Puolison kanssa kuin kämppiksiä – Onko se syy erota?

Moni pitkään yhdessä ollut pariskunta tunnistaa tilanteen: arki rullaa, mutta suhteen intohimo on hiipunut. Parisängyssä nukutaan sopuisasti, mutta muuta siellä ei puuhailla.

Kumppani tuntuukin enemmän kämppäkaverilta kuin rakastetulta. Sammunut roihu voi huolestuttaa ja panna miettimään suhteen tulevaisuutta.

Onko kämppissuhteeseen vertautuva parisuhde kuitenkaan välttämättä huono asia? Entä miksi puoliso alkaa tuntua kämppikseltä? Pari- ja perhepsykoterapeutti sekä yksilöterapeutti Kati Saleva Väestöliiton terapiapalveluista avaa ilmiötä ja sen eri näkökulmia.

Etääntyminen voi tapahtua huomaamatta

Parisuhteen alkuhuuma on vain yksi parisuhteen monista vaiheista. Sen ohimenevyyden takaa jo ihmisen fysiikka: hormonimyrsky koettelee elimistöä, ja siksi laantuu yleensä vuodessa tai parissa.

Siitä alkavat parisuhteen seuraavat vaiheet, joihin arkielämä tuo väistämättä haasteita. Työt, lapset ja muut velvollisuudet muuttavat niin yksilöitä kuin parisuhteen dynamiikkaakin.

”Arjen myötä parisuhteeseen tulee paljon uutta neuvoteltavaa”, Kati Saleva sanoo.

”On löydettävä tapoja sopia, ja se voi viedä romantiikkaa pois suhteesta. Moni myös haluaa kuormittavassa arjessa happea ja omaa tilaa.”

Epätasaisesti jakautuvat kotityöt tai riidat ajan ja rahan käytöstä alkavat vähentää kiinnostusta yhdessä vietettyä aikaa kohtaan. Toisaalta jos vaikeita keskusteluja ja konflikteja vältellään ja ongelmia lakaistaan maton alle, etääntyminen voi tapahtua jopa huomaamatta.

”Moni kokee, että jos henkistä yhteyttä ei ole, ei fyysinenkään läheisyys oikein innosta. Pariskunnasta toinen saattaa kuitenkin etsiä yhteyttä nimenomaan fyysisen läheisyyden kautta”, Saleva sanoo.

Salevan mukaan käytännön tason puhe vaikkapa kotitöiden jakamisesta ei vielä riitä, jos ollaan ajauduttu kovin erilleen.

”Olisi tärkeää päästä keskustelussa syvemmälle tasolle: miten toinen minut hyväksyy, miten minua huomioi ja miten hyvin kuuntelee. Kun tällaista syvempää yhteyttä saadaan palautettua, usein myös käytännön asiat ja niistä sopiminen alkaa sujua paremmin.”

Onko tärkeämpää intohimo vai kumppanuus?

On luonnollista, että pitkässä suhteessa fyysinen vetovoima muuttuu. Jos se ei haittaa kumpaakaan, entä sitten? Kämppissuhde voi olla toimiva ja turvallinen tapa elää.

Laimealta tuntuvassa vaiheessa voi myös olla hyödyllistä hyväksyä, että molemmat ovat kuormittuneita eikä energia juuri nyt riitä parisuhteen aktiiviseen hoitamiseen.

”Voidaan yhdessä todeta, että tämä menee kyllä ohi, ja tulee parempi vaihe”, Saleva selventää.

Salevan mielestä ei ole ihme, että kysymys intohimon puutteesta kuitenkin vaivaa niin monia.

”Aikamme on hyvin seksuaalissävytteinen. Eroottisuuden säilyttämisestä saatetaan tuntea paineita.”

Salevan mukaan parisuhteen kolme tasoa – tunnetaso, yhdessä tekeminen ja seksuaalisuus –painottuvat eri parisuhteissa eri tavalla.

”Jollakin seksuaalinen tai eroottinen taso ei alun perinkään ole se keskeisin”, Saleva muistuttaa.

”Esimerkiksi yhdessä tekeminen tai henkinen yhteys voi olla molemmille tärkeintä.”

Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää parisuhteessa. Jos suhteessa on turvallisuutta, arkista koskettamista ja lähellä olemista, voi kämppismäisyys olla aivan toimiva malli.

Salevan mukaan parisuhteessa on vaiheita, jolloin seksuaalisuudessa tapahtuu muutoksia esimerkiksi hormonitoiminnan myötä. Näissäkin vaiheissa kosketus ja läheisyys on kuitenkin tärkeää suhteen ylläpitämisen kannalta.

Tunneyhteys kuntoon ennen fyysisyyttä

Jos toinen osapuoli kuitenkin kaipaa erotiikkaa enemmän kuin toinen, ei terapiassa välttämättä ryhdytä ensimmäisenä miettimään, miten seksiä saataisiin suhteeseen lisää.

Salevan mukaan esimerkiksi avoimen suhteen kysymys on viime vuosina ollut pariterapioissa esillä hieman aiempaa enemmän. Avoin suhde tarkoittaa parisuhdetta, jossa sivusuhteet ja yhden illan jutut ovat sallittuja molemmille.

”On sellaista pohdintaa, auttaisiko se tuomaan intohimoa omaan suhteeseen.”

Tärkeämpää olisi kuitenkin pysähtyä keskustelemaan ja pohtimaan keinoja pariskunnan välisen tunneyhteyden palauttamiseksi.

”Usein terapiassa käydään läpi pettymyksiä, jotka ovat jääneet vuosien varrella käsittelemättä”, Saleva sanoo.

Suhteessa näkyy syyttelyä, kritisointia ja vaatimuksia.

”Toinen saattaa vetäytyä, koska pelkää konfliktien pahentavan tilannetta. Toinen voi hyökätä, koska haluaa tulla kuulluksi”, Saleva sanoo.

Reaktioiden taustalla voi olla syvälle juurtuneita pelkoja ja tarpeita. Näistä on tärkeää päästä puhumaan, jotta tunneyhteys parin välille voi palautua.

Parisuhteen päivitys kannattaa

Pitkää parisuhdetta on välttämätöntä päivittää: omaan kumppaniin pitää eri elämänvaiheissa tutustua uudelleen.

”Kumppani muuttuu vuosien varrella, ja itsekin muutumme. Parisuhteen kannalta on tärkeää kysyä välillä: kuka olet tänä päivänä? Mitä haluat elämältäsi?” Saleva kannustaa.

Kun näihin kysymyksiin saa vastauksia, voi miettiä, mitkä asiat ovat molemmille tärkeitä ja pitävät tunneyhteyttä yllä. Konkreettinen keino yhteyden säilyttämiseksi on järjestää yhteistä aikaa arjessa, matalalla kynnyksellä.

”Yhteisen ajan ei tarvitse aina olla vaikkapa juhlallinen treffiviikonloppu, jonka onnistumisesta tulee kovat paineet”, Saleva sanoo.

”Se voi olla sitä, että lasten mentyä nukkumaan ollaan yhdessä edes vähän aikaa: ei mennä kumpikin heti omalle laitteelle. Iltateen juominen tai sarjan katsominen yhdessä riittää.”