Neljä albumia levyttänyt F eli Fanni Sjöholm tunnetaan musiikista, joka yhdistelee suomirappia, pop-musiikkia ja r&b:tä.
”Tässä on taatusti Emma-gaalan paljastavin asu”, julisti viihdejulkaisu otsikossaan vuonna 2023.
Artisti F eli Fanni Sjöholm asteli punaista mattoa pitkin mekossa, joka näytti paljastavan kaiken. Läpinäkyvä tuubimekko peitti kuitenkin intiimit kohdat timantein.
Gaalaesiintyminen herätti huomiota, jota Sjöholm oli osannut odottaa. Hän oli saanut kuulla ihmettelyjä pukeutumisestaan jo aiemmin. Tiktok oli puolestaan jättänyt julkaisematta joitakin Sjöholmin julkaisuja vähäpukeisuuteen vedoten.
”Nakumekkoon pukeutuminen oli minulta kannanotto tähän seksualisointiin. Samalla koin ottavani takaisin valtaa, jota minulta oli viety aiemmin seksualisoimalla pois”, Sjöholm kertoo.
Sittemmin F on nähty julkisuudessa muissakin huomiota herättävissä vaatteissa. Hän on pukeutunut Anna Nicole Smith -henkisesti hääpukuun, paljastanut nänninsä ja poseerannut selkä paljaana Aivan sama -kappaleen mainoksessa Erika Vikmanin ja Jannan kanssa.
Sjöholm ei pidä muusikon uralle päätymistä rohkeana. Ennemminkin kyse oli luovasta innosta, hän toteaa.
Asuvalinnoillaan artisti toivoo herättävänsä keskustelua, kuinka eri tavalla miehen ja naisen kehoihin suhtaudutaan. Kyse ei siis ole siitä, kuinka paljon tai vähän asu paljastaa, vaan siitä, että Sjöholm saa päättää itse pukeutumisestaan.
Vapaus on olennainen osa myös muusikon työtä.
”Nautin elämäntyylistä ja vapaudesta, joka uravalintaani liittyy. Minulla on aika pitkälti valta määritellä itse, minkälaista arkeni on.”
Elokuussa Sjöholm aloittaa Yhteishyvän kolumnistina. Hänen ensimmäinen kolumninsa käsittelee laihdutuskulttuuria, ja pöytälaatikossa odottaa muitakin kirjoituksia. Yksi niistä kertoo tädeistä, joita meidän tulisi arvostaa nykyistä enemmän.
F eli Fanni Sjöholm on turkulaislähtöinen muusikko, joka yhdistelee musiikissaan rap- ja pop-musiikkia sekä r&b:tä.
Suuri yleisö muistaa hänet Kullannuput-sarjan tunnarikappaleesta Ihana, nuoriso puolestaan Edictin En sitä tarkoittanut -kappaleesta, joka on hitti Tiktokissa. Muusikko on kirjoittanut musiikkia myös muille artisteille, kuten Sara Siipolalle ja Bessille.
Fanni Sjöholm on puhunut avoimesti rap-maailman seksismistä, joka on yhä voimissaan. Osa nuorista miehistä inspiroituu nyt somevaikuttaja Andrew Taten ja professori Jordan B Petersonin kaltaisista, seksismistä syytetyistä tähdistä. Maailmankuva heijastuu myös musiikkiin.
Rohkeat kannanotot ovat ominta Sjöholmia. Hän on kritisoinut somessa hallituksen leikkauspolitiikkaa ja kutsunut valtakunnan päälehdessä itseään feministiksi.
Se jos mikä on herättänyt närää osassa ihmisiä.
Yhteishyvälle Sjöholm täsmentää, että rap-maailman sovinismi teki hänestä feministin.
”Olen kasvanut kuunnellen rap-lyriikoita, joissa nainen on yhtä kuin prostituoitu. Lisäksi olen kuullut paljon sitä, että naiset eivät osaa räpätä”, Sjöholm sanoo.
Sovinismi ei ole artistin mukaan kadonnut rapistä minnekään. Osa räppäreistä on kyllä tehnyt paljon muuttaakseen genreä tasa-arvoisemmaksi, mutta samaan aikaan meillä kasvaa uusi sukupolvi muusikoita, joiden lyriikoita moni voi pitää kyseenalaisina.
Tänä vuonna huomiota on saanut muun muassa Korelonin Cancel-kappale, jota on pidetty naisia halventavana.
”Osa räppäreistä ratsastaa sillä, että jengi suuttuu. Kannatan sananvapautta enkä usko sensuuriin, mutta olisi hyvä keskustella siitä, kuinka tietoisia nämä nuoret ovat siitä, että he välittävät tämän tyyppistä maailmankuvaa”, Sjöholm sanoo.
Rap-musiikki tunnetaan sensuroimattomasta ilmaisunvapaudestaan, mikä on avannut myös Sjöholmille väylän ilmaista itseään vapaasti.
”Esiintymislavalla tai somessa säännöt ovat minun sääntöjäni, ja asetelma on selvä kaikille. Olen silloin rajattoman rohkea, eikä minua pelota mikään."
Fanni Sjöholm tunnetaan rohkeudestaan puhua ja esiintyä. Vapaa-ajallaan hän tunnustaa olevansa ambivertti, jossa on sekä ekstrovertin että introvertin piirteitä.
Sjöholm on halunnut antaa musiikissaan tilaa ihmisille ja ajatuksille, jotka jäävät nykyajassa paitsioon.
Hän on puhunut julkisuudessa muun muassa syömishäiriöisen omaisen roolista ja siitä, kuinka näkymättömiä mielenterveysongelmaisten läheiset yhteiskunnassamme ovat.
Auttajan rooli valuu usein resurssien puutteessa yhteiskunnalta läheiselle, Sjöholm muistuttaa. Silloin unohtuu, että myös läheisellä on oikeus olla toisten kannateltavana.
”Sairastuneen rinnalla kulkee monesti ihminen, jonka tarina ansaitsee sekin tulla kuulluksi.”
Joskus musiikki kumpuaa omakohtaisista kokemuksista. Tällainen on esimerkiksi Mä en pysy aina itteni kyydis -kappale.
Faneiltaan saadun palautteen myötä Sjöholm on huomannut, kuinka yleisiä mielen haasteet ovat. Etenkin nuoret kokevat nykyään paljon näköalattomuutta.
Artisti uskoo, että ihmisten paineet helpottaisivat, jos hyväksyisimme keskeneräisyyden itsessämme.
Maailmassa, jossa talouselämästä tuttu tehokkuusajattelu on valunut pienimpäänkin elämämme osa-alueeseen, se ei toki ole helppoa. Kun on syötävä hyvin, tehtävä työt hyvin ja jopa levättävä oikein, tuntee helposti riittämättömyyttä.
Hyvän elämän kanssa jatkuvalla tehokkuusajattelulla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, artisti huomauttaa.
”Se on irvokas käsitys. Välillä voisimme olla vähän huonompia versioita itsestämme. Juuri ja juuri riman yli tai ali voisi joskus riittää”, Sjöholm ehdottaa.
Sjöholmin elämä on parhaillaan ihailtavan monipuolista.
Juuri nyt radiot soittavat Jannan uutta kappaletta, jossa Sjöholm vierailee, ja syksyllä hän jatkaa viidennen oman albuminsa tekoa.
Muusikko on myös innoissaan uudesta roolistaan Yhteishyvän kolumnistina.
”Musiikki on minulle aina ykkönen, mutta pidän kaikki ikkunat auki. Olen kiinnostunut monipuolisesti eri asioista.”
”Toivon, että saan jatkaa musiikin tekemistä itselleni ja muille", Sjöholm sanoo.
Kolumnistina Sjöholm toivoo edistävänsä keskusteluilmapiiriä, jossa ihmiset katsoisivat enemmän samaan suuntaan. Hän pitää huolestuttavana, että moni puhuu yhä kovemmin äänenpainoin mielipiteenvapauden nimissä.
”Polarisoiva keskusteluilmapiiri vie ihmisiä kauemmas toisistaan. Se on myös uhka demokratialle.”
Sjöholm toivoo, että kolumneillaan hän tavoittaa myös niitä suomalaisia, jotka eivät eksy räppikeikoille. Suomeen hän kaipaa lisää yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua.
Myös asiallinen kritiikki on enemmän kuin tervetullutta.
”Se on osoitus siitä, että ihmisiä kiinnostaa.”