”Ensimmäinen asia, mitä jokaisen työntekijän on tehtävä, on se, ettei seiso paikalla kuin zombie odottaen työn ohjeita. Sinun on tehtävä työtä itsenäisesti ja improvisoida tehtävää. ”
Se on Tampereella asuvan Topi Borgin, 29, neuvo kaupan töistä kiinnostuneille. Borg on töissä kolmena päivänä viikossa Pirkanmaan Osuuskaupan Salessa, ja hänen vastuullaan on juomalastien purkaminen, hyllytys ja pakkauksien kierrätys.
Työkokeilusta alkanut pesti muuttui vakituiseksi vuoden vaihteessa.
Borgilla on aiempaa työkokemusta muun muassa rakennustyömaiden loppusiivouksesta, mutta kaupassa työt ja työyhteisö ovat hänelle mieluisampia.
”Huomaan tosiaan sen, kun olen työskennellyt yhden vuoden putkeen vieden samoja esineitä samaan paikkaan, minä en tylsisty. Minulla näyttää olevan juuri sopiva ruuvi irti päässä, joka estää sen. Tämä työ on sopiva ihmiselle, jolla on symmetrisyyden ja puhtauden pakkomielle. Rakennustyömaahan verrattuna on ihanaa, että suuri osa työntekijöistä on naisia. He eivät kiroile eivätkä kerro härskejä tarinoita, eikä minun ei tarvitse kuunnella Radio Rockia joka ikinen päivä.”
Naiset eivät kerro härskejä tarinoita.
Salessa ei soi musiikki, ja sillä on Borgin mielestä iso merkitys työssä viihtyvyyteen.
”Toistuva musa ajaa työntekijät hulluiksi.”
Kaupan hyviksi puoliksi hän mainitsee myös siisteyden, kierrätyksen ja hävikin kuljettamisen hyväntekeväisyyteen, ruokapankkeihin ja lahjoituksiin.
Borg nauraa, että nyt tulee vain kehuja, mutta hän ei löydä huonoja puolia.
Salen myymäläpäällikkö Elisa Mäenpää kertoo, että Topin työpäivät on ajoitettu samaan rytmiin myymälään saapuvien juomatilausten kanssa. Työ on hyvin fyysistä, ja se on Topille mieluisaa, sillä hän ei pidä toimistotyöstä.
”Paperityö on onnellisuuden syöpäsolu. Se on tuhonnut ihmiskunnan onnellisuutta iänkaikkisesti”, hän kuvailee suoralla tyylillään, joka on tullut tutuksi kaikille Ylen tv-sarjaa katsoneille.
Pienessä kaupassa Topi on tullut vuodessa kiinteäksi osaksi työyhteisöä, jossa on kunnioittava ja huumorintajuinen ilmapiiri. Juuri sellainen, jossa hän viihtyy. Hyvänä esimerkkinä tästä Topi mainitsee viime joulun, jolloin hän halusi antaa kaikille lahjan. Työkaverit toppuuttelivat.
”Minä annoin siltikin, ja heidän yllättyneet kasvonsa oli mahtava nähdä! Ostin tyrnihyytelöä joulutorilta. Todella pienissä purkeissa ja ryhmäalennuksella.”
Kollegoitaan Borg kehuu ammattitaitoisiksi, kärsivällisiksi ja helliksi. Paitsi näpistelijöitä kohtaan.
”Anteeksi rehellisyyteni, mutta varkaita kohtaan ei saa olla hellä. Täytyy olla jyrkkä.”
Tulevaisuudessa Borg toivoo saavansa koulutusta myös kassatyöskentelyyn, sillä se toisi paremman mahdollisuuden kokoaikatyöhön.
”Työ tuo minulle tyytyväisyyden, turvallisuuden ja ylpeyden tunnetta. Nyky-yhteiskunnassa on käsittämättömän vaikeaa saada mistä tahansa vakituinen työpaikka. Vaikka en pysty nykyisellä palkallani nostamaan asuntosäästötiliäni isommaksi, en aio vaihtaa toiseen työpaikkaan. Tavoitteenani on työskennellä täällä kaksi tai kolme vuotta ja hankkia kunnon määrä työkokemusta.”
"Kuinka monta erilaista proteiinivanukasta on olemassa?"
Topi kertoo kaupan olevan jo osa hänen kehoaan. Hän muistaa jokaisen paikan ulkoa ja ihmettelee huvittuneena erilaisten tuotteita lukumäärää.
”Kuinka monta erilaista proteiinivanukasta on olemassa? Se on hullua!”
Kirjolla-sarjan suosio on ollut tämän kevään iso mediailmiö. Autismin kirjolla olevien nuorten aikuisten elämästä kertovan sarjan ensimmäistä jaksoa on katsottu Yle Areenasta pian miljoona kertaa. Borg kertoo itse odottaneensa noin kymmentä tuhatta katselua, joten suosion voidaan sanoa tulleen hänelle yllätyksenä. Jokainen ihminen on sanonut: "Hei, olit hyvä siinä sarjassa!"
Topia on haastateltu useissa eri medioissa ja hänen sarjassa nähtyjä kommenttejaan pyörii runsaasti sosiaalisessa mediassa. Palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista.
”Olen sarjasta erittäin ylpeä, onnellinen ja saavutuksen tunnetta kokeva. Ihmiset saavat tietää, että autisteilla on samanlaista arjen elämistä kuin muillakin; kouluun sopeutumista, ajokortin ajamista, töitä ja työpaikan hakemista, perheen kanssa olemista.”
Borg ei käytä sosiaalista mediaa, joten kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat olleet poikkeuksetta positiivisia.
”Jokainen ihminen on sanonut: Hei, olit hyvä siinä sarjassa! Ainoa vastaukseni on aina: kiitos tuesta. En ole näyttelijä Peter Franzenin tasoinen julkkis. Julkisuudessa on eri tasoja, minä en ole sillä tasolla.”
Haastattelun jälkeen Topi jatkaa työpäiväänsä. Tuleva kesä lisää juomien menekkiä ja lasteja on yhä enemmän purettavaksi.
”Juomaa kuluu hyvin. Se on hauskaa.”
Lopuksi Topi haluaa sanoa vielä yhden hyvän asian työpaikastaan. Se liittyy hänen intohimoonsa, elokuvien katsomiseen.
”On ihanaa, että he antavat minun mennä palkattomille lomille, kun haluan viettää kunnolla aikaa elokuvafestivaalilla.”