Nuoret kasvihuoneviljelijät yhdistivät voimansa – palkintona vihdoin kaunis vuonankaalisato | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Nuoret kasvihuoneviljelijät yhdistivät voimansa – palkintona vihdoin kaunis vuonankaalisato

Vuonankaalin puutarhurit sanovat, että yhteishenki on hyvässä seurassa syntynyt aivan itsestään. Kuvassa vasemmalta Harjutarhojen Annika Luhtala, Jenni Haapasalo, Petri Haapasalo ja Mikko Luhtala, sekä edessä Piltin Puutarhan Hanna Helenius.

Vuonankaalin puutarhurit sanovat, että yhteishenki on hyvässä seurassa syntynyt aivan itsestään. Kuvassa vasemmalta Harjutarhojen Annika Luhtala, Jenni Haapasalo, Petri Haapasalo ja Mikko Luhtala, sekä edessä Piltin Puutarhan Hanna Helenius.

Miedosti pähkinältä maistuvan vuonankaalin pienet, pyöreät lehdet muodostavat kauniita ruusukkeita. Ne kestävät hyvin esimerkiksi juhlasalaateissa. Varsinaissuomessa toinen puutarha tuottaa ja toinen markkinoi hittituotteen.

Jaa Somessa
Teksti
Mari Schildt
Kuvat
Vesa Tyni

Valtavissa kasvihuoneissa kasvaa ruusukemaista vuonankaalia vihreänä mattona. Vuonankaalin taimet liikkuvat puutarhan linjastoilla lamppujen ja kastelujärjestelmän alla automaattisesti eteenpäin kasvuvaiheensa mukaan. Harjutarhat -puutarhan nuoret yrittäjät tarkkailevat ja säätävät kännykän kautta kasvuolosuhteita: lämpöä, valoa ja kastelua.

Vuonankaalin hyvinvointi kiinnostaa myös Piltin Puutarhan yrittäjää Hanna Heleniusta. Hän ostaa ja markkinoi eteenpäin kaiken Harjutarhoilla kasvatettavan vuonankaalin.

”Tämä on ihan win-win-tilanne”, Helenius sanoo.

Miljoonien eurojen velat niskassa

Kolme vuotta sitten tilanne Varsinais-Suomen Koskella oli aivan toinen. Kaikki mahdollinen oli yritetty, jotta tomaatin vesiviljely olisi saatu tuottavaksi. Niin ei kaikesta epätoivoisesta yrittämisestä huolimatta koskaan tapahtunut, vaan neljän nuoren yrittäjän oli pakko antaa periksi. Se oli siinä.

”Jos emme olisi lopettaneet tomaatin viljelyä, emme olisi tässä. Vedettiin ihan tappiin saakka”, Petri Haapasalo sanoo.

Käytännössä Harjutarhojen nuoret yrittäjät olivat kuitenkin pääsemättömissä, koska nykyaikaiseen, puolen hehtaarin kasvihuoneeseen oli investoitu miljoonia euroja.

”Meillä ei ollut takaovea. Olisimme sitä käyttäneet, jos olisi ollut. Oli vain puskettava eteenpäin”, Jenni Haapasalo kuvailee.

Ratkaisu löytyi melkein naapurista

Päätöksestään yrittäjät kertoivat myös lohjalaiselle kollegalleen, Hortiherttuan Toni Tannerille. Alan huutokaupassa tutuksi tullut Tanner oli seurannut nuorten puutarhurien taivalta. Nyt Tannerille kerrottiin puhelimessa kylmäävät uutiset.

”Toni on jälkeenpäin sanonut, että hän tajusi, että nyt on toimittava heti”, Petri Haapasalo kertoo.

Tannerin auto karautti pihaan vielä samana iltana. Yrittäjät istuivat alas ja puhuivat puoleen yöhön: olisiko yritys mahdollista vielä pelastaa?

Tanner järjesti muutaman päivän päästä niin, että kasvihuoneisiin kylvettiin jääsalaattia, jonka hän lupasi ostaa ja välittää eteenpäin.

Tanner muisti myös serkkunsa pitkällisen haaveen kasvattaa vuonankaalia, joka nimestään huolimatta on salaatti-, ei kaalikasvi.

”Toni on monet kerrat saanut kuunnella, miten viljelisin vuonankaalia, jos rakentaisin uuden kasvihuoneen. Nyt hän soitti ja sanoi, että tässä se ratkaisu nyt on, melkein naapurissa. Menepä katsomaan”, Hanna Helenius muistelee.

Etelä-Euroopassa pitkät perinteet

Kiinnostus vuonankaaliin oli herännyt Heleniukselle asuntoautolomilla eri puolilla eteläistä ja keskistä Eurooppaa. Ruokakauppareissuilla hän oli huomannut, kuinka paikallisille maistui vuonankaali meillä suosittua lehtisalaattia paremmin. Etelä-Euroopassa vuonankaalia on kasvatettu ruoaksi antiikin Rooman ajoista lähtien.

”Tykkäsin siitä heti maistettuani itsekin. Se maistuu hiukan pähkinältä”, hän sanoo.

Piltin Puutarhan kasvihuoneet puskivat kuitenkin täyttä häkää versovaiheen baby leaf -pinaattia. Tuotanto pyöri omalla painollaan ja Helenius pohti, että paukkuja riittäisi taas liiketoiminnan kehittämiseenkin. Hän oli tehnyt kasvikokeiluja, mutta vuonankaali kiinnosti kaikkein eniten.

Yhteys löytyi saman tien

Helenius tutustui Harjutarhojen nuoriin yrittäjiin. Kävi ilmi, että he ovat kaikki kolmekymppisiä lapsiperheellisiä. Muutenkin yhteys tuntui löytyvän saman tien.

”Kuulin heidän tarinansa vaikeiden vuosien läpi rämpimisestä. Pystyn samaistumaan siihen, koska päättyneen vuosikymmenen alussa meilläkin oli tosi vaikeita vuosia kurkunviljelyn kanssa. Tunsin kunnioitusta heitä kohtaan ja ajattelin, että tässähän se ratkaisu on. Jos he haluavat viljellä minulle vuonankaalia, niin teemme tästä toimivan yhteistyökuvion”, hän kertoo.

Harjutarhoilla ollaan samaa mieltä tiimihengestä – sitä ei tarvinnut erikseen luoda, vaan se syntyi luonnostaan. Kemiat kohtasivat.

”Hannalla oli niin selkeä visio olemassa, että siihen oli helppo tarttua”, Annika Luhtala sanoo.

Kaunis salaatti vaikkapa juhlapöytään

Hanna Helenius on edelleen innoissaan vuonankaalista.

”Salaattia ei enää tehdä vain lehtisalaatista, kurkusta ja tomaatista. Halutaan värejä, muotoja ja suutuntumaa. Vuonankaalin pienet, pyöreät lehdet muodostavat kauniita ruusukkeita. Ne kestävät esimerkiksi juhliin tehdyssä salaatissa kauniina eivätkä lässähdä ennen kuin vieraat ovat edes saapuneet”, hän kertoo.

Kauniita vuonankaalin ruusukkeita käytetään myös annosten koristelussa.

Vuonankaali kasvaa maaperän sijaan pöydillä eli turpeessa tarjottimilla. Kun vuonankaali on noin tulitikkuaskin korkuista, tarjottimet nostetaan hihnalta ja vuonankaalin ruusukkeet leikataan ja pakataan käyttövalmiina pusseihin ilman multaa tai kasvatusruukkuja.

Puutarhalla linjastojen välissä on keltaisia, lakanamaisia liimakankaita, joihin epäonniset ötökät jäävät kiinni. Siellä täällä on kukkaruukkuja, joissa asuu ohran seassa kirvoja. Ne pitävät puutarhurin arvokkaat biologiset torjujat, kirvavainokaiset, tyytyväisinä silloin, jos puutarhalla ei muuten riitä niille kirvoja. Muuta tuholaistorjuntaa puutarhalla ei käytetä.

Tällä hetkellä vuonankaalia kasvaa parilla tuhannella neliöllä. Yrittäjät kertovat, että suunnitelmia tuotannon lisäämisestäkin on, mutta tarkoitus on edetä kestävästi kysynnän mukaan.

Puutarhayrittäjien yhteisö on avulias

Vaikka puutarhat ovat toistensa kilpailijoita, ala on yrittäjien mukaan myös yhteisöllinen. Kollegoja tavataan, ja kokemuksia ja vinkkejä jaetaan. Ei ole tavatonta, että riennetään avuksi, kun toisella on hätä. Mutta se on harvinaisempaa, että perinteikäs maataloustuotanto rakennetaan verkostoksi, joka on tutumpi uuden teknologian ja alustatalouden start up -yrityksistä.

”Olisi järjetöntä, että kaikki hankkisivat esimerkiksi kaiken irtaimiston. Yhteistyöllä saamme laitteiston käyttöä tehostettua merkittävästi”, Petri Haapasalo sanoo.

”Piltin Puutarhalla on tehty kalliit pakkauskoneinvestoinnit. Vuonankaalista saan lisää pakattavaa ja tapettua investointeja sillä”, Helenius sanoo.

Verkostomainen yrittäjyys edellyttää myös uudenlaista asennoitumista.

”Koska Harjutarhojen yrittäjät toimivat meidän laatusertifikaattiemme alla, toiminnan täytyy olla läpinäkyvää puolin ja toisin. Minun täytyy olla satavarma, että he toimivat juuri niin, kuin haluan toimittavan. Emme voi salata toisiltamme asioita”, Helenius sanoo.

”On tärkeää, että henkilökemiat toimivat ja luottamus on molemminpuolista. Kaikilla on yhteinen päämäärä, jota kohti puskemme”, sanoo Mikko Luhtala.

Äkkiä pieni, ruusukemainen vuonankaali ei vaikutakaan enää vain salaatilta. Siinä on myös maaseudun tulevaisuuden makua.

Vuonankaalin verkosto

Harjutarhat Oy, Koski Tl.

Perustettu vuonna 2013. Yrittäjät Petri Haapasalo, 31, Jenni Haapasalo, 30, Annika Luhtala, 34, ja Mikko Luhtala, 31, huolehtivat vuonankaalin viljelystä.

Piltti Oy Kauppapuutarha, Riihikoski.

Kolmannessa polvessa toimiva perheyritys huolehtii vuonankaalin pakkaamisesta, myynnistä ja markkinoinnista. Toimitusjohtajana toimii Hanna Helenius, 37.

Kuljetuspalvelu Aaltonen & Reko Oy, Säkylä.

Vuonna 2010 perustetun kuljetusliikkeen yrittäjät Tero Aaltonen, 40, ja Mikko Reko, 40, huolehtivat vuonankaalin logistiikan pakkaamosta S-ryhmän keskusvarastoon Sipooseen.

Lue lisää tarinoita tuotteiden takana

Julkaistu: 25.3.2020
Muokattu: 25.3.2020
Jaa Somessa