Helmi Horttana-Suorannan ja Antti Horttanan viiden hengen taloudessa ei harrasteta säntillistä budjetointia. Käytössä on kuitenkin yksi salainen ase, joka on mullistanut lapsiperheen arjen: kuuden viikon kiertävä ruokalista.
Maailma on digitalisoitunut, mutta Helmi pitää vanhasta kunnon paperista. Kerran vuodessa, päiväkodin ja koulun uuden lukuvuoden alkaessa hän ottaa vihon esiin ja listaa sarakkeisiin ruokia jokaiselle päivälle kuuden viikon ajalle.
Helmillä ja Antilla on 7-, 5- ja 3-vuotiaat lapset. Tapa sai alkunsa esikoisen aloittaessa päiväkodin. Silloin työn ja perheen yhdistämisestä tuli uudenlainen haaste.
”Huomasin, että joka viikko meni järjettömästi aikaa sen pohtimiseen, mitä päiväkodin jälkeen syötäisiin.”
Helmi sai idean nähtyään mallin viikkoruokalistasta, mutta päätti soveltaa sitä niin, ettei joka viikko olisi samaa ruokaa. Ensin Helmi kokeili kahdeksan viikon listaa mutta päätyi sitten kuuden viikon listaan. Se oli kätevä yhdistää päiväkodeissa käytössä olevaan kuuden viikon kiertävään listaan.
”Kerralla taulukko ei valmistu, koska päiväkotien ruokalistat näkyvät ainakin Helsingissä kolme viikkoa etukäteen. Nyt kun esikoinen on koulussa, homma on myös hieman hankaloitunut, kun lapsilla on eri listat käytössä.”
Kun taulukko on ikään kuin synkronoitu päiväkodin ja koulun listojen kanssa, ruuan voi miettiä sen mukaan, mitä lapset ovat lounaaksi syöneet. Niinä päivinä, kun päiväkodissa on lasten lempiruokaa ja tietää heidän syöneen hyvin, voi kotona tarjota jotain, josta he eivät niin välitä.
”Ja kun sitkeästi yrittää tarjota ruokaa, josta lapsi ei pidä, jossain kohtaa voi olla, että se alkaakin kelvata.”
Taulukossa on enimmäkseen tuttuja ruokia – tavallista kotiruokaa, joka maistuu lapsille, kuten kinkkukiusausta, makaronilaatikkoa, perunamuusia ja lihapullia tai kalapuikkoja, riisiä ja kanakastiketta.
Yksi suosikki on pinaattilätyt ja jauhelihakastike. Yhdistelmä on Helmin lapsuuden kotikunnan Seinäjoen kouluruokaerikoisuus.
”Joidenkin mielestä voi olla tylsää, että tehdään samoja ruokia, mutta toisaalta mukana on myös lasten suosikit.”
Ruokataulukkoa ei noudateta orjallisesti.
”Kun olimme viikonlopun mummolassa, lapset olivat musertuneita, kun sinä viikonloppuna listalla olisi ollut pitsaa ja risottoa. Rauhoittelin lapsia, että ne voidaan siirtää seuraavalle viikonlopulle.”
Taulukko toimii ennemminkin runkona, jota voi soveltaa tilanteen mukaan. Noin kerran pari kuussa Helmi kokeilee myös uusia reseptejä. Nimi- tai syntymäpäivinään lapset saavat toivoa, mitä ruokaa tehdään.
”Yleensä se on makaroni ja nakkikastike. Tai jotain muuta, mihin liittyy nakki.”
Pakkasessa on hätävarana ranskalaisia perunoita ja kalapuikkoja.
”Pakkasesta löytyy aina myös pekonia, koska ranskiksia vielä nopeampi ruoka on pasta carbonara. Pekoni sulaa vesihauteessa minuuteissa, ja pastaa on aina kaapissa. Valmista tulee viidessätoista minuutissa, ja lapset tykkäävät.”
Helmi loi ruokataulukon helpottamaan itseä ja arkea, mutta se on auttanut budjetoinnissa ja ruokakulujen kurissa pitämisessä.
Kiertävän listan avulla on helppo hankkia tarjoustuotteita, kun tietää, mitä ruokia on tarkoitus tehdä.
”Moni saattaa ostaa hävikkituotteita, kun halvalla saa, eivätkä ne tule käytetyksi. Vältymme hävikiltä, kun teemme ostokset taulukon ruokien mukaan.”
Helmi tekee ruuan yleensä kerran päivässä niin, että siitä tulee yhdet annokset sekä eväät itselle ja puolisolle töihin vietäviksi. Sekin säästää vuodessa pitkän pennin.
”Viikonloppuisin pyrin tekemään kerralla isomman annoksen, jotta siitä jäisi myös pakastimeen hätävaraa.”
Helmi ja Antti laittavat yhteiselle S-tilille joka kuukausi yhteensä 500 euroa, mikä yleensä riittää arjen ruokiin, ellei kuukauteen osu juhlapyhiä tai syntymäpäiviä. Joskus ruokakulut jäävät sen allekin.
”Tili on siitä kätevä, että vaikka ruokakuluja ei kirjaisi ylös, tietää ruokabudjetin menneen yli viidensadan, jos tililtä loppuu saldo.”
Perhe käy harvoin syömässä ravintolassa eikä ruokaa ole tilattu kertaakaan nykyiseen kotiin, jossa he ovat asuneet reilu pari vuotta.
”Tosin lasten mielestä parasta on pysähtyä Hesburgerissa matkalla mummolaan Seinäjoelle.”
Helmi ja Antti ovat molemmat musiikkialalla. Helmi on kuukausipalkkaisena viulistina sinfoniaorkesterissa, Antti puolestaan on freelancer-lyömäsoittaja ja opettaa Itä-Helsingin musiikkiopistossa päätoimisena tuntiopettajana.
Luovalla alalla on tyypillistä, ettei rahasta puhuta. Mutta pariskunta haluaa rikkoa hiljaisuuden. He sijoittavat rahastoihin ja osakkeisiin, jotka toimivat tiukassa tilanteessa hätäpuskurina.
”Antti on ollut pitkään freelancer ja innostunut asuntosijoittamisesta jo kymmenen vuotta sitten. Vuosi sitten tulimme asian kanssa julkisesti kaapista ulos Instagramissa ja nyt haluaisimme tuoda talouskoulutusta taidealalla toimiville.”
Keskenään he vitsailevat olevansa vähän kuin hamstereita. Jokaisesta pennistä ei pihistellä, mutta tapana ei myöskään ole tuhlailla.
Helmi oppi taitavaksi talousasioissa etenkin ruuan suhteen, kun hän kävi lapsena äidin kanssa kaupassa lähes päivittäin. Äiti oli etevä hintavertailussa. Helmi itse käy perheensä kanssa kaupassa pääsääntöisesti kerran viikossa.
Perhe keskittää ostoksensa lähes täysin Prismaan. Joitakin täydentäviä ostoksia he tekevät tarjousten perässä muissa kaupoissa.
”Kaupassa käydään yhdessä perheenä, jotta lapset oppisivat, miten kaupassa käyttäydytään. Ajan myötä on myös tarkoitus iskostaa heihin hintavertailua, samaan tapaan kuin opin itse äidiltäni.”
Helmi on ollut yli kymmenen vuotta Nielsen-kuluttajapaneelin jäsen. Nielsen kerää tietoja siitä, miten ihmiset kuluttavat. Jäsenenä on skannattava kaikki ostokset.
”Sen avulla olen pysynyt todella hyvin kärryillä siitä, mitä mikäkin maksaa. Tunnistan heti, jos hinnat ovat nousseet tai laskeneet parikin senttiä. Kun alkuvuodesta 2022 ruuan hinta lähti nousemaan, sen todellakin huomasi.”
Helmi potee ilmastoahdistusta ja haluaisi vähentää lihan käyttöä. Hän onkin ruvennut hiljalleen ujuttamaan enemmän kasviksia arkiruokaan.
”Makaronilaatikko on siitä erinomainen, että jauhelihan sekaan voi laittaa soijarouhetta, eivätkä lapset huomaa. Nyt listalla lukee tofuruoka, ja muutama lapsille maistuva tofu onkin jo löytynyt.”
Paitsi ilmastosyistä, kasvisruoka on järkevää myös terveydellisistä ja taloudellisista syistä, Helmi ajattelee.
”Jos jauhelihaan vaikka vertaa, soijarouhe tulee paljon edullisemmaksi. Lihalle on tullut hyviä korvikkeita ja on ilahduttavaa, että kasvisreseptejä on saatavilla ihan eri tavalla mitä ennen.”
Tarjouslihat. ”Lihan ostaminen tarjouksesta niin punalaputettuna kuin ihan perustarjouksestakin.”
Soijarouhe. ”Jauhelihan korvaaminen vähintään osittain soijarouheella”
Marjat. ”Kesällä marjastettujen marjojen käyttö kiisseleihin tai hilloihin.”
Sesonkikasvikset. ”Pyrin lisäämään sesongissa olevien kasviksien käyttöä, silläkin saa säästöä.”
Maustamaton jogurtti höystettynä mehukeitolla tai maustetulla jogurtilla. ”Lapsemme syövät jäätävän määrän jogurttia viikossa. Maustettuihin jogurtteihin, joissa ei ole lisättyä sokeria, menisi omaisuus.”
Kuivatavaroiden tilaus. ”Spesiaalini on varata keräily Prismasta tuplabonuksilla ja latoa tilaukseen pidemmäksi aikaa varastoon kuivatavaroita, kuten öljyä, muroja, soijarouhetta, pastaa, jauhoja ja kaurahiutaleita.”