”Terveellisyys, helppous ja vastuullisuus ovat esimerkkejä vallitsevista ruokatrendeistä. Niiden rinnalle ovat tulleet ruokaestetisaatio ja luovuus, jotka myös ohjaavat ruokakulttuuriamme. Esimerkiksi suositussa lähi- ja pientuotannossa on kyse paljon muustakin, mutta keskeisesti myös ruokaestetisaatiosta.
Kaupalla on merkittävä rooli kulutuksen luojana. Esimerkiksi ekologisen kestävyyden tai eläinten hyvinvoinnin suhteen ei pitäisi puhua vain kuluttajien valinnoista. Kaupan ja muiden ruoka-alan ammattitoimijoiden pitää tunnistaa roolinsa aktiivisena toimijana kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Kaupalla on merkittävä rooli kulutuksen luojana.
Uskon, että 20 vuoden kuluttua huomaamme monen asian pysyneen syömisessä yllättävän samankaltaisena. Silloin kasvisvoittoinen ruokavalio on lyönyt vahvasti läpi kuluttajien arjessa. Jo nyt kasvissyönnistä on tehty ravintolakentällä houkuttelevaa. Tulevaisuudessa tehdään varmasti myös ilmastonmuutossyistä poliittisia päätöksiä, jotka ohjaavat kohti kasvispainotteisempaa syömistä.
Jo nyt kasvissyönnistä on tehty ravintolakentällä houkuttelevaa.
Trendien sijaan omiin kulutusmuutoksiini vaikuttavat osin itsestä riippumattomat tekijät, kuten perheenjäsenten ruokavaliot tai työpaikan lähellä oleva lounastarjonta.
Ruokavaliossani ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Olen aina syönyt arjessa aika yksinkertaisesti ja perusraaka-aineita painottaen. Pyrin kohtuullisesti ekologisuuden, terveellisyyden, esteettisyyden ja muiden tärkeiden asioiden huomioimiseen. Yritän olla tekemättä syömisestä monimutkaista.”
Sami Koponen toimii väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistolla. Hän tutkii ruokakulttuuria niin sanotun foodiesmin ja ravintolakulutuksen näkökulmista.
