlavieraiden nielevän voileipäkakun lisäksi tiedustelunsa.

Kehitysehdotuksia, suorittamista ja sitku-ajattelua ei tarvita hetkeen, jossa onnistumisen äärelle pysähdytään yhdessä. Valmistujaisjuhla on suuri merkkipaalu nuoren elämässä, eikä silloin tule maalailla huolia huomiselle.

Ehkä juuri utelusta johtuen uskoin pitkään alisuoriutuneeni, mutta nyt tiedän paremmin. Olin keskinkertainen, minimivaatimuksin selvinnyt ylioppilas, mutta ennen kaikkea olin nuori tyttö, joka joutui selviytymään huolen ja surun keskellä. Olisin ansainnut päästä lehtien etusivuille yhdentoista laudaturin oppilaiden rinnalle, ja niin ansaitsee jokainen valmistuva!