1980-luvun lopulla tulevan laman merkit olivat ilmassa. Kuoman Kuomiokosken tehtaalla oli valmistettu kenkien osia kenkätehtaille ympäri Suomen jo vuosikymmenien ajan. Nyt bisnes kuitenkin sakkasi. Kenkätehtaat sulkivat oviaan, eikä niillä ollut enää tarvetta osille.
Kuoman toimitusjohtaja Antti Puttonen tiesi, että olisi keksittävä tuote, joka takaisi kenkätehtaan toiminnan jatkumisen myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Kaiken lisäksi sen pitäisi tapahtua pian.
Kuomiokosken tehtaalla kokeiltiin valmistaa monenlaista tavaraa: pesäpallomailoja ja -räpylöitä, kyynärsuojia ja motocross-hansikkaita. Niistä ei kuitenkaan ollut yrityksen pelastajaksi. Sen sijaan niistä saatiin materiaaleja tuotteeseen, joka lopulta pelasti kenkätehtaan.
"Kuoman Putkivarsi-saapas syntyi olosuhteiden pakosta. Hyödynsimme sen valmistuksessa urheiluasusteita varten tehtyjä pehmusteita. Meiltä löytyi kengän tekoon tarvittavat materiaalit ja osaaminen omasta takaa", kertoo vuodesta 1976 Kuoman toimitusjohtajana työskennellyt Puttonen.
Ensimmäinen Putkivarsi-saapas valmistui vuonna 1989.
"Putkivarsi on menestystarina. On kulunut 35 vuotta, ja teemme samaa talvisaapasta edelleen."
Kenkiä valmistetaan yhä samalla tehtaalla Kuomiokoskella kuin 1980-luvun lopulla. Vuosien varrella mallia on kehitetty, mutta idea lämpimästä, mukavasta ja helposti jalkaan sujahtavasta talvisaappaasta on pysynyt samana.
Lähes sata vuotta kengänvalmistusta
Jos tarkkoja ollaan, Putkivarsi-saappaan tarina alkaa jo vuodesta 1928. Silloin Antti Puttosen isä Juho Puttonen oli päättänyt perustaa yrityksen, joka valmistaisi erilaisia kenkätarvikkeita. Niinpä hän osti pienen tilan Kuomiokosken rannalta, keskeltä metsää. Sata vuotta sitten maaseudulla ei vielä ollut sähköverkkoa, ja Juhon ajatuksena oli hankkia tehtaan tarvitsema energia koskesta.
"30-luvulla täällä alettiin valmistaa pohjallisia, sisäkorkoja ja sukansuojia", Antti Puttonen kertoo Kuoman tehtaalla, joka sijaitsee edelleen Kuomiokoskella.
Sota katkaisi tuotannon hetkeksi, mutta kengillä oli menekkiä sen sodan jälkeisenä pula-aikanakin. Puttosen mukaan kysyntää riitti kaikelle mahdolliselle nahasta liimaan ja valmiisiin kenkiin. 50-luvun alussa Kuoma avasi toisen tehtaansa Mäntyharjulle, sillä pienessä Kuomiokosken kylässä ei ollut enää mahdollisuutta kasvattaa tuotantoa.
Seuraavina vuosikymmeninä Kuoman tehtailla valmistettiin monenmoisia kenkiä sekä niiden osia, kuten pohjia ja kärkikovikkeita. Kaikki sujui hyvin 80-luvun loppupuolelle saakka, jolloin vienti Neuvostoliittoon hiipui ja lama kolkutteli ovella. Sitten syntyi Putkivarsi.
Mutta miksi Kuoman talvisaappaasta tuli kaikkien suomalaislasten suosikkikenkä?
Lapset tarvitsevat entistä suurempia kenkiä
"Kyllä me 90-luvun alussa mietimme, loppuuko Putkivarsien huikea suosio kohta. Mutta ei niin käynyt. Kengille oli selkeä tilaus. Pienille lapsille tarvittiin helposti puettava, lämmin ja mukava talvijalkine", Puttonen muistelee Putkivarsien alkuvuosia.
Putkivarsilla ei juurikaan ollut kilpailijoita – ei kotimaisia eikä ulkomaisia. Vasta nyt markkinoille on alkanut ilmaantua halpatuotannon maissa tehtyjä, vastaavia talvisaappaita. Puttonen kuitenkin luottaa siihen, että suomalaiset arvostavat kotimaista, Suomessa tehtyä kenkää.
Putkivarsi vakiintui suomalaiseen katukuvaan ja päiväkotien eteisiin 90-luvun puolivälissä. Vaikka lama-aikana raha oli vähissä, lapset tarvitsivat käytännöllisiä ja lämpimiä talvikenkiä.
Kenkämallia on kehitetty vuosikymmenien aikana tarpeen mukaan. Puttosen mukaan on tapahtunut ”aikamoinen muutos”, jos alkuperäistä kenkää vertaa nykyiseen malliin.
"Aluksi kengän ulkopohjan reunat olivat liian matalat ja pohjan kulutuspinta liukas talvikeleillä, joten lisäsimme kitkaa ulkopohjaan. 2000-luvun taitteessa teimme kenkään kokonaan uuden ulkopohjan ja painoimme prässillä muotoja kengän varteen."
Myös materiaalit ovat muuttuneet. Nykyään käytetään paljon kierrätysmateriaaleja, Puttonen kertoo.
Kenkätehtaalla on pitänyt reagoida myös siihen, että lasten jalkojen koko on kasvanut.
"Lapsille täytyy tehdä entistä suurempia kenkiä. Aikaisemmin teimme kokoa 40 vain miehille, mutta nykyään lapsellakin voi olla sen kokoinen jalka."
Putkivarsia myös aikuisille ja ulkomaille
Vuonna 2023 Putkivarsia valmistettiin lähes 270 000 paria. Parhaimpina vuosina niitä on valmistettu jopa 600 000 paria.
Aluksi talvisaappaita valmistettiin vain lasten ko’oissa 22–35, mutta 90-luvun puolivälissä niitä alettiin tehdä myös aikuisille. Nykyään myydyistä Putkivarsista noin 70 prosenttia on lasten ja loput aikuisten kenkiä.
"Lapset ja eläkeläiset ovat aika samanlaisia kohderyhmiä. Molemmat tarvitsevat lämpimät, mukavat ja helposti puettavat talvikengät", Puttonen sanoo.
Putkivarsia on aina ollut saatavana mustina, sinisinä ja punaisina. Kun kenkien valmistus alkoi 80-luvun lopulla, valmistettiin niitä myös trendikkäissä neonväreissä.
"Oli ainakin kirkasta keltaista, vihreää, punaista ja oranssia", toimitusjohtaja Puttonen muistelee.
Nykyään Putkivarsia tehdään 28 värissä, ja niitä viedään 13 maahan, muun muassa Mongoliaan, Kazakstaniin, Ruotsiin, Kanadaan, Japaniin, Norjaan, Uzbekistaniin, Saksaan ja Baltian maihin. Koe-eriä on toimitettu muihinkin maihin, mutta aika näyttää, tuleeko niistä Kuoman vientimaita.
Puttonen muistelee, kuinka Japaniin tehtiin lasten talvisaappaita Muumi-kuosilla joitakin vuosia sitten. Lapset eivät kuitenkaan Muumeista innostuneet – toisin kuin japanilaiset naiset. Niinpä Kuoman tehtaalla alettiin valmistaa aikuisten Putkivarsia Muumi-kuosilla vientimarkkinoille.
Vahva usko tulevaisuuteen
Antti Puttonen tuntee Putkivarren historian. Ehkä juuri siksi hän uskoo, että talvisaapas säilyttää asemansa klassikkona myös tulevaisuudessa.
"Rakennamme ensi vuonna Mäntyharjuun lisää tehdastilaa. Olemme tehneet jokaisella vuosikymmenellä laajennustoimia tehtaisiimme ja varastoihimme 90-lukua lukuun ottamatta. Se oli laman murtama vuosikymmen."
Vaikka moni kengänvalmistuksen työvaihe hoituu nykyään koneellisesti, vaativat Putkivarret valmistuakseen myös käsityötä – ja nimenomaan kotimaista sellaista. Suosituille talvisaappaille myönnettiin suomalaisesta työstä kertova Avainlippu-merkki vuonna 1999. Kuomalla halutaan yhä pitää kiinni siitä, että kenkien valmistus tapahtuu kotimaassa.
Myös kenkien materiaalit pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan Suomesta. Esimerkiksi käytetyt pintakankaat, lämpöeristeet ja pakkaukset ovat suomalaista alkuperää.
Menestyksen jatkumista ei kuitenkaan voi odotella peukaloita pyöritellen, Puttonen tietää.
"Kehitystä täytyy tietenkin tapahtua. Meidän pitää kehittää materiaaleja, käyttömukavuutta sekä vastuullisuusasioita. Uskon, että sitten me kyllä pärjäämme."