Kuinka yleistä verkkorikollisuus on, S-Pankin riskienhallintapäällikkö Juha Nieminen?
Suomalaiset menettivät viime vuonna lokakuun loppuun mennessä yli 35 miljoonaa euroa verkkorikollisille. Samaan aikaan huijauksia saatiin pankeissa estettyä tai varoja palautettua 20 miljoonan euron edestä. Nämä luvut perustuvat pankkien ja poliisin saamiin tietoihin. Näiden rinnalla tapahtuu varmasti lukuisia huijauksia, joista emme saa tietää.
Miten huijarit toimivat?
Osa huijareista saa uhrinsa antamaan rahaa vapaaehtoisesti, ja osa kalastelee uhrilta henkilötietoja, pankkitunnuksia ja maksukorttitietoja, joiden avulla rahat voi napata salaa. Huijauksia siivittävät valheelliset tarinat, valehenkilöt ja valesivustot.
Millaisia tarinoita huijarit käyttävät?
Rikolliset kehittävät hyvin kekseliäästi aina uudenlaisia tarinoita. Tietojen kalastelija voi esimerkiksi lähettää sähköposti- tai tekstiviestin viranomaisen, pankin tai tutun yrityksen nimissä, ja viestistä johtaa linkki aidon oloiselle valesivustolle. Valesivustolle voi päätyä myös hakukoneen kautta. Kun uhri kirjautuu sivustolle pankkitunnuksin, huijari saa kirjautumistiedot. Kalastelija voi myös soittaa vale-IT-tukihenkilönä ja varoittaa uhrin tietokoneeseen kohdistuvasta hyökkäyksestä ja pyytää avustusoperaatiossaan tietokoneen käyttöoikeuksia, pankkitunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja.
”Käytä jokaisessa verkkokaupassa ja -palvelussa eri salasanaa.”
Mitä huijari tekee pankkitunnuksilla tai maksukorttitiedoilla, kun maksut vaativat monenlaista varmentamista?
Määrätietoinen rikollisjoukko lähestyy uhria uudestaan muita reittejä esimerkiksi siinä vaiheessa, kun siirto uhrin tililtä on varmennusta vailla valmis. Voi myös käydä niin, että valesivustolle kirjautuminen ikään kuin epäonnistuu ja uudelleenkirjautumisen yhteydessä tulee varmennuspyyntö.
Tieto huijauksista leviää. Miksi ihmiset tulevat silti huijatuiksi?
Luottamus sijoitus- tai rakkaushuijariin voi kasvaa pitkäjänteisen yhteydenpidon myötä. Huijarit hyödyntävät myös kiirettä. Sijoitushuijari tarjoaa sijoitusmahdollisuutta rajalliselle joukolle rajallisen ajan, tai rakkaushuijari on pulassa ja tarvitsee apua heti. Päätös on tehtävä hetkessä suurten tunteiden vallassa, ja pelissä on oma tulevaisuus. Kiire sekoittaa päätä myös silloin, kun kalastelija kertoo tietomurrosta. Joskus taas uhri on valmiiksi kiireinen ja tulee epähuomiossa klikanneeksi huijarin linkkejä.
Mitä pitää tehdä, jos epäilee tai huomaa joutuneensa huijatuksi?
Kun epäilys herää, on syytä ottaa heti yhteys omaan pankkiin tai korttien ja pankkitunnusten sulkupalveluun, vaikka summa olisi pieni tai hävettäisi kovasti. Mitä nopeammin pankki saa tiedon, sen paremmat mahdollisuudet sillä on vielä estää siirto. Kannattaa myös tehdä rikosilmoitus, jotta tieto uusista huijauksista leviäisi. Yleensä kyse on kansainvälisistä ammattirikollisten joukoista.
Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hanke vei asiantuntijat lähelle huijattuja. Millainen on tyypillinen huijauksen uhri, Kuluttajaliiton hallintopäällikkö Tapani Veija?
Tyypillistä uhria ei ole. Tietojen kalastelu puree usein ikäihmisiin, mutta siltä ei ole suojassa nuorikaan varsinkin, jos digitaidot ovat heikot. Sijoitushuijausten uhrit ovat usein nuorehkoja miehiä, kun taas rakkaushuijaukset osuvat enemmän vanhempiin naisiin mutta myös miehiin. Yhteistä uhreille on se, että kukaan ei uskonut, että voisi joutua huijatuksi. Ammattihuijarit ovat taitavia manipuloimaan, ja heillä on iso verkosto tukenaan.
Mitä huijauksesta seuraa uhrille?
Moni selviää muutaman kympin tai satasen menetyksellä, mutta osa on menettänyt kaikki säästönsä ja ottanut lisäksi lainoja ja pikavippejä. Osa on lainannut myös läheisiltään. Pahimmillaan rahahuolet hallitsevat elämää ja ihmissuhteet ovat solmussa. Uhri häpeää ja saattaa eristäytyä. Keskusteluapua ja neuvoja tarjoaa esimerkiksi Rikosuhripäivystys, riku.fi. Kysehän on rikollisen tekemästä petoksesta, vaikka moni syyttää itseään.
Miten voi auttaa, jos läheinen on joutunut huijauksen uhriksi?
Kannattaa kohdella uhria mahdollisimman hellävaraisesti ja syyllistämättä. On kuitenkin syytä olla sinnikäs, jos uhri ei ymmärrä tai myönnä olevansa huijauksen kohde. On myös hyvä muistaa, että esimerkiksi rakkaushuijarin uhri on menettänyt rahojen lisäksi oletetun rakkaansa. Tunteet ovat todellisia, vaikka niiden kohde ei olisikaan. Huijattua ei pidä jättää yksin surun, häpeän ja rahahuolien kanssa.
