Lapsiperheköyhyys on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Vuoden 2017 ennakkotilastojen mukaan noin 120 000 lasta elää pienituloisissa talouksissa. Se on noin 11 prosenttia kaikista lapsista.
”Kehitys on synkkää. Yksi merkittävä syy on se, että Suomi on kohdellut lapsiperheitä sosiaaliturvassa huonosti”, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Köyhyys on hyvin kokonaisvaltaista ja vaikuttaa lapsiin monilla eri tavoilla. Kyse ei ole siitä, että vain yksi asia puuttuu. Köyhien perheiden lapset eivät voi elää samanlaista lapsuutta kuin muut lapset.
”Meillä on tietynlaisia odotuksia siitä, mitä lapsuuteen ja perhe-elämään kuuluu. Ne voivat olla ravinnosta alkaen monenlaisia asioita kuten vaatteita, leluja, harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa. Näiden ulkopuolelle jääminen vaikuttaa lasten hyvinvointiin.”
Aineellisen puutteen lisäksi kodin ilmapiirin vaikutukset siirtyvät lapsiin.
”Vanhempien huoli perheen selviytymisestä kasvaa köyhyyden jatkuessa pitkään. Ja vaikka he eivät puhuisi siitä, lapset kyllä huomaavat sen.”
Pitkittynyt köyhyys lapsuudessa altistaa monenlaisille hyvinvointiongelmille aikuisuudessa.
Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi muita huonompi terveys, heikommat sosiaaliset suhteet, koulupolun lyhyys tai mielenterveyden ongelmat.
”Jos köyhyyttä on kestänyt vuosia, riski elämänmittaisille ongelmille on suuri. Toki ne ovat väestöllisen tason riskejä, jotka eivät toteudu kaikkien kohdalla”, sanoo Esa Iivonen.
