Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kumpi myy enemmän, hillo vai mantelimassa? Neljä faktaa laskiaispullista

Teksti:
Katri Riihivaara
Kuvat:
Ninna Lindstrom
Lähteet:
Arja Hopsu-Neuvonen, Marttaliitto ry, Ulla Leino: Viljatie: ruokaohjeita kautta maailman. Otava, 1994, SOK
Julkaistu: 1.2.2019
|
Muokattu: 19.1.2024
Laskiainen on alun perin aloittanut paastoon laskeutumisen: on syöty paljon valkoista ruokaa, joka paaston aikaan oli kiellettyä. Perinteestä muistuttaa laskiaispulla.

1. Resepti oli leipurioppilaan pelastus

Ruotsalaisen legendan mukaan laskiaispullan kehitti raippoja pelännyt leipurioppilas. Leipuri lupasi säästää hänet kuritukselta, jos oppilas kehittäisi reseptin kaikkia muita pullia paremmaksi pullaksi. Oppilas keksi täyttää vehnäpullan mantelimassalla ja säästyi näin rangaistukselta.

2. Lännestä suomalaiseen pöytään

Laskiaispulla on alun perin saksalaista alkuperää. Ruotsissa pulla yleistyi 1600-luvulla ja Suomeen se tuli 1800-luvulla. Laskiaispullaperinne siirtyi länsirannikon kautta muualle Suomeen. Suomalaisissa keittokirjoissa laskiaispulla alkoi näkyä 1800-luvun loppupuolella.

3. Kermavaahto uudehko lisä

Ruotsalaiseen perinteeseen kuului mantelimassa ehdottomana osana pullaa. Pulla nautittiin lautaselta, johon kaadettiin kuumaa maitoa. Hillo tuli täytevaihtoehdoksi vasta 1950-luvulla. Samoihin aikoihin pullaan alettiin lisätä myös kermavaahtoa.

4. Hillo on suomalaisten suosikki

Hillo maistuu suomalaisille mantelimassaa enemmän: hillopullia myydään S-ryhmän kaupoissa tuplasti mantelimassalla täytettyjä enemmän. Hillopullia syödään Suomen lisäksi myös ainakin Norjassa ja Tanskassa.

Katso kaikki laskiaisen reseptit