Arkiruokien suunnittelu on monelle pakkopullaa. Siitä voi kuitenkin tehdä hauskaa ja helppoa.
Mitä ihmettä tänään ruoaksi? Jääkaapista ei ainakaan aineksia löydy. Siellä on pilaantunut kurkku, kaksi viikkoa sitten avattu jogurttipurkki ja tortilloihin ostettu salsa, jolle ei tunnu löytyvän enää käyttöä.
Kuulostaako tutulta?
Arjen ruokahuolto on mahdollista saada toimivaksi pienellä vaivalla. Ammattijärjestäjä Laura Holmström kertoo parhaat vinkkinsä, miten jääkaapin saa järjestykseen, hävikin vähenemään ja arjen pyörimään juohevammin. Siinä sivussa voi vähän leikkiäkin.
Aloita siitä, että selvität, mitä jääkaapissasi tällä hetkellä on ja mihin ruokaan kukin elintarvike liittyy. Jos jääkaapissasi on avattuja purkkeja tai nahistuneita kasviksia, suunnittele seuraavan viikon ruokalista niiden ympärille.
Luovuutta voi käyttää ja inspiraatiota hakea esimerkiksi Yhteishyvän ohjeista. Entä jos tyhjentäisit jääkaappia ja tekisit vaikkapa lämpimiä voileipiä, joihin saa upotettua jääkaapin jämät?
Tulevan varalle Holmström haastaa pohtimaan, onko tarpeen hamstrata maustekastikkeita ja muita purnukoita.
”Kuinka paljon erilaisia sooseja tarvitset? Olisiko helpompaa ja halvempaa pitää varastoa kaupassa eikä omassa jääkaapissa?”
Holmstöm on huomannut, että ihmisillä ei välttämättä ole kunnon rutiinia arjen ruokahuoltoon. Kokonaisuuden hallinta unohtuu, ja nälkää tyydytetään mielihaluilla ja pikaruoalla.
Jos tilanteen haluaa muuttuvan, pitää rutiinit luoda.
Rutiinit syntyvät ennakoimalla ja suunnittelemalla. Istu alas ja pohdi kotitaloutenne ruokarytmiä: Millaisia ruokailijoita perheessä on? Kuinka paljon olette kotona? Entä syöttekö kotona yhden vai kaksi ateriaa päivässä? Kuinka paljon tarvitsette välipaloja?
Tämän jälkeen tee kiertävä ruokalista, jossa on mietitty seuraavan neljän viikon ateriat. Tee myös lista aamu-, väli- ja iltapalatarvikkeille.
Kiertävän ruokalistan ansiosta tiedät, mitä kaikkea säännöllisesti tarvitset. Seuraavaksi varmistetaan, että sinulla on tarvittavat tuotteet aina kotona.
Arkiruokailussa toistuvat usein maidot, kananmunat, leivät ja niin edelleen. Tallenna ne puhelimeen tai kirjoita lista toistuvasti ostettavista tuotteista jääkaapin oveen. Siihen kukin perheenjäsen voi lisätä huomaamansa puutteet ja suunniteltujen reseptien ainekset.
Kannattaa käydä kaupassa korkeintaan pari kertaa viikossa. Näin säästät aikaa ja rahaa, teet vähemmän heräteostoksia ja vähennät hävikkiä.
Tee kauppalista aina etukäteen. Halutessasi voit suunnitella listan sen mukaan, missä päin kauppaa mikäkin elintarvike sijaitsee.
Voit myös hyödyntää kauppakassipalvelua joko niin, että kauppa keräilee ostoksesi ja noudat ne kaupasta, tai voit tilata ostokset kotiovellesi haluamanasi ajankohtana.
S-kauppojen verkkosivuilla voit tehdä perustarvikelistan, jolla olevat tuotteet siirtyvät ostoskoriisi yhdellä painalluksella. Sen jälkeen voit lisätä ostoskoriisi kunkin viikon muut elintarvikkeet.
Mitä neuvoksi, kun ruokalistan kehittely tökkii? Samat ruoat toistuvat, ja ruokien pitäisi vieläpä olla koko perheelle maistuvia.
Arkiruokien suunnittelu voi onneksi olla myös hauskaa. Siitä on mahdollista tehdä koko perheen yhteinen leikki.
Näin voi esimerkiksi suunnitella yhdessä lasten kanssa 1–2 viikon ruoat: Listatkaa paperilapuille kunkin lempiruokia. Laittakaa laput sitten laput purkkiin ja nostakaa vuorotellen.
Näin tulevien viikkojen ruokalistalle päätyy kaikille maistuvia ruokia. Stressi helpottaa, hävikkiä syntyy vähemmän ja jääkaappi pysyy paremmin järjestyksessä.
Laura Holmststöm vinkkaa, että perhe voi tehdä makumatkoja ympäri maailmaa: jokainen voi valita oman teemamaan ja keksiä sen ympärille ruoan.
Lasten kanssa voi leikkiä ravintolaa. Tai kutsua kavereita kylään ja kattaa pöydän hienosti arkenakin.
Kaupassa voi käydä lapsen kanssa niin, että antaa hänen tutkia raaka-aineita sekä punnita niitä.
”Kauppareissusta ei tarvitse tehdä väsytystaistelua. Lapsi on voinut itse vaikka piirtää oman lemppariruokansa kuvan, joka innostaa etsimään vaihtoehtoja.”
Holmströmin mukaan monilla vanhemmilla tuntuu olevan painetta totuttaa lapsiaan uusiin makuihin.
”Mutta ei sitä tarvitse ottaa liian vakavasti. Miksi taistella siitä, että pitäisi syödä jotain erikoista? Ehkä mieluummin voi keskittyä ruokapöydässä läsnäoloon ja jutteluun.”
Holmström suosittelee hankkimaan jääkaappiin läpinäkyviä muovilaatikoita, joihin ruokatarvikkeet on helppo ryhmitellä tarpeiden mukaan. Näin jääkaapin järjestys säilyy paremmin, elintarvikkeet eivät hautaudu toistensa alle ja arjen ruljanssi helpottuu.
Yhdessä laatikossa voi olla aamiais- ja välipalatarvikkeet eli esimerkiksi leivänpäälliset ja jogurtit, jolloin lastenkin on helpompi ottaa niitä itsenäisesti.
Holmström suosittelee myös säilyttämään hedelmät ja vihannekset niille merkityissä laatikoissa jääkaapin alaosassa, jotta lämpötila on niille optimaalinen ja ne säilyvät paremmin.
Holmströmillä on muutama tärkeä neuvo, jotka auttavat vähentämään ruokahävikkiä. Jos teet ruokaa useammaksi päiväksi kerralla, laita se valmiisiin annosrasioihin. Näin kukin perheenjäsen voi helposti lämmittää annoksensa vaikka ennen harrastuksia.
”Jos ruokaa jää aterialta toistuvasti pieni määrä, harjoittele arvioimaan, kuinka paljon ruokaa menee kerralla. Mieti jo kaupassa, kuinka monta kanapakettia ostat, ettet heitä myöhemmin rahaa roskiin.”
Holmströmin mukaan pelkäämme turhaan tyhjää jääkaappia.
“Luovuus tulee niukkuudessa esiin. Monesti jämistä syntyy edullinen ruoka.”
Ruoantähteistä voi myös jatkojalostaa esimerkiksi munakkaita tai pyttipannua. Katso täältä parhaat hävikkiruokareseptit.