Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Second hand -muotia suosiva Aliisa, 15, vei Eva-Liisan, 72, vaateostoksille – mummusta ajatus toisten vaatteista tuntuu vieraalta

Teksti:
Minna Perovuo
Kuvat:
Jussi Helttunen
Julkaistu: 29.3.2023
|
Muokattu: 30.3.2023
Aliisa Valta ostaa vaatteita kierrätettyinä, isoäiti Eva-Liisa Saaristo ei siedä päällään toisten vanhoja. Mitä he voivat oppia toisiltaan?

Aliisa Valta, 15, on huolissaan vaateteollisuuden aiheuttamasta ilmastokuormasta ja vaatteiden valmistuksen eettisyydestä. Muutama vuosi sitten hän päätti, että hankkii suurimman osan vaatteistaan käytettynä.

Haiseeko käytetty vaate?

Aliisan mummulle, Eva-Liisa Saaristolle ajatus käytetyistä vaatteista tuntuu vieraalta.

”Epäilen ovatko käytetyt vaatteet puhtaita. Muutaman kerran olen ostanut ja on tullut tunne, että niistä tulee toisen ihmisen hajua.”

Aliisaa naurattaa mummun kommentti, mutta hän ymmärtää tätä, eikä tuputa omaa näkemystään. Eva-Liisan ostokäyttäytymisessä ei olekaan moitittavaa.

Edellisen vaateostoksensa tamperelaisrouva teki lähes kaksi vuotta sitten, kun tarvitsi arkimekkoa. Nyt kaksikko on tullut katsomaan Tampereen Sokoksella avattua Emmyn second hand -vaatteiden osastoa.

Kierrätysvaatteiden suosio on kasvussa

Teini-ikää elävä Aliisa on kasvanut maailmassa, jossa pikamuoti houkuttelee ostamaan jatkuvasti uutta. Eläkkeellä olevalla Eva-Liisalla on edelleen aktiivikäytössä 20 vuotta sitten hankittuja housuja ja hameita.

Second hand -muoti on etenkin alle 35-vuotiaiden ja lapsiperheiden suosiossa. Tämä ikäryhmä ostaa vaatteita myös tuplasti muuta väestöä enemmän ketjumyymälöistä. Muoti- ja urheilukauppa ry:n kyselystä selviää, että 15–24-vuotiaista yli kolmannes ostaa vaatteita second hand -myymälöistä tai vertaiskaupasta. Heidän valintoihinsa vaikuttaa etenkin huoli ilmastosta.

Aliisa on kriittinen kuluttaja myös second hand -muodin osalta, eikä kelpuuta tiettyjen brändien tuotteita edes käytettynä.

Eva-Liisa toteaa, että vanhemmat ihmiset kääntävät ajatuksiaan ja tottumuksiaan hitaammin.

”Iloitsen siitä, että omassa taloudessamme olemme saaneet roskien kierrätystä eteenpäin. ”

Juhlamekko teollisuuden ylijäämäkankaasta

Tyttärentyttären vastuullisuus on mummusta hienoa ja kannustettavaa, mutta samalla hän toivoo ettei tämän ilmastohuoli mene liiallisuuksiin.

Rippijuhliinsa Aliisa suostui uuden mekon ostoon, kun sopivaa ei löytynyt käytettynä. Ostopäätökseen vaikutti se, että kotimainen mekko oli valmistettu ylijäämäkankaasta, ja mekko oli sopiva myös Aliisan äidin käyttöön. Erityisen hauskaa onkin, kun äidin vaatekaapista löytyy vaatteita, joiden olemassaolosta Aliisa ei ole tiennyt.

Aliisa käy läpi käytettyjen farkkujen valikoimaa. Tällä hetkellä hänellä on käytössä kahdet housut, jotka ovat molemmat ostettu käytettyinä.

”En osta mitään hetken mielijohteesta. Kirppisvaatteissa saattaa joskus käydä niin, että vaatteen on ehtinyt ostaa joku muu, kun olen jäänyt pohtimaan ostopäätöstä.”

Ehkä ensi kerralla?

Kiertely Emmyn osastolla on ollut Eva-Liisalle positiivinen kokemus. Koottain järjestetyt, puhtaat, pestyt ja ehjät vaatteet tuovat perinteisen kaupan tuntua, eikä ajatus käytetyistä vaatteista tunnu enää niin epämiellyttävältä.

Eikä Aliisakaan ole vain opettajan asemassa. Ompelutaitoiselta isoäidiltään hän on saanut oppia kankaiden materiaaleista ja laatukriteereistä.

”En osaa vielä täysin katsoa, onko vaate tehty laadukkaasti. Siinä on oppimista.”

Kahden sukupolven naiset katsovat vielä lähtiessään hyllyllä olevaa kenkäparia. ”Mikäs se pikkusiskon kengännumero olikaan?”

Lue lisää: