Viisi supertaitoa! Jos sinulla on yksikin, töitä riittää

Moni pohtii tällä hetkellä, millä aloilla on tulevaisuudessa töitä. Esimerkiksi siitä puhutaan paljon, miten tekoäly vaikuttaa työelämään.

Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta on erikoistunut tulevaisuuden työelämään ja varsinkin digitalisaatioon ja työn muutokseen.

”Itse olen hieman skeptinen sen suhteen, että tekoäly pystyisi nopeasti korvaamaan ihmistyötä ainakaan kovin suurissa määrin. Pitkällä aikavälillä asiasta on vaikeaa sanoa, mutta osa peloista on mielestäni melko turhia”, Alasoini sanoo.

Edelleen on paljon työtehtäviä, joissa tekoälyllä ei välttämättä tule olemaan suurta merkitystä edes tulevaisuudessa, hän avaa. Esimerkiksi parturin tai LVI-asentajan työt ovat sellaisia esimerkkejä. Tai paljon vuorovaikutusta sisältävä asiantuntijatyö.

Joissakin ammateissa tekoälystä tulee pikemminkin ihmisen apuri. Esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat luultavasti käyttävät tekoälyä apuna, mutta päätökset tekee ihminen – kyseessä kun on kuitenkin ihmisen terveys.

”Tekoäly voi avustaa vaikkapa kirurgia leikkauksessa, mutta lääkäri toimii edelleen leikkauksen operoijana”, Alasoini sanoo.

Toki on töitä, joita tekoäly tulee korvaamaan. Perinteisesti on ajateltu, että teknologia korvaisi erityisesti matalan koulutuksen työpaikkoja – mutta todellisuudessa jotkin asiantuntijatyöt luultavasti vähenevät.

”Tällaisia aloja ovat muun muassa ohjelmointi, lakiala, markkinointi ja viestintä sekä kääntäminen”, Alasoini sanoo.

Esimerkiksi lakialalla tekoäly pystyy käymään läpi juridista tietoa huomattavasti nopeammin kuin ihminen. Markkinoinnissa ja viestinnässä töiden väheneminen liittyy muun muassa tekoälyn kykyyn tuottaa tekstiä ja kuvia. Kääntämisessä tekoäly alkaa olla jo melko taitava.

Alasoinin arvion mukaan myös rahoitus- ja finanssineuvonta ovat aloja, joissa tekoäly todennäköisesti valtaa tilaa.

Alasoini haluaa muistuttaa siitä, että kun historiassa teknologia on vienyt työpaikkoja, myös uusia työpaikkoja on aina syntynyt teknologisen kehityksen myötä.

Mutta millaisia taitoja olisi sitten hyvä olla taskussa, jos haluaa olla työllistetty myös 2040-luvulla?

Pyysimme Alasoinia luettelemaan viisi tulevaisuudessa tärkeää työhön liittyvää taitoa.

1. Ole luovasti fiksu

Ensimmäiseksi taidoksi Alasoini nostaisi luovan älykkyyden.

”Luovalla älykkyydellä viitataan siihen, että ihminen pystyy joustavasti ja vuorovaikutteisesti ideoimaan, esittämään innovatiivisia kysymyksiä, ratkaisemaan ongelmia ja miettimään asioita out of the box”, Alasoini sanoo.

Kyseessä on sellainen ihmisen ominaisuus, jota teknologialla tai tekoälyllä on Alasoinin mukaan vaikeaa korvata.

”Luovaa älykkyyttä tarvitaan monenlaisissa vaativissa asiantuntijatehtävissä myös tulevaisuudessa”, Alasoini sanoo.

Tällainen älykkyys pohjautuu usein asiantuntijan hiljaiseen tietoon, joka syntyy vain kokemuksen myötä.

2. Panosta sosiaaliseen älykkyyteen

Toinen tärkeä älykkyyden muoto tulevaisuudessa on sosiaalinen älykkyys.

”Sosiaalinen älykkyys on esimerkiksi kykyä toimia fiksulla ja rakentavalla tavalla sekä kykyä ymmärtää toisia. Se on taitoa olla empaattinen ja kykyä pystyä havainnoimaan toisen ihmisen tunnetiloja”, Alasoini sanoo.

Sosiaalisesti älykäs ihminen voi käyttää taitoaan esimerkiksi siihen, että pystyy ohjaamaan ja neuvomaan toista ihmistä, ehkä jopa suostuttelemaan tätä johonkin.

”Vuorovaikutustaitoja tarvitaan monenlaisissa töissä, esimerkiksi nyt vaikka terveydenhuollossa”, Alasoini sanoo.

Tämänkaltainen älykkyys on osittain sisäsyntyistä, mutta sitä voi myös treenata yksinkertaisella tavalla – olemalla mahdollisimman paljon vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, Alasoini kertoo.

”Kun on ihmisten kanssa tekemisissä, sosiaalista älykkyyttä oppii kokemusten kautta.”

Koko viikon viettäminen etätöissä ei välttämättä ole siis hyvä idea, jos haluaa pitää sosiaalisesta älykkyydestään huolta ja kehittää sitä.

3. Tietyt käsityötaidot ovat mahdollisia vain ihmisille

Kolmanneksi tulevaisuuden työtaidoksi Alasoini nostaa sellaiset käsityömäiset taidot, jotka perustuvat käden taitavuuteen ja sorminäppäryyteen.

”Tällaisia taitoja tarvitaan edelleen tietyn tyylisissä töissä, eikä niitä pystytä usein teknologialla korvaamaan. Ihmisen käsi on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että se pystyy hyvin vaativaa hienomotoriikkaa vaativaan työhön.”

Kyseinen hienomotoriikka on sellaista, mitä on hyvin vaikeaa mallintaa roboteille.

”Tietyissä kädentaidoissa on myös paljon sellaista hiljaista tietoa, mikä syntyy vasta kokemuksen myötä. Sanotaan esimerkiksi vaikkapa kellosepän työssä.”

Tällaisia kädentaitoja tarvitaan myös tulevaisuudessa.

4. Taidealalla saattaakin pysyä leivässä kiinni

Koneet pystyvät tekemään jo runoja sekä musiikkia ja tuottamaan kuvia. Taiteessa on kuitenkin jotain syvästi inhimillistä – ja sen takia taide saattaa pysyä myös tulevaisuudessa ihmisen tekemänä.

Olisiko vaikkapa maalaustaide enää koskettavaa ja kiinnostavaa ihmisille, jos maalauksen olisi tehnyt robotti?

”Itse uskon, että tämän tyyppiset taidot tulevat tulevaisuudessakin olemaan tärkeitä. Luultavasti ihmiset arvostavat enemmän ihmisen kuin koneen tuottamaa taidetta”, Alasoini sanoo.

Vaikka myös taidealoilla tullaan näkemään konetuotoksia, Alasoini uskoo ihmisten kyllästyvän niihin. Taide kun tarjoaa ihmisille esimerkiksi mahdollisuuden kokea yhteyttä toiseen ihmiseen.

”Haetaan enemmänkin sellaista aitoutta, että asia on ihmisen tuottamaa”, Alasoini tiivistää.

Luovien alojen osaajille saattaa siis löytyä töitä myös tulevaisuudessa.

5. Kyky pohtia ihmiskunnan isoja kysymyksiä

Viidenneksi tulevaisuuden supertaidoksi Alasoini nostaisi sellaiset taidot, jotka liittyvät jollain tavoilla ihmiskunnan isoihin kysymyksiin ja niihin vastaamiseen.

”Esimerkiksi taidot, jotka liittyvät vaikkapa papin, filosofin tai poliitikon työhön”, Alasoini sanoo.

Ihmiset etsivät nyt ja tulevaisuudessa filosofista tai hengellistä lähestymistapaa ihmisyyteen. Tähän liittyy kuitenkin olennaisesti ihmisten välinen kommunikaatio, Alasoini sanoo.

”Tekoäly varmasti pystyy antamaan vastauksia, mutta en usko, että tekoäly pystyy olemaan ihmiselle kovin vakuuttava tällaisissa ihmiskunnan isoissa kysymyksissä.”

Humanistinen ja yhteiskunnallinen osaaminen saattavat siis olla arvokasta valuuttaa tulevaisuuden työmarkkinoilla.