Minun kotiseutuni: Rento ja lupsakka Savo

Lupsakkuus ja välittömyys tekivät vaikutuksen Raija ja Veikko Ryynäseen, jotka muuttivat Pieksämäelle pääkaupunkiseudulta noin 13 vuotta sitten. Ensimmäinen koti oli Jäppilässä, jossa kyläläiset tulivat toivottamaan muuttajat tervetulleiksi lämmin leipä kainalossa. Sama meno jatkui myös pariskunnan siirryttyä nykyiseen kotiinsa Pieksämäen kaupunkialueelle.

Ryynäset päättivät jo 1990-luvun alussa muuttaa maalle eläkepäivien koittaessa. Kesäreissulla he saivat vinkin pienestä omakotitalosta Jäppilässä, Käprynlammen rannalla.

Muutto oli hyppy tuntemattomaan. Kontakteja Itä-Suomeen ei ollut ennestään. Kummasti ihmiset ovat kuitenkin tulleet tutuiksi.

"Aidan koukkuun alkoi ilmestyä omenia ja luumuja muovikassissa. Kerran huomasimme, että naapurihan se niitä toi. Siitä alkoi ystävyys", Raija, 73, muistelee hymyssä suin.

Lupsakan kiireettömyyden varjopuoli on Ryynästen kokemusten mukaan se, että aikataulut eivät pidä.

"Koko täällä asuttuna aikana en ole tavannut firmaa, joka olisi aikataulussa. Tähän on ollut vaikeaa tottua. Nyt tosin jo osaan itsekin suhtautua huolettomasti myöhästelyyn", Veikko kertoo.

"Täällä käydessään lapset pyörittelevät päätään, että eihän täällä ole mitään. Meille täällä on kaikki, mitä tarvitsemme."

Raija syntyi evakkomatkalla Ikaalisissa. Lapsuusaika kului Tampereella.

"Kun kävin kesäisin Imatralla, karjalan murre tarttui. Tampereella puhuin kuitenkin aina Tampereen murretta. Siihen aikaan pilkattiin, jos puhui karjalaa", Raija muistelee.

Kun Ryynäset muuttivat Savoon, Raija rupesi jälleen haastamaan. Karjalaisuus nousi selkäytimestä esille, ja Keski-Savossa itäiselle murteelle oli tilaa.

Miten useammalla paikkakunnalla asunut mieltää kotiseudun?

"Kotiseutu tarkoittaa sitä, että on oma koti jossakin ja tuo ukkokin on siellä. Se kodin ympäristö on kotiseutua", Raija määrittelee.

Kymmenen Australiassa asuttua vuotta ovat myös tuoneet suhteellisuudentajua. Vuodet opettivat, että ihmiset voivat elää monella tavalla ja silti lopputulos on hyvä.

"Aika paljon on itsestä kiinni, kuinka sopeutuu. Jos itsellä on hyvin negatiivinen asenne, missä tahansa on vaikeaa", Raija pohtii.

Veikko puolestaan on alun perin kotoisin Torniosta. Pohjoiset seudut eivät kuitenkaan herätä hänessä kotiseudun tunnetta.

"Koti on nyt täällä Pieksämäellä. Meidän sukumme on itse asiassa alkujaan lähtöisin tästä läheltä. Enhän minä mikään Stadin kundi ole", Veikko nauraa.

Raijalle tuli haikea olo, kun hän tapasi Jäppilään muuttamisen jälkeen koko elämänsä samalla kylällä asuneita ihmisiä.

"Tuntui, että niillä ihmisillä on oma paikka maailmassa. Se tuntui suurelta onnelta", Raija muistelee.

Ryynäset kiittelevät kilvan nykyistä kotiseutuaan. Terveyspalvelut toimivat hyvin ja kulttuuriakin on tarjolla. Jyväskylä, Mikkeli, Kuopio ja Savonlinna ovat kaikki noin sadan kilometrin säteellä. Sieltä saa sen, mitä ei saa parinkymmenentuhannen asukkaan pikkukaupungista.

"Täällä käydessään lapset pyörittelevät päätä ja sanovat, että eihän täällä ole mitään. Mutta meille on täällä kaikki, mitä tarvitsemme", Raija toteaa.

"Eikä sata kilometriä ole mikään matka täällä. Helsingissä sama aika meni, kun matkusti kaupungin yhdeltä laidalta toiselle", Veikko muistelee.

Ryynäset ovat kolunneet nykyisen kotiseutunsa nähtävyydet läpi tarkemmin kuin moni syntyperäinen. Kiehtovat kohteet esitellään omille vieraille samalla tavalla kuin kyläläiset aikanaan esittelivät ne heille.

"Pieksämäki on ainutlaatuinen maastoltaan ja luonnoltaan. Täältä on löydetty muinaissuomalaisten jäännöksiä", Raija kehaisee.

Muinaismuistot kertovat, että Pieksämäellä on ollut hyvä asua ja elää jo tuhansia vuosia sitten. Ja on edelleen.

Jäppiläläinen yrittäjä Ulla Hynninen, 35, istahtaa alas ja alkaa pohtia kotiseudun merkitystä. Vastausta saa odotella hetken. Kun on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla, monista asioista on tullut itsestään selviä. Sellaisia, joita ei tarvitse selitellä kenellekään.

"Turvallisuus. Se on minulle tärkeintä kotiseudussani. Ja pienellä kylällä yhteisöllisyys ja kylän hyvä henki antavat voimaa", Ulla pohtii.

Ulla Hynninen ei ole koskaan vakavissaan ajatellut muuttavansa pois Keski-Savosta. Hänen ei ole tarvinnut, koska töitä on ollut aina saatavilla.

Savolaisille tyypillistä on välittömyys: toisilleen vieraat ihmiset saattavat istua mutkattomasti saman pöydän ääreen. Juttu lähtee luistamaan, ja hauskoja tilanteita syntyy kuin itsestään.

Savolaisten leppoisalla uteliaisuudella on kuitenkin myös varjopuolensa.

"Kyllähän se välillä ärsyttää, kun kaikki tietävät kaiken ja jopa sellaisia asioista, joita ei itse itsestään tiedä", Ulla naurahtaa.

Ulla asuu omassa lapsuudenkodissaan miehensä ja kahden poikansa kanssa. Sukutilan pellot on vuokrattu pois, mutta haave omista viljelyksistä itää mielessä. Ehkä muutaman vuoden päästä kotikonnuilla kasvaa mansikkaa.

"Paikka on ollut meillä suvussa pitkään. Haluan kunnioittaa aiempien sukupolvien tekemää työtä, jatkaa sitä ja siirtää sitten omille jälkipolville", Ulla kertoo.

Raijan ja Veikon matkailuvinkit

• Retkeile Jäppilässä Kivikurun jylhissä maisemissa. Jääkauden muovaama kivierämaa siirtolohkareineen on kiehtova kohde luontonäkymistä nauttivalle.
• Risteile Kuopiossa Kallavedellä. Järvimaiseman ystävälle sopii myös laivamatka Kuopiosta Savonlinnaan.
• Hiljenny Ristikiven kirkossa Pieksämäen Partaharjulla. Ulkoilmakirkon seininä ovat hirret ja kattona taivas. Kirkon lähelle pääsee autolla ja sisälle myös pyörätuolilla.
• Tutustu Valamon luostariin Heinävedellä. Päivävierailulla voi piipahtaa luostarikirkkoon, museoon tai nauttia kauniista maisemasta. Valamon opisto tarjoaa myös lyhyitä, muutaman päivän kursseja elämän eri aloilta ympäri vuoden.

Ullan matkailuvinkit

• Retkeile Naarajoen melontareitillä. Pieksämäki–Kangasniemi-tien varteen jäävä Lomatrio on hyvä aloituspaikka, josta voi suunnitella lyhyempää tai pidempää retkeä savolaiseen maisemaan. Pieksämäen Kanoottiseura vuokraa kanootteja ja lainaa karttoja, joihin on merkitty reitin laavut, levähdyspaikat ja muut palvelut.
• Touhua lasten kanssa Nukkekodin pihapiirissä Pieksämäellä. Kesäisin tarjolla on ohjattuja leikki- ja askartelutuokioita. Huvilan yläkerrassa kokonainen satuvintti roolivaatteineen kutsuu teatterileikkeihin.