Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Eveliina Hostila

Hopen kautta autetaan vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria. Toiminnanjohtaja Eveliina Hostilan mukaan sekä apua hakeneiden että lahjoitusten määrä kasvoivat koronan myötä.

"Joulu on vahvasti lasten juhla. Se kannustaa auttamaan, sillä on riipivää ajatella, ettei kaikissa perheissä ole varaa lahjoihin"

Teksti:
Iina Kansonen
Kuvat:
Meeri Utti
Julkaistu: 3.11.2021
Muokattu: 18.11.2021
Joulu on filosofi Frank Martelan mukaan juhla, joka herkistää ihmiset auttamaan – ja usein muitakin kuin vain omia läheisiään. Martela on tutkinut hyvää elämää ja hyväntekeväisyyttä vuosikausia.

Auttaminen on perustavanlaatuinen osa ihmisyyttä, sanoo filosofi ja hyvinvoinnin psykologian dosentti Frank Martela.

”Ihminen on sosiaalinen eläin. Me olemme syvällä tavalla toisiimme kiinnittyneitä. Elämä tuntuu merkityksellisemmältä, kun meillä on mahdollisuus auttaa toisiamme.”

Martela huomauttaa, että on yksilöllistä, kuinka vahva auttamisen ja hyvän tekemisen tarve ihmisellä on. Se on kuitenkin niin perustava osa ihmisyyttä, että jos tarve puuttuu kokonaan, voidaan puhua psykologisesta poikkeamasta.

Martela on tutkinut hyvää elämää ja hyväntekeväisyyttä vuosikausia. Hänelle merkittävin oivallus on ollut se, että kun tekee hyvää muille, tuottaa se hyvää myös itselle.

”Ihminen on sosiaalinen eläin.”

”Auttaminen antaa lopulta yhtä paljon hyvää avun antajalle kuin saajallekin.”

Apua mieluiten lähelle

Apua annetaan mieluummin lähelle kuin kauas ja herkemmin ihmisille, jotka ovat itselle läheisiä tai joiden tilanne on jollakin tapaa tuttu. Ilmiö on Martelan mukaan yleismaailmallinen.

”Jos on käynyt läpi tietyn tragedian, voi haluta myöhemmin auttaa samankaltaista tragediaa läpikäyvää ihmistä.”

Ihmiset auttavat mielellään käytännönläheisillä tavoilla. Esimerkiksi keräyksiin, joihin voi lahjoittaa konkreettista tavaraa, osallistutaan ahkerasti. Martelan mukaan ihmistä motivoi se, että hän pystyy kuvittelemaan toisen ihmisen ilon esimerkiksi tämän vastaanottaessa lahjan.

”Silloin lahjoittamisessa on yhteys omaan toimintaan. Kun jouluaattona avaan kotona paketteja, voin miettiä, miten jossakin muualla joku ilahtuu avatessaan lahjoittamiani paketteja.”

Juuri joulu on Martelan mukaan juhla, joka herkistää ihmiset auttamaan – ja usein muitakin kuin vain omia läheisiään. Joulu on jakamisen juhla, hän muistuttaa. Arjen keskellä ihmiset keskittyvät omiin suorituksiinsa, mutta jouluna on aikaa pysähtyä ja jakaa hyvää.

Joulu on Hopelle kiireistä aikaa

Saman on huomannut Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila. Hope auttaa suomalaisia vähävaraisia lapsiperheitä ympäri vuoden vaate-, tavara- ja rahalahjoituksin. Jouluna eletään yhdistyksen kiireisintä aikaa.

”Joulu on vahvasti lasten juhla. Se kannustaa auttamaan, sillä on riipivää ajatella, ettei kaikissa perheissä ole varaa lahjoihin”, Hostila sanoo.

Jouluna Hopella kääritään lahjapaperiin erityisesti kirjoja, leluja, pelejä, kuulokkeita, vaatteita, hygieniatuotteita ja urheiluvälineitä. Niitä voi lahjoittaa joululahjakeräyspisteissä ympäri maan. Toinen vaihtoehto on ostaa joululahja vähävaraiselle lapselle tai nuorelle Prisman verkkokaupasta. Hope toimittaa verkkokaupasta ostetun lahjan sitä tarvitsevalle perheelle. Viime vuonna verkkokaupan kautta lahjoitettiin yli 6800 joululahjaa.

”Meidän kauttamme halutaan tehdä konkreettinen hyvä teko antamalla lahja vähävaraisen perheen lapselle tai nuorelle. Omat ja lähipiirin kokemukset korostuvat. Jos ihminen on jäänyt itse jotakin vaille, hän ei halua, että niin käy jollekin toiselle”, Hostila kertoo.

Lahjoitukset lisääntyneet korona-aikana

Suomalaiset ovat Frank Martelan mukaan innokkaita hyväntekijöitä, ja korona on lisännyt auttamishalua entisestään. Hänen mukaansa jaetut ongelmat hitsaavat meitä yhteen ja muistuttavat, että tarvitsemme toisiamme.

Hope ry:n Eveliina Hostila kertoo sekä apua hakeneiden että lahjoitusten määrän kasvaneen korona-aikana.

”Olemme kehittäneet yhteistyökumppaniemme kanssa uusia tapoja auttaa. Yksi niistä on pizzaperjantai. Toimitimme perjantaisin pizzoja avustettaviin perheisiin.”

Hostila uskoo, että koronan aiheuttama avustettavien määrän lisääntyminen näkyy tämän vuoden joulukampanjassa. Siksi auttajia tarvitaan nyt kipeästi.

”Pienikin apu voi vaikuttaa vahvasti toiseen ihmiseen. Muistan, kuinka eräs ihminen itki saadessaan ruokalahjakortin. Ja sen, miten valtavan onnellinen toinen oli, kun sai toppahaalarin pienelle lapselleen.”

Frank Martela kumoaa toisinaan kuultavan väitteen siitä, että Suomen kaltaisessa kattavan sosiaaliturvan yhteiskunnassa ei tarvita vapaaehtoista auttamistyötä.

”Pienikin apu voi vaikuttaa vahvasti toiseen ihmiseen.”

”On paljon sellaista avuntarvetta, johon yhteiskunta ei vastaa. Tutkimusten mukaan me tarvitsemme sekä ihmisistä huolehtivaa yhteiskuntaa että vapaaehtoisia, jotka auttavat.”

Hän muistuttaa, että eräänlaiseksi auttamishaluksi voi laskea myös sen, että suomalaiset maksavat veroja mieluummin kuin monet muut.

”Suomalaiset ajattelevat, että minun maksamillani verorahoilla voidaan auttaa monia ihmisiä ja saada aikaan yhteiskunnallisesti hyviä asioita.”

Martelan mukaan nykykulttuuri korostaa liikaa yksilöllisyyttä ja itsekkyyttä. Todellisuus näyttäytyy filosofille kauniimpana.

”Meissä on enemmän hyvää kuin mitä välillä muistammekaan.”

”Auttamisesta tulee hyvä fiilis”

Pääkaupunkiseudulla asuva Marina Degerth on lahjoittanut tavaraa Hope ry:lle lähes seitsemän vuoden ajan.

”Vaatteita, lakanoita, pyyhkeitä, astioita, verhoja”, Degerth luettelee.

Kerran hän järjesti kaveriporukkansa kanssa nallekeräyksen, kun kuuli Hopelta, että vastaanottokeskuksen lapsille tarvitaan pehmolelunalleja.

Degerth kertoo teini-ikäisten lastensa siivoavan ilolla huoneitaan ja antavan kiertoon pieneksi jäänyttä vaatetta ja tavaraa, jota eivät enää tarvitse.

”Meillä on opetettu lapset pienestä pitäen siihen, että laitetaan tavaraa kiertoon. Eikä kaiken tarvitse olla meilläkään aina uutta.”

Degerth vie tavaraa Hopelle neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Hän sanoo Suomessa olevan paljon apua tarvitsevia perheitä.

”Tämä on konkreettisempaa kuin se, että lahjoittaisin johonkin rahaa kerran kuussa. Auttamisesta tulee joka kerta hyvä fiilis.”

Yhteistyötä lapsiperheiden hyväksi

  • Prisman verkkokauppa ja Hope ry tekevät tänä jouluna viidettä kertaa yhteistyötä vähävaraisten suomalaisten lapsiperheiden hyväksi.

  • Lahjoittaa voi esimerkiksi leluja, kirjoja ja vaatteita Prisman verkkokaupassa.

  • Verkkokaupasta ostetut joululahjat toimitetaan asiakkaan valitsemaan Hope ry:n toimipisteeseen, josta vapaaehtoiset toimittavat ne apua tarvitseville lapsiperheille. Asiakas voi valita 17 toimipisteen joukosta, mille paikkakunnalle hänen lahjoituksensa ohjautuu.

  • Hope ry on kerännyt Prisman verkkokauppaan esimerkkejä tuotteista, joita eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat toivoneet. Lahjoittaa voi kuitenkin minkä tahansa Prisman verkkokaupasta löytyvän tuotteen. Samassa tilauksessa voi lahjoittaa niin monta lahjaa kuin haluaa ja omaan budjettiin sopii.

  • Joululahjatilauksia Hope ry:lle voi tehdä Prisman verkkokaupassa 15.11.–12.12.2021.