Joka kymmenes suomalainen maksaa leipänsä ja perunansa useimmiten käteisellä. Pari vuotta aiemmin seteleitä ja kolikoita suosi päivittäistavaraostoksilla vielä joka kuudes. Tämä tuli ilmi kyselytutkimuksessa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat, jonka Finanssiala ry teetti vuoden 2021 keväällä.
”Käteisen käyttö on vähentynyt jo vuosien ajan, ja koronapandemian hygieniasuositukset kiihdyttivät kehitystä entisestään”, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Marketta Lundell S-Pankista.
Hän arvelee, että pandemia on vaikuttanut myös lähimaksamisen suosioon. Lähes kaikissa pankki- ja luottokorteissa on jo lähimaksuominaisuus, ja valtaosa myös käyttää sitä vähintään viikoittain.
”Käteisen käyttö on vähentynyt jo vuosien ajan.”
”Lähimaksamisen alkuvuosina jotkut epäilivät sen turvallisuutta. Sittemmin on vahvistunut, että lähimaksaminen ei ole lisännyt väärinkäytöksiä. Päinvastoin lähimaksamisessa häviää riski, että joku urkkisi tunnusluvun olan yli.”
Kortti käteistä turvallisempi
Kortin tai korttitiedot sisältävän mobiilisovelluksen vilauttaminen alkaa olla niin helppoa, että käteismaksaja saattaa herättää kummastusta niin kotona, kaveripiirissä kuin kassajonossakin.
”Käteisellä maksaminen voi tuntua joidenkin mielestä konkreettisemmalta, ja osa kokee, että kulutus pysyy paremmin hallinnassa, kun näkee, mitä kuluttaa. Kortilla maksaessa seuranta on kuitenkin vielä helpompaa suoraan mobiilipankin tilitiedoista”, Lundell sanoo.
Osa suomalaisista pitää käteistä korttia turvallisempana.
”Käteinen raha on kuitenkin menetetty, jos se katoaa tai varastetaan, kun taas kortin voi sulkea hetkessä. Kortille voi myös asettaa turvarajoja, jotka estävät rajaa korkeammat ostot tai nostot. Väärinkäytöksissä huolellista kortinhaltijaa suojaavat lisäksi korttiehdot, myös alle 50 euron lähimaksujen osalta.”
