Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kun juhlavalmistelut lähtivät käsistä… Lukijoiden hauskat tarinat

Koostaja:
Yhteishyvän toimitus
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 22.10.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Valmistujaisiin ja muihin suuriin juhliin halutaan panostaa, mutta ovatko valmistelut menneet liian pitkälle, jos vanhemmat ottavat viikon siivouslomaa ja koko perhe pannaan kuuraamaan autotallin seiniä tai kiillottamaan ruokailuvälineitä? Yhteishyvän lukijat kertovat hauskoja tarinoita juhlavalmisteluista.

"Ennen ylioppilasjuhliani vaadin, että kaikki matot tampataan eikä kukaan saanut kävellä niillä ennen vieraiden tuloa."

"Ylioppilasjuhliin päätin tunnollisena tehdä kaiken itse: kutsukortit, ruoat ja siivouksen. Äidin pistin jopa ompelemaan juhlia varten pöytäliinat ja servetit, se oli vähän yliammuttua. Olimme molemmat täysin väsyneitä uurastuksesta, vaikka juhlat olivat aika pienet, 30 hengelle. Eikä kukaan huomannut edes servettejä, koristeita ja pöytäliinaa, joten tuntui jälkeenpäin aina turhalta."

Äidin pistin jopa ompelemaan juhlia varten pöytäliinat ja servetit.

"Rippijuhliani varten siivottiin koko talo, tehtiin leivoksia kolme päivää putkeen. Sekä pestiin lattialistojen välit hammasharjalla. Loppupeleissä suurin osa leivoksista meni pakkaseen, kun niitä ei syöty, ja vieraat kävelivät ulkokengät jalassa sisällä ja lattia oli hetkessä likainen."

Pestiin lattialistojen välit hammasharjalla.

"Yo-juhlia valmisteltaessa käytiin huonekalujen sijoittamisesta kolmen sukupolven naisten kesken niin kovaa keskustelua, että meinattiin saada kunnon sukuriita aikaiseksi. Onneksi saatiin kuitenkin asiat perspektiiviin ja kaikki paikalle juhlimaan varsinaisena juhlapäivänä!"

"Ainakin itse jostain syystä ennen vieraiden tuloa tarkistin edellisessä asunnossa, että kaikki kirjat ja CD-levyt ovat aina täydellisesti oikeassa aakkosjärjestyksessä! Ihan kuin vieraat niitä koskaan huomaisi."

"Minulle on käynyt vain niin, että olen leiponut aivan liian paljon tarjottavaa juhliin. Olen ollut sitten juhlien jälkeen aivan pulassa sen leivonnaismäärän kanssa."

"Piti olla aikoinaan vain pienet kihlajaiset molempien vanhempien seurassa. Homma lähti käsistä kun kohta jo pystytettiin vuokrattua, isoa juhlatelttaa pihalle..."

Väänsin 180 kivikovaa lusikkaleipää.

"Tyttären lakkiaiset tulossa ja päivänsankari itse oli toivonut lusikkaleipiä kahvipöytään. En ollut tehnyt pitkään aikaan niitä enkä muistanut, millä reseptillä olin tavannut niitä tehdä. Ilmeisesti en kuitenkaan sillä, minkä valitsin. Väänsin 180 lusikkaleipää ja paistamisen ja sokeroinnin jälkeen tietenkin maistettiin. Lusikkaleivät olivat todella hyvän makuisia, mutta niin kovia, että niitä olisi voinut käyttää ritsassa kivien tilalla. Eihän niitä voinut vieraille tarjota, olisivat rikkoneet hampaansa. Ei kun toisella reseptillä uutta taikinaa tekemään. Siinä vaiheessa mieskin oli jo apuna taikinan muotoilemisessa. Mutta juhliin saatiin kuin saatiinkin hyvänmakuisia ja pehmeitä lusikkaleipiä. Toiset 180 kpl. Ps. Oma väki sai syödä ne kivikovat testikappaleet."

"Autoin ystävääni valmistelemaan isompia juhlia. Hän on muutenkin tarkka siivouksesta, ja ennen juhlia tuli kyllä putsattua ihan kaikki mahdollinen. Lattialistat, verhotangot, kaikki nurkat... Eipä tulisi juhlissa kiinnitettyä huomiota, jos patterin takana olisi pölyä..."

"Omia yo-juhliani varten piti äitini mielestä pestä myös saunamökin suihkun katto... Tai sitten tulevat juhlat oli hyvä syy saada tytär pesuhommiin."

"Valmistelimme ylioppilasjuhliani perheen voimin muutama vuosi sitten. Se oli kätevä hetki saada kaikki keskeneräiset hommat kotona valmiiksi. Niinpä roikkumaan jäänyt remontti saatiin valmiiksi, pihakalusteet maalattiin ja muut pienet pintaremontit puuhasteltiin loppuun. Juhlia on hyvä pitää aika ajoin, jotta keskeneräiset projektit kotona eivät jää roikkumaan!"

Juhlia on hyvä pitää aika ajoin, jotta keskeneräiset projektit kotona eivät jää roikkumaan!

"Valmistelin omat yo-juhlani, sillä vaikka olin nuori, olin myös äiti ja asuin lasteni ja heidän isänsä kanssa. Jo lukulomalla pesin ikkunoita ja järjestin kaappeja opiskelun, imettämisen ja vaipanvaihdon lomassa. Ja juhlaviikolla päätin sitten tehdä ristipistoliinan kruunaamaan juhlan. Tein sitä viimeistä yötä myöden itkua tuhertaen eikä se valmistunut juhliin, mutten uskonut sitä ajoissa, joten vaihtoehtoinen liina jäi silittämättä. Ne juhlat kruunasi sitten ryppyinen liina! Ja se ristipistotyö on muuten kesken edelleen."

Lukijat kertoivat juhlamuistoja Yhteishyvä.fi:ssä.

Lue myös