Onko sinulla paita, jonka haluat herättää eloon? Tampereen Sokoksella korjataan ja muokataan vaatteita käsityönä
Vanha vaatekaappisi inhokki voikin olla pienten muutosten jälkeen uusi suosikki. Vaatteen elinkaari jatkuu korjauttamalla tai muokkaamalla sitä.

Kaksi henkilöä ompelukoneen ääressä. Nainen ompelee, mies pitelee käsissään farkkuja.
Talvitakki, joka pysäyttäisi vaikka luodin. Lasse Huuhka nauraa kertoessaan talvitakistaan. Sen osti Huuhkan isoisä kuutisenkymmentä vuotta sitten.
”Ukin palttoo on niin tiukkaa kangasta, että se painaakin varmasti kymmenen kiloa. ”
Tampereen Sokoksen tiloissa aloittaneen korjausompelimo Sustinaren toimitusjohtajan Huuhkan mielestä nykyvaatteiden elinkaari on liian lyhyt. Halvalla tuotettujen vaatteiden korjaaminen on vaikeaa, kun kankaat repeilevät, saumat kiertävät tai ompeluun käytetyt langat katkeilevat.
”Juhlakausina meille tuodaan korjattavaksi mekkoja, jotka on tilattu Kiinasta. Kuvassa röyhelömekko on näyttänyt upealta ja hinta houkuttelevan halvalta. Paketista kuoriutuukin aivan erinäköinen puku: huonosti tehty asu, jota ei voi enää pelastaa. ”

Vaatteen hyvä istuvuus pidentää sen käyttöikää. Väärän kokoinen vaate jää helposti kaappiin käyttämättömäksi.
Huuhkalla on verkossa toimiva suutaripalvelu Vuota, ja korjausompelimo Sustinaren hän perusti yhdessä Elina Korrin kanssa. Pitkän uran markkinoinnin parissa tehnyt Huuhka haluaa pelastaa käsityöläisammatin ja muuttaa ihmisten ajatusmaailmaa uusien vaatteiden ostamisen suhteen.
”Vaatebisnes on maapalloa kuormittavaa ja saastuttavaa. Vaatteiden korjaaminen on vain pisara meressä, mutta tärkeä pisara. Korjauttamalla jo olemassa olevia vaatteita myös kansantalous kiittää, sillä raha jää Suomeen.”

Sustinaren toimitusjohtaja Lasse Huuhka haluaa ostoimpulssien muuttuvan haluksi korjauttaa jo olemassa olevia vaatteita. Korjausompelija Anita Wallin tekee vaatteiden muutostyöt.
Miksi korjauttaa kun uutta saa halvemmalla?
Huuhka kertoo esimerkin kengistä. Suutarille lähetettiin korjattavaksi miesten kengät. Aivan tavalliset mustat kengät, joista pohjat olivat kuluneet puhki. Ne eivät olleet arvokkaat, ja niiden korjauttaminen tulisi puolet kalliimmaksi kuin uusien ostohinta. Kenkien tunnearvo oli sen sijaan korvaamaton, sillä ne olivat asiakkaan omat hääkengät 70-luvulta.
”Ilahdun, kun näen vaatteissa tai asusteissa eletyn elämän. Sen, että laulu on raikunut, ja on menty ja eletty. Vaatteiden tarina tuo niihin tunnesiteen ja henkilökohtaista arvoa. Se on vastakohta kertakäyttömuodille. Mitä enemmän vaatteita kulkee käsien läpi, sitä vähemmän niihin muodostuu tunnesidettä ja halua huoltaa niitä. ”

Lasse Huuhka on huolissaan käsityöläisammattien katoamisesta. Suomessa on jo alueita, joissa ei ole esimerkiksi yhtään suutaria.
Tarpeet ja halut
Huuhka puhuu tarpeeseen ja haluun perustuvan ostokäyttäytymisen eroista ja endorfiinipiikeistä, joita uuden hankkiminen saa aikaan.
”Maitoa ostetaan tarpeeseen. Vaatebisnes perustuu halun synnyttämiseen. Halun kohdistuminen vaatteen muokkaamiseen ostamisen sijaan, on isossa roolissa vaatebisneksen hillitsemisessä.”
Tyypillisimpiä vaatekorjauksia ovat erilaiset lyhennykset, kavennukset ja levennykset. Vaatetta voi muokata kuitenkin monin tavoin tai yhdistää useammasta vaatteesta aivan uusi kokonaisuus.
”Ongelma on rahan käyttö. Meidän on selitettävä asiakkaille miksi työ maksaa. Ihmiset on opetettu siihen, että vaate ei saisi maksaa juuri mitään.”

Juhlasesongit ovat ompelija Anita Wallinille kiireistä aikaa. Ylioppilaspukujen korjaukset teettävät pitkiä päiviä, kun monet jättävät puvun ostamisen viime tippaan.
Lisää luettavaa second hand -muodista:
- 1.Etkö halua mennä paljain olkapäin juhliin? Prinsessa Dianan kikka auttaa
- 2.Haluatko pehmeämmät pyyhkeet? Näin ne kannattaa pestä
- 3.Näitä pintoja tuskin pyyhit – siksi kotisi on niin pölyinen
- 4.Voivatko korkokengät olla mukavat? Kokeile näitä, jos et usko
- 5.Voiko 11 000 eurolla rakentaa talon? Tiia teki niin
- 6.Näin ylioppilasjuhlat ovat muuttuneet: ennen sai tulla kutsumatta












