Sitran Merja Rehn uskoo: Suomella on mahdollisuus menestyä ruokateknologian avulla - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Sitran Merja Rehn uskoo: Suomella on mahdollisuus menestyä ruokateknologian avulla

Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn.

Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn uskoo, että insinöörikansana ansioituneilla suomalaisilla on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa uusilla konsteilla.

Jaa Somessa
Teksti
Kirsi Hemanus
Kuvat
Sami Kuusivirta

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestönkasvu asettavat haasteita myös ruoantuotannolle. Ruokaan liittyvillä valinnoilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.

”Ympäristöystävällisemmän ruoan eteen tehdään Suomessa merkittävää työtä koko ruokaketjussa, myös alkutuotannossa”, sanoo Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn.

Maailmanloppua ei siis vielä kannata julistaa. Suomessa monilla ruokayrityksillä on omat vastuullisuusohjelmansa, joilla kehitetään kiertotalouden mukaista kestävää liiketoimintaa muiden muassa etsimällä uusia energia- ja logistiikkaratkaisuja.

Globaalit ruokateknologiainnovaatiot voivat hyvin olla lähtöisin Suomesta.

Valistuneet kuluttajat ja uusi teknologia voivat auttaa ratkaisemaan ruokaan liittyviä kestävyys- ja kannattavuusongelmia. Globaalit ruokateknologiainnovaatiot voivat hyvin olla lähtöisin Suomesta.

”Me olemme insinöörikansa, joten tekninen osaaminen meillä jo on, nyt tarvitaan vain rohkeita maailmanvalloittajia.”

Suomessa ollaan jo pitkällä suljetussa sisäviljelyssä. Perunaa voidaan viljellä aeroponisesti eli kasvatuskaapissa ilman peltoa, ja salaattia viljellään vertikaalisti ja hydroponisesti eli ravinneliuoksessa ilman kasvuturvetta.

Ruoantuotannosta tulee tulevaisuuden ammatti

”Maatalouden imago ja houkuttelevuus työpaikkana on heikko erityisesti nuorten keskuudessa. Asia tulee kuitenkin kääntymään päinvastaiseksi. Maapallolla on nyt 7,6 miljardia ihmistä, ja vuonna 2040 luku on jo yli yhdeksän miljardia. Ruokaa on tuotettava entistä enemmän ja ilmastollisesti haastavammissa olosuhteissa. Perinteisten tuotantotapojen rinnalle syntyy uudenlaista tekemistä, jossa tarvitaan uusia taitoja ja käytetään modernia teknologiaa.

Tilakoot kasvavat, samoin tuotannon suunnittelun ja bisnesosaamisen merkitys. Maatalouteen on jo nyt tullut innovatiivisia nuoria, jotka näkevät kauas tulevaisuuteen. Tämä joystick-sukupolvi tykkää teknologiasta. Nuorilla tuottajilla on koulutusta, kielitaitoa ja halua uudistua. He osaavat hakea tietoa ja ovat avoimia uusille ideoille.

Tällä hetkellä Suomi tuottaa koko maailman kuminasta jo yli 30 prosenttia.

Suomi on pieni maa, jolla on lyhyt kasvukausi. Maatilojen kannattavuusongelmat haastavat meitä erikoistumaan; rehuviljan sijasta voisimme kenties tuottaa korkeamman lisäarvon tuotteita. Hyvä esimerkki on kumina. Tällä hetkellä Suomi tuottaa koko maailman kuminasta jo yli 30 prosenttia. Myös vaihtoehtoiset proteiinit, kuten härkäpapu ja hamppu, kiinnostavat.”

Järvikalasta on saatava kansallinen ylpeyden aihe

”On kansallinen häpeä, kuinka vähän hyödynnämme kotimaista kalaa. 80 prosenttia lautasellamme olevasta kalasta tulee ulkomailta.

Kalastajan ammatti ei saa kuolla. Sen estämiseen pyrimme esimerkiksi Sitran ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nostetta särkikaloista -hankkeella. Särkikalojen kalastus poistaa vesistöstä ravinteita, vähentää rehevöitymistä ja hoitaa kalakantoja, mutta särkikaloja hyödynnetään elintarvikkeina vielä vähän. Särkikala-hankkeessa etsitään ratkaisuja kiertotalouden mukaiselle kalatalokonseptille, jossa särkikalat käytetään hyödyksi elintarvikkeina ja muina tuotteina viimeistä evää myöten.

Kalastajan ammatti ei saa kuolla.

Esimerkki kestävästä kalankasvatuksesta on Varkaudessa Stora Enson tehdasalueella toimiva Finnforelin kirjolohen kiertovesikasvattamo. Kalalaitos saa käyttöönsä edullista teollisuusenergiaa sekä ylijäämälämpöä kartonkitehtaalta, ja vastaavasti tehtaan vedenpuhdistamossa hyödynnetään Finnforelin tuottama typpirikas poistovesi. Näin tuotetaan ruokaa tehtaan varjossa.

Tällä hetkellä Suomesta viedystä kalasta yli 70 prosenttia on norjalaisen lohen kauttakulkuvientiä. Raha jäisi Suomeen ihan toisella tavalla, jos investoisimme Varkauden mallin mukaisiin tuotantotapoihin sen sijaan, että jatkojalostamme vientiin norjalaista lohta.”

Suomen kannattaa viedä ruokateknologiaa

”Uutta teknologiaa ja digitalisaatiota hyödynnetään Suomen maataloudessa toistaiseksi liian vähän. Kun maapallon väestö kasvaa, ruoantuotantoon liittyvä data muuttuu äärettömän arvokkaaksi. Hyödyt maatiloilta kerätystä datasta valuvat nyt kerääjille. Maatilat tarvitsevat kipeästi reilua datataloutta, jossa tiloilta kerättyihin tietoihin liitetään tunniste. Siten maatilat voivat itse hallita tietojen käyttöä ja samalla hyötyä tiloilta kerätystä datasta.

Maailmanlaajuinen agritech-sektori kasvaa nopeasti, ja sen on arvioitu olevan yli 200 miljardia euroa 2021 mennessä. Kansainväliset yritysjätit, kuten Amazon, Alibaba, Siemens ja Fujitsu, ovat jo siirtyneet ruokabisnekseen. Suomalaisten on mentävä mukaan.

Tulevaisuuden ruoka tuotetaan perinteisen ulkoviljelyn lisäksi sisätiloissa ja laboratorioissa. Suomi on tässä kehityksessä vahvasti mukana. Matka on ruoan pahin vihollinen, ja sisäviljely tuo ruoantuotannon kaupunkeihin, vähentää kuljetusmatkoja ja pakkausmateriaalien tarvetta. Uusilla teknologioilla ruokaa voidaan tuottaa pienemmällä energian- ja vedenkulutuksella.

Sisäviljely tuo ruoantuotannon kaupunkeihin, vähentää kuljetusmatkoja ja pakkausmateriaalien tarvetta.

Sitran, Metropolia ammattikorkeakoulun ja viiden startup-yrityksen kaupunkiviljelykokeilussa Vantaalla kasvatetaan muun muassa sieniä, sirkkoja, ilmaperunoita, yrttejä, salaattia, levää ja humalaa. Tavoitteena on laajentaa sisäruoantuotanto teollisuushallin kokoluokkaan ja kokeilla sen kaupallistamista.”

Näin syön

  • Jääkaapissani on aina laktoositonta luomukermaa. Kokkaustaitoni perustuvat siihen, että heikonkin suorituksen voi hämätä kelpo löräyksellä kermaa. Sillä voi myös kätevästi tuunata edellispäivien ruokia, eikä tule ruokahävikkiä.
  • Jos olisin ruokalaji, olisin ehdottomasti ilmaperuna. Pieni, soikea ja virheetön. Olisin uuden ruokateknologian hauska kuriositeetti, ja voisin kasvaa vaikka avaruusaluksessa matkalla Marsiin.
  • Noloin ruokaostokseni on 2-kiloinen hauki. Kokkasin sitä tuntitolkulla. Laitoin sen täytettynä uuniin kypsymään, valelin ja vahdin. Se maistui aivan mudalta. Sen jälkeen olen tehnyt hauesta soppaa tai paistanut sen aidolla voilla fileepaloina paistinpannulla.

Lue lisää tulevaisuuden ruoasta

Julkaistu: 26.9.2019
Muokattu: 26.9.2019
Jaa Somessa