Riikka Huovisesta tuli syöpälääkäri vähän sattuman kautta. Hän pääsi lukion jälkeen useaan opiskelupaikkaan, ja valitsi lääketieteellisen, koska oli tehnyt sen eteen eniten töitä.
Jo opiskeluaikana hän pääsi sijaiseksi sädehoitopoliklinikalle, jossa oli innostava ilmapiiri.
"Opiskelijalle oli hienoa päästä Tyksiin töihin, ja hain myöhemmin uudestaan sädehoitopoliklinikalle."
Nyt Riikka Huovisella on takana jo 30 työvuotta samassa talossa. Hän tuntee tekevänsä tärkeää työtä. Huovisen potilaista noin 85 prosenttia sairastaa rintasyöpää.
Hyvää työssä on se, että päätöksiä ei tarvitse tehdä kauhean nopeasti. Potilaita on toki paljon ja kiire voi olla, mutta pelivaraa löytyy.
"Saan miettiä yön yli ja neuvotella päätöksistä kollegoiden kanssa."
Varhaisvaiheen syövän hoitopäätös tehdään kokouksessa, jossa on paikalla moniammatillinen työryhmä: kirurgi, patologi, radiologi ja syöpälääkäri. Näin lääkärit myös kontrolloivat toisiaan, mikä on hyvä asia.
Hoito on yksilöllistä ja hoitosuunnitelma tehdään hoitosuositusten mukaan. Ne taas perustuvat tutkimuksiin.
Riikka Huovinen toivookin, että kaikki syöpään sairastuvat ja heidän läheisensä ymmärtäisivät hoitopäätösten perustuvan tutkimustietoon.
"Se, mitä hoitoa suositellaan, on kontrolloitua."
Kaksi kolmasosaa syövistä voitetaan
Potilas tapaa ensin kirurgin, joka on yhdessä muiden ammattilaisten kanssa perehtynyt kuhunkin tapaukseen syvällisesti.
"Potilaan kannalta on tärkeintä, että hän saa parasta mahdollista hoitoa ja käytännön asiat sujuvat."
Näin Huovisen mukaan käykin. Lääkärit ja sairaanhoitajat pitävät siitä huolen.
Suomessa todetaan joka vuosi yli 33 000 uutta syöpätapausta. Syy syövän yleistymiseen on se, että ihmiset elävät vanhemmiksi ja heille ehtii tulla enemmän syöpiä.
Syöpähoidoissa keksitään joka vuosi jotain uutta.
Naisten yleisimmät syövät Suomessa ovat rinta-, suolisto- ja keuhkosyöpä, gynekologiset syövät ja melanooma. Miesten puolestaan eturauhas-, suolisto- ja keuhkosyöpä sekä melanooma.
Lohdullista on, että yhä useampi myös paranee syövästä. Suomi on kahdeksan kärkimaan joukossa syövästä selviytymisessä: nykyisin voitetaan kaksi kolmasosaa syövistä.
"Ala kehittyy jatkuvasti, ja syöpähoidoissa keksitään joka vuosi jotain uutta. Nyt immuno-onkologiset hoidot ovat syrjäyttämässä vanhempia hoitoja sitä mukaa, kun niistä saadaan hyviä tuloksia."
Suomessa on Ruotsin ohella rintasyövän suhteen paras ennuste maailmassa. Siihen on kaksi syytä.
Suomessa on Ruotsin ohella rintasyövän suhteen paras ennuste maailmassa.
"Seulontamammografia otettiin meillä käyttöön jo 1987, eli rintasyöpä todetaan usein varhain. Lisäksi meillä noudatetaan varhaisvaiheen rintasyövän hoidossa valtakunnallisesti kansainvälisiä hoitosuosituksia", Huovinen sanoo.
Epäkohta hoidossa on psykososiaalisen tukemisen vähäisyys. Tukea on tarjolla lähinnä suurten kaupunkien sairaaloissa.
"Vaikka henkinen tuki ei näkyisi elinajan pituudessa, se heijastuu potilaan ympäristöön ja läheisiin. Syöpäjärjestöt tekevät todella merkittävää työtä tarjotessaan tukea. Kaikki eivät kuitenkaan jaksa tai osaa hakea sitä sairaalan ulkopuolelta."
Potilastutkimusta pitäisi lisätä
Huovisen mielestä oma asenne voi auttaa potilasta jokapäiväisessä selviytymisessä, vaikka tsemppaamisen merkitystä korostetaan joskus liikaakin.
"Ihmiset ovat erilaisia, ja jokainen toteuttaa taisteluaan tai selviytymistään omalla tavallaan. Yleistilan hoito on myös tärkeää; se, että pitää itsestään huolta. Se ei tarkoita, että syöpää sairastavan pitäisi tuntea syyllisyyttä, jos hän on masentunut tai väsynyt."
Lempeän vaikutelman antava lääkäri pitää esikuvinaan kokeneempia kollegoitaan, jotka ovat opettaneet häntä työssä. Hän sanoo olevansa uransa huipulla ollessaan potilashuoneessa.
Siihen ei koskaan totu, jos joku potilas ei paranekaan.
"Siihen ei koskaan totu, jos joku potilas ei paranekaan. Välillä työ on ahdistavaa. Se ei kuitenkaan auta, että menen liikaa mukaan vaikeisiin tunnelmiin. Voin tehdä paljon potilaan hyväksi."
Työn epäkohta on kiire.
"Paljon enemmän voisi tehdä, mutta aika ei riitä. Esimerkiksi potilastutkimusta pitäisi tehdä enemmän."
Tutkijalähtöinen potilastutkimus olisi Huovisen haave, mutta sen rahoituksen hakeminen on entistä vaikeampaa. Kliininen tutkimus on myös entistä kalliimpaa. Uusia lääkkeitä tutkitaan yhteistyössä lääketeollisuuden kanssa.
Riikka Huovinen toimii sihteerinä erikoislääkäriyhdistys Suomen rintasyöpäryhmä ry:ssä, joka antaa suosituksia ja järjestää koulutuksia liittyen rintasyövän hoitoon.
Toistaiseksi Suomessa on Huovisen mielestä aika hyvät edellytykset saada hyvää syöpähoitoa.
"Uudet lääkkeet ovat kuitenkin kalliita, eikä niitä saada heti käyttöön. Sotessa askarruttaa se, pääsevätkö potilaat tulevaisuudessa ajoissa oireiden kanssa tutkimuksiin."
