Ota nämä asiat puheeksi treffeillä, voivat johtaa positiiviseen lopputulokseen
Oikean kumppanin etsiminen voi helpottua, kun et tuhlaa aikaa huonoihin kysymyksiin. Psykoterapeutti kertoo, mitkä kysymykset ensitreffeillä kannattaa kysyä ja mikä voi latistaa tunnelman.


Psykoterapeutti Hanna Markukselan mielestä oikein esitetyt kysymykset joko ennen deittejä tai ensitreffien aikaan voivat paljastaa, löytyykö kahden ihmisen väliltä riittävästi yhteistä parisuhdetta varten.
Nettideittailun aikakaudella kumppaniehdokkaita riittää, mutta rakkauden löytäminen voi silti olla haastavaa. Moni sinkku kokee, että sen oikean löytäminen nettideittisovelluksista on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Pahimmillaan käy niin, että ihastuu pelkän kuvan perusteella ihmiseen, joka osoittautuu myöhemmin aivan toiseksi kuin oli kuvitellut. Lue myös: Erään teorian mukaan tällainen kumppani on halutuin – oletko sinä sellainen?
Ajanhukalta voi kuitenkin välttyä, uskoo psykoterapeutti Hanna Markuksela. Hänen mielestään oikein esitetyt kysymykset joko ennen deittejä tai ensitreffien aikaan voivat paljastaa, löytyykö kahden ihmisen väliltä riittävästi yhteistä parisuhdetta varten.
Parinvalinnan salaisuus (Tammi 2024) -kirjan kirjoittanut asiantuntija kannustaa suomalaisia suoraan puheeseen treffeillä. Itselle tärkeitä asioita ei kannata piilotella, sillä teeskentely ei hyödytä ketään.
"Jos toivoo perhettä, tai ei halua deittailla ihmistä, joka ei ole liikkeellä tositarkoituksella, asia pitää kertoa. Muuten voi ihastua ja sortua toiveajatteluun."
"On tapauksia, että ollaan oltu yhdessä vuosia, eikä kumpikaan ole uskaltanut avata sisintään. Sehän on ihan hirveää."
Hanna Markukselan mukaan ei ole harvinaista, että ihmiset päätyvät yhteen kumppanin kanssa, jonka tulevaisuudensuunnitelmat eroavat täysin omista. Surullista on, jos tämä johtuu kykenemättömyydestä puhua avoimesti haaveistaan.
"On tapauksia, että ollaan oltu yhdessä vuosia, eikä kumpikaan ole uskaltanut avata sisintään. Sehän on ihan hirveää. Se on teatteria", Markuksela sanoo.
Kysymyksillä voi lisätä läheisyyttä
Hyvien treffikysymyksien keksiminen on vaikea, sillä ihmisten toiveet ja kiinnostuksenkohteet vaihtelevat.
Markukselan mukaan yksi hyvä kysymys on kuitenkin kysyä, onko treffikumppani tällä hetkellä onnellinen. Vastaus kertoo paljon siitä, mikä ihmisen elämäntilanne on. Onko vastauksessa uhriutuva, katkera sävy, vai herättääkö se kunnioitusta?
Tietyt kysymykset voivat myös helpottaa kahden ihmisen välille syntyvää yhteyttä.
Psykologi Arthur Aron tutkimusryhmineen kehitti jo vuonna 1997 sarjan kysymyksiä, joiden tarkoituksena on lisätä läheisyyttä tuntemattomien välillä. Kysymyssarja alkaa kevyillä kysymyksillä, kuten "haluaisitko olla kuuluisa?" ja päättyy syvällisempiin, kuten "milloin viimeksi itkit toisen ihmisen läsnä ollessa?".
Markuksela nostaa Aronin listasta esiin kysymyksen "mitä rooleja rakkaus ja kiintymys näyttelevät elämässäsi?" Vastaus voi paljastaa, onko treffikumppani etsimässä tosissaan kumppania itselleen, vai onko hän liikkeellä hupimielessä. Kovat pelimiehet ja -naiset tuskin kertovat, että kiintymys on heille tärkeää - elleivät sitten satu valehtelemaan.
Toinen hyvä kysymys liittyy ongelmanratkaisuun. Kun treffikumppania pyytää ratkaisemaan jonkun itselle tärkeän pulman, saa selville, millainen tiimityöskentelijä toinen on.
"Kysymys johdattaa pohtimaan, onko treffikumppani kiinnostunut myös sinun asioistasi vai ainoastaan itsestään", Markuksela sanoo.
"Joku toki voi lähteä hirveistä taustoista, eikä häntä pidä sen takia tuomita kelpaamattomaksi kumppaniksi. Mutta kyse voi olla myös siitä, ettei ihminen ole tehnyt omaa sisäistä työtään katkaistakseen sukupolvien ketjua."
Treffikumppanilta kannattaa kysyä jotakin myös hänen lapsuudenperheestään. Markukselan mukaan voi olla varoitusmerkki, jos kumppaniehdokas haukkuu yksioikoisesti läheisensä tai vaikkapa kaikki entiset kumppanit.
"Joku toki voi lähteä hirveistä taustoista, eikä häntä pidä sen takia tuomita kelpaamattomaksi kumppaniksi. Mutta kyse voi olla myös siitä, ettei ihminen ole tehnyt omaa sisäistä työtään katkaistakseen sukupolvien ketjua. Lisäksi jos joku valitsee toistuvasti vakavista ongelmista kärsiviä kumppaneita, se kertoo aina hänestä itsestäänkin jotakin. Ainakin hänellä on yhä asioita, joita pitäisi vielä työstää."
Vähemmän onnistunut kysymys ensitreffeillä on: miksi aiempi parisuhteesi päättyi? Kysymys muuttaa tunnelman nimittäin helposti terapiaistunnoksi. Kannattaa myös muistaa, että päättyneiden suhteiden ongelmat ovat harvoin helposti auki selitettäviä.
"Näissä tilanteissa on aina kaksi näkökulmaa", Markuksela huomauttaa.
Ei se, mitä kysyt, vaan miten kysyt
Treffikysymyksiin ei kuitenkaan kannata suhtautua liian vakavasti. Tärkeämpää kuin kysymysten sisältö on se, millä sävyllä ne esitetään. Markuksela suosittelee rentoa, uteliasta ja arvostavaa lähestymistapaa. Epätoivoinen tai painostava asenne ei sytytä.
"Jotkut menevät deiteille sillä mentaliteetilla, että se tuntuu toisesta ristikuulustelulta. Se voi karkottaa sellaisenkin ihmisen, joka on etsimässä tosissaan kumppania."
Kehonkielelläkin on merkitystä. Ihmiset aistivat herkästi, onko toinen liikenteessä toivottomalla asenteella, vai löytyykö hänestä elämäniloa ja itsekunnioitusta, jotka viehättävät monia.
On myös tärkeää tunnustella omaa oloaan. Miltä toisen vastaus sinussa tuntuu? Tuleeko hänen läsnäolostaan luotettava olo? Heräävätkö epäilykset? Jos olo on vastausten jälkeen outo, kyse voi tietenkin olla myös siitä, että toinen on treffeillä hermostunut. Osa ihmisistä ei edes tunne itseään kunnolla, ja kysymyksiin voi olla siksi vaikeaa vastata.
Lopuksi Markuksela muistuttaa, että vaikka treffikumppani vastaisi kaikkiin kysymyksiin täydellisesti, se ei takaa mitään. Ihminen paljastuu vasta ajan myötä – ei sanojensa vaan tekojensa kautta.
"Sanat eivät puhu enemmän kuin teot. Työelämässäkin on koeaika, ja sama pätee deittailuun. Vasta ajan kanssa näet, kuka toinen todella on."
Markukselan mukaan tärkein kysymys deittaillessa on lopulta sellainen, joka pitää kysyä omalta hermostolta.
"Olenko kierroksilla ja kääntyykö ylivireystila innostukseksi vai pelonsekaiseksi epävarmuudeksi? Onko toisessa jotakin, mikä saa olon hankalaksi? Vai tuntuuko minusta turvalliselta ja kiinnostuneelta tämän ihmisen seurassa?"