Pienituloisen perheen kaikki rahat menevät ruokaan: ”Meillä ei syödä kalaa juuri koskaan” - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Pienituloisen perheen kaikki rahat menevät ruokaan: ”Meillä ei syödä kalaa juuri koskaan”

Äiti ja lapsi ruokakaupassa.

Suomalainen käyttää keskimäärin parisataa euroa kuussa ruokaan, mutta pienituloisessa lapsiperheessä tästä vain haaveillaan. Ruokakaupassa ratkaisee hinta, ja loppukuusta pihistetään entisestään.

Jaa Somessa
Teksti
Kirsi Hemánus
Kuvat
Shutterstock

Suomalaiset käyttävät ruokaostoksiin ja alkoholittomiin juomiin keskimäärin 200 euroa henkeä kohden kuukaudessa. Se on 11,5 prosenttia käytettävissä olevista tuloissa. Luvut koskevat vuotta 2017 ja käyvät ilmi Tilastokeskuksen aineistosta.

Helsinkiläisen kolmen lapsen äidin Kristiinan mielestä summa kuulostaa isolta. Perheen molemmat vanhemmat käyvät kokopäivätöissä, ja lapset ovat päiväkodissa, ala-asteella ja yläasteella.

”Ei meillä ole laittaa tuhatta euroa ruokaan. Tosin nuorin lapsista on vasta pieni, mutta vanhin poika on teini ja kovimmassa kasvuiässä. Hänen kohdallaan ruokaan varmasti kuuluisikin mennä se parisataa euroa”, Kristiina sanoo.

”Vuokran ja laskujen maksamisen jälkeen kaikki rahat menevät ruokaan."

Perhe käyttää ruokaan kuukausittain noin 700 euroa. Joskus vähän yli, joskus alle. Kristiinan mukaan rahat eivät tunnu koskaan riittävän.

”Vuokran ja laskujen maksamisen jälkeen kaikki rahat menevät ruokaan. Joskus on tietysti pakko tehdä joitakin hankintoja. Positiivista on se, että minua kiinnostavat ympäristöasiat ja kierrätys, ja lapsetkin on opetettu siihen. Vaatteiden ja tavaroiden käytettynä hankkiminen sopii meille.”

Tuoretta kalaa vain kerran kuussa

Ruokakaupassa on pakko katsoa hintoja. Se, mihin ei ole juuri koskaan varaa, on tuore kala.

”Joskus aiemmin, kun oli hieman enemmän rahaa, ostin kalaa useammin välittämättä hinnasta. Nykyisin raaskin ostaa lohta ehkä kerran kuussa. Olisi hienoa, jos voisi syödä kalaa 2-3 kertaa viikossa, sehän olisi terveellistäkin”, Kristiina sanoo.

Hän on vuosien varrella tottunut nipistämään kaikesta. Hedelmiä ja vihanneksia hän kuitenkin ostaa aina.

"Jos olisi enemmän rahaa, ostaisin hedelmiäkin monipuolisemmin."

”Se on minun valintani, mutta ostan vain peruslajikkeita. Jos olisi enemmän rahaa, ostaisin hedelmiäkin monipuolisemmin ja erikoisempia vihanneksia ja yrttejä.”

Hinta ratkaisee myös leivän kohdalla.

”En osta kalliita artesaanileipiä. Jätskihyllystä valitsen kahden euron jäätelölitran, joka on hyvää sekin, en kuuden euron pakkausta.”

Vastuullinen työ, eivätkä rahat silti riitä

Perheessä ei ole autoa, joten ostokset tehdään yleensä lähikaupoista. Arki kolmen lapsen kanssa on hektistä. Kristiina on luokanopettaja, joka tekee viisipäiväistä viikkoa ja suhtautuu työhönsä sekä innostuneesti että vastuunsa tuntien. Hän kokee tekevänsä yhteiskunnalle tärkeää työtä.

”Silti joudun olemaan koko ajan kusi sukassa rahan riittämisen suhteen. Ei se hyvältä tunnu”, Kristiina sanoo.

Joskus olisi kiva tehdä ylimääräisiä hankintoja tai lähteä vaikka pienelle matkalle. Sellainen ei ole perheelle mahdollista. Jos on ylimääräisiä menoja, loppukuussa pitää pihistää ruokamenoista entisestään. Elämä menee kituuttamiseksi.

"Jos vaikka uusi vaate repeää tai häviää, on sekin jo rahakysymys."

Lapsetkin ovat tietoisia tilanteesta, vaikka sitä ei ääneen voivotella.

”En halua, että he joutuvat jännittämään rahojen riittämistä. Mutta jos vaikka uusi vaate repeää tai häviää, on sekin jo rahakysymys. Emme voi ostaa jatkuvasti uusia.”

Rahatilanne on mielessä koko ajan

Kristiinan on pakko olla koko ajan täysin kartalla siitä, paljonko rahaa on.

”Usein loppukuusta huomaan, että pinna alkaa kiristyä. Se johtuu osittain muistakin asioista, kuten väsymyksestä lapsiin, puolisoon tai työhön, mutta myös rahanpuute ottaa päähän”, hän sanoo.

Tulevaisuuteen Kristiina suhtautuu kuitenkin valoisasti. Kun hän saa aikanaan opintonsa suoritettua loppuun, hänen palkkansa nousee joitakin satoja euroja. Opettajilla on myös ikälisät. Myös miehellä on tiedossa lisäkoulutuksia, joista voi tulla palkanlisää.

”Toisaalta lapset kasvavat koko ajan, samoin heidän menonsa.”

Lue myös

Julkaistu: 5.3.2019
Muokattu: 17.5.2019
Jaa Somessa