Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Henrik Bardy viljelee rypsiä Siuntiossa. "Kun ostan kaupasta rypsiöljyä, on hauska ajatella, että pullossa voi olla meidänkin peltojen satoa."

Rypsi on herkkä kaunotar, ja siksi kultaisia peltoja näkee Suomessa yhä harvemmin

Teksti:
Sanna Wallenius
Kuvat:
Meeri Utti, Eveliina Vuorma
Julkaistu: 9.5.2023
|
Muokattu: 9.5.2023
Henrik Bardyn rypsi päätyy Suomen suurimpaan kasviöljypuristamoon Kirkkonummelle. Apetitin tuotantolaitoksen läpi kulkee vuosittain 130 000 tonnia rypsin- ja rapsinsiemeniä. Laadukas rypsiöljy on kotimainen ylpeys.

Siuntiolainen rypsipelto hehkuu sinistä taivasta vasten niin voimakkaan keltaisena, että moni ohikulkija ohjaa auton vaistomaisesti tien laitaan ja ikuistaa näyn kännykkäkameralla.

Påvalsin tilan Henrik Bardy saa nauttia kukkamerestä lähes joka kesä, mutta kuvien ottamiseen ei ole aikaa. Kun hennon hunajaiselta tuoksuvan rypsin kukinta alkaa kesä-heinäkuussa, Bardy saapastelee pellollaan päivittäin havaitakseen kuoriaiset ja muut mahdolliset tuholaiset ajoissa.

Rypsi ei ole helpoin viljelykasvi, ja sen vuoksi keltaisia peltoja näkyy Suomessa nykyään harvemmin. Oleellinen ero perinteisiin viljoihin verrattuna on se, että rypsiä voi viljellä samalla peltolohkolla vain viiden vuoden välein. Kierrolla pyritään välttämään möhöjuurta, joka on öljykasveille tuhoisa tauti.

”Tärkeintä on huolehtia maan kasvukunnosta ja kasvuston kylvöstä. Sää saisi olla sopivasti sateinen ja aurinkoinen ihan kuten muillakin viljelykasveilla”, Bardy tuumaa.

Rypsin viljelyn hän kertoo oppineensa äidiltään. Påvalsin tila on ollut suvun hallussa yhtä taukoa lukuun ottamatta 1500-luvulta asti. Viimeiset 17 vuotta tilaa on luotsannut Henrik, joka viljelee 82 hehtaarin peltoalueella myös ohraa, ruista, vehnää ja hernettä. Rypsillä on hänen sydämessään kuitenkin erityinen paikka.

”Rypsin viljelyllä on tärkeä rooli Suomen ruokatuotannon ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Elintarviketeollisuus tarvitsee rypsiöljyä ja rehuteollisuus puolestaan rypsipuristetta.”

Rypsin keltaista loistoa katselisi pidempäänkin, mutta kukat kuihtuvat ja pellon väri muuttuu vihreän kautta harmaaksi muutamassa viikossa. Sen jälkeen rypsin tärkein osa, tummanruskeiksi kypsyneet siemenet, piileskelevät hetken pitkulaisten palkojen uumenissa, kunnes Bardy istahtaa puimurin kyytiin ja kerää 34 000 kilon sadon talteen.

Roskatkin hyötykäyttöön

Kun rekka valuttaa rapisevaa lastia alas lavalta, käy ensin mielessä, että sehän on kuin sepeliä. Tummanruskeat rypsinsiemenet katoavat lattiaritilän läpi alas kuljetinlinjastolle, josta ne jatkavat matkaansa seulontaan. Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevaan Apetitin öljypuristamoon päätyvät myös Henrik Bardyn puimat siemenet.

Kotimaista-rypsiöljyä valmistetaan Suomen suurimmassa kasviöljypuristamossa Kantvikissa.

Tänään tehtaalle saapuu tosin rekkalastillisia kauempaakin, Baltiasta saakka. ”Haluaisimme käyttää pelkästään kotimaista rypsiä ja rapsia, mutta tällä hetkellä sitä ei ole saatavilla niin paljon kuin tarvitsemme. Siksi ostamme siemeniä myös muualta, pääasiassa Baltian maista”, tuotantopäällikkö Riku Holopainen kertoo.

Kantvikissa sijaitseva Apetitin tehdas on Suomen suurin kasviöljypuristamo. Siellä valmistetaan myös S-ryhmän Kotimaista-öljyä. Tuotantolaitoksen läpi kulkee vuosittain 130 000 tonnia rypsin- ja rapsinsiemeniä. Tontilla seisoo muun muassa bioenergialaitos, jonka ansiosta kasviöljypuristamon hiilijalanjälki on pienentynyt yli 90 prosentilla.

”Poltettavaksi menevät siementen joukosta eroteltavat roskatkin eli seulontajakeet. Niitä käytetään höyryn tuotannon raaka-aineena yhdessä puuhakkeen kanssa. Bioenergialaitoksen tuottama höyry taas käytetään kasviöljypuristamossa”, Holopainen sanoo.

Vaikka öljypuristamo näyttää massiiviselta laitokselta, henkilökuntaa toimipisteessä on vain viisikymmentä. Isoimman urakan hoitavat koneet. Tosin kaikkeen eivät nekään pysty.

Siemenet suurennuslasin alla

Laborantti Paula Nykänen tutkii tummia siemeniä suurennuslasin läpi. Välillä hän heilauttaa kädessään olevaa astiaa kuin kullanhuuhtoja vaskoolia.

”Aika paljon roskaa ja raakoja siemeniä”, Nykänen arvioi ja puhdistaa astiassa olevan erän.

Tehtaalle tulevien siemenerien laadun tarkistaminen on tärkeää, sillä se määrittää raaka-aineen lopullisen hinnan.

”Jos öljykasvien ei anneta kypsyä tarpeeksi pitkään, se näkyy yleensä täällä päässä. Säätilatkin vaikuttavat. Jos on ollut kuivaa, siemenet ovat yleensä pieniä ja joukossa on enemmän rikkakasveja.”

Rypsissä ja rapsissa ei ole juurikaan eroa, ja siksi niitä käytetään usein sekaisin.

Mutta miten ihmeessä rypsin ja rapsin siemenet erottaa toisistaan? Kasvien välille on vaikeaa tehdä eroa. Niiden kukatkin ovat hyvin samankaltaisia.

”Rapsin siemen on melkein musta ja yleensä hiukan isompi. Rypsi taas ruskeampi ja pienikokoisempi”, Nykänen opastaa.

Rypsissä ja rapsissa ei ole juurikaan eroa, ja siksi niitä käytetään usein sekaisin. Lopullista kotimaista tuotetta kutsutaan rypsiöljyksi.

Rypsiöljyn säilyvyys on hyvä

Reilun viiden metrin pituinen rypsiöljypuristin näyttää jättiläismäiseltä sylinteriltä, jossa on korkkiruuvikierteitä. Kone ahmaisee sisäänsä 17 000 kiloa siemeniä tunnissa ja tiristää niistä öljyn vain lämpöä ja puristusvoimaa apuna käyttäen. Puolen litran rypsiöljypulloon tarvitaan noin 1,5 kiloa siemeniä.

Kun öljy tulee puristimesta, se on tumman väristä ja aika voimakkaan makuista. Lopullisen kullankeltaisen sävynsä ja miedon makunsa rypsiöljy saa, kun se raffinoidaan eli tislataan alipaineen avulla. Käsittelyn ansiosta rypsiöljyn säilyvyys paranee ja se kestää kotikeittiössä helposti vuoden.

Ennen pakkaamoon lähtemistä rypsiöljystä analysoidaan laboratoriossa kosteus, vapaiden rasvahappojen pitoisuus, väri, fosfori sekä maku eräkohtaisesti. Rypsiöljyssä riittää hyviä ainesosia, vaikka se tahtoo imagoltaan hävitä Etelä-Euroopan eliksiirille, oliiviöljylle.

”Rypsiöljyssä on vähemmän kovaa rasvaa ja enemmän terveellisiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja sekä e-vitamiinia kuin oliiviöljyssä. Rypsiöljy sopii täydellisesti ruoanlaittoon ja leivontaan”, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jenny Tallberg kehaisee.

Kysyntä onkin kovaa. Kantvikin puristamolta rypsiöljyä lähtee ravintoloihin ja elintarviketeollisuuteen isoissa kanistereissa ja tuhannen litran konteissa. Kuluttajamyyntiin menevät öljyt pullo-tetaan erikseen.

”Tuolta löytyy vähän isompikin pakkaus”, Tallberg sanoo ja viittilöi pihalle, jossa öljyä tankataan parhaillaan säiliöautoon. Säiliöön mahtuu 40 000 litraa.

Apetit Oyj

  • Apetit aloitti toimintansa vuonna 1950 Länsi-Suomen Sokeritehtaana. Nykyään yhtiö valmistaa kasvis- ja ruokapakasteita sekä öljykasvituotteita. Se on Suomen suurin rypsiöljyn valmistaja.
  • Työntekijöitä konsernissa on 288, ja tuotantolaitoksia on Kirkkonummella, Säkylässä ja Pudasjärvellä.
  • Apetitin tavoitteena on saada suomalaiset viljelijät innostumaan öljykasvien viljelystä. Se tutkii ja kouluttaa sekä jakaa tietoa viljelijöille RapsiApp-sovelluksen kautta.

Lue lisää Tuotteen takana -sarjan tarinoita